Avainsana: kaksi kalenteria

Paluu kahden kalenterin käyttäjäksi

Postauksessa näkyvä Note A5 saatu yhteistyössä Ajastolta.

Helou helou helou! Täällä huhuilee kahden kalenterin yhtäaikaiseen käyttöön palannut Inka. Viime vuonna tein henkilökohtaisen ennätyksen kalenteririntamalla ja pitäydyin yhdessä ja samassa kalenterissa koko hela vuoden 2019! Jo vuosi 2018 meni myös hyvin pitkälti yhdellä kalenterilla, maaliskuusta vuoden loppuun.

Yhden kalenterin ylläpito oli simppeliä enkä varsinaisesti eritoten kaivannut useamman kalenterin käyttämistä. Tälle vuodelle tapahtui kuitenkin parikin ohohupsistakeikkaa-tilannetta kalenteririntamalla, nimiltään Happy Planner Classic sekä Ajaston Note A5. Happy Planneria minun ei enää ikinä koskaan milloinkaan pitänyt hankkia. Mutta kun viime vuoden lopulla uutuuksia kolahteli kauppiaille, huomasin yhtäkkiä tehneeni Chic Companylle ennakkotilauksen, joka sisälsi Teresa Collins Happy Plannerin Classic-koossa. Oooops.

Onneksi tuo tilaus osoittautui saapuessaan oikein oivalliseksi ohohups-tilaukseksi, rakastuin kalenteriin täysin pidellessäni sitä käsissä. Värimaailma ja quotet iskivät suoraan sydämeen, ja niitäkin enemmän hullaannuin kalenterin koosta. Kun oli koko viime vuoden tottunut tuunailemaan A5-kokoiseen kalenteriin, tila ja sen tuomat mahdollisuudet tuntuivat rajattomilta. Happy Planneriin mahtuisi lätkimään niiiiin paljon enemmän tarroja ja koristeita, ah. Tarrojen lätkimiseen tämä kalenteri pääasiallisesti onkin itselläni käytössä. Koristeluun, tuunailuideoiden testailuun ja muistojen ylös kirjaamiseen. Sisältää se myös listoja muistettavista asioista ja kotitöistä imuritarroineen, mutta näiden asioiden ensisijainen paikka löytyy tänä vuonna Ajaston Noten sinisten kansien välistä.

Note matkasi luokseni Ajastolta testiin ja esittelyyn enkä osannut kuorta odotellessani aavistaa, miten sen kanssa vielä kävisikään. En nimittäin osannut odottaa rakastuvani kalenteriin joka on a) sidottu, ja b) vieläpä SININEN. Tuntuu hassulta sanoa nyt näin, mutta en olisi ikipäivänä valinnut tätä kalenteria itse kaupan hyllystä, sillä sininen ei todellakaan ole omin värini, ja olen tottunut käyttämään kalentereita, joissa sivut ovat liikuteltavissa. Onneksi kohtalo ja varmaan jonkin sortin kalenterijumalatar puuttuivat peliin ja johdattivat meidät Noten kanssa yhteen.

Nyt on tätä vuotta kulunut jo jokunen viikko, ja kumpikin kalentereista ovat päässeet tuunailun kohteeksi. Noteen olen tehnyt huomattavasti hillitympiä koristeluita kuin mihin olen normaalisti tottunut ja mitä Happy Planneriini tuunailen, se on ollut todella virkistävää. Sen viikkoaukeama antaa juuri sopivasti tilaa nopeille merkinnöille, pienelle tuunailulle ja muistiinpanoille. Noten myötä tunnen että olen ensimmäistä kertaa löytänyt myös tavan seurata haluamiani asioita (tällä hetkellä aamupalan syöminen, riittävä vedenjuonti sekä liikkuminen) trackereilla luontevasti kalenteriaukeamalla.

Sininen soma kalenteri, jonka kanteen en voinut vastustaa kiusausta liimata parin googly eyeseja, asustaa pääsääntöisesti olohuoneen pöydällä aina silloin kun se ei ole repussa mukana menossa. Tähän mennessä on kalenteri tullut avattua joka ilta ja rustattua alas pikamerkinnät päivästä. Siitä siirrän haluamani asiat haluamallani tavalla sitten myöhemmin Happy Planneriin eli preplanneriksikin voisin Noteani nimittää. Mutta nimitin näitä kalentereita miksi tahansa, toimivalta kombolta ne tuntuvat ja kumpikin tarjoaa varmasti tulevan vuoden aikana lukuisia mukavia tuunailuhetkiä parissaan!

