Avainsana: journaling

Vuosien kalenterimatkasta kalenterirauhaan

Todellinen kalenteriharrastukseni alkoi, kun silmiini osui juttuartikkeli bullet journalista. Googletin heti että niinkun mitä että?! Sehän osui ja upposi kerrasta. Niiden googlailujen tuloksista löytyi myös Kalenteriamanian blogisivut ja Facebook-ryhmä. Googlettelut jatkui ja Leuchtturm löytyi sekä Sandyn ihana Se Hämeenpuiston Vihkokauppa.

Sen jälkeen se on ollu menoa se kalenteriharrastuksessa. Ja tästäkin on jo… APUA! Seitsemän vuotta tulee täyteen myöhemmin tänä keväänä. Ensimmäiset kalenterit on olleet ala-asteen viimesillä luokilla. Yläasteella oli Suosikin ja Demin koululaiskalenterit. Sillon kalenteriin laitettiin ylös Tapparan pelit, koulun kokeet ja niiden arvosanat. Yläasteella saatto olla merkintöjä ”p**ka päivä!” sillon tällön. Nykyään käytän kyseisestä päivästä merkintää ”AAARGH!” tai toinen lempparini on ”ärrimurri-päivä/viikko”. Manian alussa kalenteri toimi päiväkirjana. Siihen ei tullut mitään oikeasti henkilökohtasta vaan yleisiä fiiliksiä, kuultuja lausahduksia, pieniä muistiinpanoja päivästä. Tänä vuonna maaliskuussa sain ensimmäisen päiväkirjan täyteen monen, monen vuoden tauon jälkeen. Maksimissaan oli viiden päivän taukoja kirjottamisessa, mutta ei haittaa. Siihen on kirjotettu sillon kun on siltä tuntunu.

Olen aina rakastanut kaikkee kynätilpehööriä. Tampereen Nekalassa oli aikoinaan Löytöliiteri (ehkä on vieläkin). Ei tienny miten päin olisi pyörinyt ja mitä olisi ostanut, kun kaikki oli niin ihania. Nykyäänkin sokaistun kaikista ihanista kynistä ja pikkuvihkosista. Ja tänä päivänä kynällä on väliä. Ei saa olla sitä eikä tota, mutta ehdottomasti pitää olla tämä. Ja niitä kyniähän sitten löytyy. Alussa riitti yksi penaali, jossa oli kaikki tarpeellinen. Valmiiksi löytyi jo Stabilon tusseja, finelinereitä, puuväritkin oli ahkerassa käytössä. Ja ihan perus kuulakärkikynä. Nykyään penaaleja löytyy 2-3 ja silti joudun puljaileen mitä kyniä millonkin pidän niissä. Just nyt NE kynät on Pigman Micronit eri kokosina ja ohutkärkiset geelikynät, esim. Iconicin non-slip grip 0.38 ja mild gel pen 0.38. Kuulakärkikynät on ihan out.

Muistikirjoja on tullut hankittua aika monta vuosien aikana. Ja aina kaupasta kotiutuu uusi ihana. Tällä hetkellä käytössä on viisi eri muistikirjaa: urheilubujo, puutarhabujo, laulujen sanat -skräppikirja, commonplace book ja kalenteri. Ensi vuonna toivottavasti saan tämän kirjamäärän kahteen tai kolmeen, kun kokeilen bujoa tauon jälkeen. Ekan bujon tein random muistikirjaan, koska heti sitä piti kokeilla. Siitä tuli sen näkönen niin kun olis juostessa tehty, koska ei vielä tiennyt mitä siihen halusi ja oli vähän sekasin kaikista jutuista mitä siihen voisi laittaa. Nykyään on jo selkee visio mitä siihen tarvitsen ja mitä en.

Muistikirjallakin on jo tietyt kriteerit, mutta näistä joustan enempi kun kynistä. Alussa käytin perus ruutuvihkoja ja random muistikirjoja. Sitten löysin Leuchtturmin. Siinä on ihana paperi: ohut ja ghostaa (mutta ei vuoda läpi), käytettyjen sivujen rapina (tätä hoen joka väliin) ja aukeaa flätiksi niin, että pysyy itestään auki. Välillä kokeilen muitakin muistikirjoja, mutta aina tulee palattua Leuchtturmiin. Nyt kokeiluvuoroaan odottaa Midorin A6, Nuppu Printin ja Talens Art Creationin muistikirjat.