Kuinka tasapainotella elektronisen & peruskalenterin välillä

Nykypäivänä eletään niin tiukasti digitaalisessa maailmassa, että useat työpaikat ja muut organisaatiot ovat siirtyneet täysin elektronisiin kalentereihin. Nuo kalenterit täyttyvät sitten useista erilaisista kalenterikutsuista ja ilmoituksista ja monesti hyvinkin nopeasti itse tajuaakin, että se elektoninen kalenteri näyttää tältä:

En tosiaankaan kiellä esimerkiksi Google kalenterin helppoutta ja yksinkertaisuutta työpaikoilla. Isollekin porukalle on todella helppo lähettää kalenterikutsu, jonka sitten jokainen itse päättää hyväksyä tai olla hyväksymättä. Tuollaisten kalenterien kautta on helppo jakaa informaatiota ja varmistua, että kaikille menee samat tapaamisajat ja -tiedot. Mutta miten sitten toimia, kun sydän vetää palavasti perinteisen, paperisen kalenterin suuntaan, mutta työorganisaatio vaatii esimerkiksi Google kalenterin käyttöä?

Itselläni vuosi opiskelijajärjestömme hallituksessa yritti vavisuttaa rakkauttani perinteisiä kalentereita kohtaan. Hallituksemme puheenjohtaja rakasti kirjoittaa jokaisen mahdollisen tapaamisen ja tapahtuman Googlen kalenteriin, mikä aiheutti myös jonkinlaista ahdistusta allekirjoittaneelle. Kalenteri oli aivan täynnä ja puhelin pilpahteli jatkuvasti ilmoittaen erilaisista tehtävistä, tapahtumista tai tapaamisista. Ajatuskin siitä, että kirjaisin kaiken vielä rakkaaseen Kate Spadeni aiheutti suorastaan sydämen kouristuksia.

Vuoden mittaan kuitenkin huomasin, kuinka kätevä tuo kaikille yhteinen kalenteri olikaan. Jokaisella oli sama tieto kaikista deadlineista – kukaan ei voinut sanoa, että ei tiennyt jonkin asian tapahtuvan paikassa x aikaan y. Tehtävien koordinointi oli helppoa ja yhteistyö helpottui huomattavasti. Hyvistä ja positiivisista puolista huolimatta en ollut kuitenkaan valmis siirtymään pois perinteisen kalenterin käytöstä. Mutta ymmärsin kyllä, että jokaisen asian siirtäminen Googlen kalenterista olisi aivan täyttä ajanhukkaa. Miten siis tasapainotella kahden täysin erilaisen kalenterin välillä?

Opin vuoden aikana, että perinteiseen kalenteriin oli hyödyllisintä siirtää vaan ne tärkeimmät tapaamiset ja tapahtumat. Tähän kategoriaan itselläni tosiaan kuului hallituksen kokoukset, järjestämämme tapahtumat ja muut tapahtumat, joissa läsnäolomme oli pakollista. Useat muut pienemmät deadlinet oli helpompaa pitää pelkästään Googlessa – pysyipä Kate Spadenikin nätimpänä kun jokaisella päivällä ei ollut kuutta eri huomioitavaa tehtävää! Välillä pelotti, että unohdan jotain jos en kirjaa sitä konkreettisesti paperille, mutta hiljalleen oppi, että mitkä asiat kannatti kirjoittaa ylös, ja mitkä kannatti pitää vain elektronisessa muodossa.

Tänä vuonna olen jälleen mukana ties missä – opiskelijajärjestömme yhdessä valiokunnassa, yhdessä hallituksessa, kalenterimaniassa, ja lisäksi minulla on vielä Turun yliopiston valinnaiset verkko-opinnot ja toivottavasti jossain vaiheessa vielä työt. Aionkin ottaa Google kalenterin ja Kate Spadeni rinnalle pienen, Hong Kongista ostetun kalenterin, jota kannan aivan jokainen kerta mukanani poistuessani kotoa. Sinne kirjaan ne juoksevat tehtävät, joita en oikein Kate Spadeen halua kirjata, mutta joita ei vielä myöskään löydy Googlesta ja myös kaikki muutkin mahdolliset tehtävät. Haluan edelleen pitää Kate Spadeni hyvänmielen kalenterina, jonne merkitsen kyllä kaikista tärkeimmät asiat, mutta en täytä sivuja kaikilla mahdollisilla merkinnöillä. Tasapainottelu perinteisen kalenterin ja elektronisen välillä aiheutti siis sen, että minun oli hankittava vielä kolmas kalenteri, joka on pieni ja kompakti ja toimii kalenterina, jonne kirjaan aivan kaikki menot.