Tarrat ja etenkin washit olen löytäny vasta Kalenterimanian myötä. Kaikki ihanat toiminnalliset ja deco-tarrat alkoi koristamaan kalenteriani. Washejakin hankin alussa jonkun verran, mutta en osannu käyttää niitä. Vasta nyt reilu vuoden aikana olen oppinu tykkäämään ja käyttämään teippejä. Ruutuwashit on tällä hetkellä IN! Tänä vuonna löysin PET-teipit, ja niistä on tullut uusi ihanuus harrastukseen. Tavallisia tarroja ei juurikaan tule käytettyä.

Monien kokeilujen jälkeen koen löytäneeni kalenterirauhan. Koko viime vuoden pidin commonplace bookia ja Letun Weekly & Notebookia, ja se tuntui toimivan itellä. Bullet Journaliin nämä molemmat saa yhdistettyä: ”Koko elämä yksissä kansissa”. Ja sitä yritän ensi vuonna.

Onnea kalenterirauhan etsintään ja aurinkoista kesän odotusta!
T: Johanna

Seinäjoen Käsityömessut 2022 – messutunnelmia

Yhteistyössä Seinäjoen Käsityömessujen kanssa.

Kalenterimania pääsi edustamaan Seinäjoen Käsityömessuille 8.-9.10.2022 ja paikan päälle lähtivät ylläpidosta Aliisa, Tia sekä Suvi. Aliisa ahkeroi molempina päivinä tinkelipajan kanssa, lauantaina kaverina toimi Tia klemmaripajaa pitäen ja sunnuntaina Aliisan kaveriksi vaihtui Suvi ohjaten messukansaa journaling maailmaan.

Messupisteemme sijainti oli loistava, pois kojujen luota missä ihmiset tekivät ostoja, lähellä kahvilaa, johon mentäessä messukävijät huomasivat meidät. Hieman avonaisempi alue, johon oli mukava pysähtyä istumaan ja osallistua ilmaiseen pajatoimintaan. Samalla kävijät saivat hypistellä mukana tuomiamme kalentereita sekä art journaleita ja paljon muuta, kuten junk journalia sekä jouluplanneria.

Lauantai startattiin täynnä innostunutta jännitystä. Päivä osoittautui selvästi vilkkaammaksi, kävijöitä oli tauotta ja klemmari– sekä korupaja vetivät puoleensa tekijöitä lapsista aikuisiin. Teemanamme oli kierrätys ja olimme tuoneet kotoamme varastoista materiaalit tykötarpeiksi. Aliisan tinkelitankeleihin löytyi nappeja, nauhoja, helmiä, korunosia, hamahelmikukkasia ja paljon muuta. Tian klemmaripajassa tehtiin puuvillalangasta ja villasukkalankojen jämistä virkattuja rusetteja, minimoppilangasta makrameesulkia ja washiteipistä koristeita klemmareihin. Ihmiset olivat positiivisesti yllättyneitä ilmaisesta pajatoiminnasta ja nostalgia valtasi muistelemaan lapsuuden askarteluja ja nuoruusaikojen kalentereita. Pienemmätkin messuvieraat osallistuivat innokkaasti.

Sunnuntaina Suvi pääsi messuhulinoihin mukaan Aliisan kanssa ja Tian siirtyi sukuloimaan.

Aliisa: Seinäjoen Käsityömessut oli todella mukava ja miellyttävä kokemus. Messuille valmistautuessani tavoitteeni oli ”hukata” mahdollisimman paljon askarteluvarastoissani tyhjän panttina lojuneita erilaisia koru- ja kierrätysmateriaaleja. Messuilla oli kiva huomata kuinka kaikenlaiset purkit ja laatikot sisältöineen innostivat ja inspiroivat lapsia ja lapsenmielisiä tuunaamaan itselleen mieluisan korun muistikirjaan, reppuun tai vaikka takkiin roikkumaan. Mielestäni tapahtuma oli hyvin onnistunut, messutunnelma oli lämminhenkinen ja ihmiset todella hyväntuulisia. Oli ihanaa päästä maniaa messuille edustamaan.

Suvi: Vietin messuilla Aliisan kanssa sunnuntaipäivän. Se on jäänyt mieleeni yhtenä syksyn kivoimmista päivistä. Ihmiset tulivat juttelemaan, lapset – jotkut aikuisetkin – askartelivat innoissaan Aliisan kanssa ja vanhemmat jakoivat muistojaan esimerkiksi slämäreistä ja kirjevihoista. Mieleen jäi monta ihanaa keskustelua. Itse opin myös vastaisuuden varalle, millaista ohjelmaa messuständille on hyvä järjestää. Toivottavasti pääsemme vielä uudelleenkin messuilemaan!

Tia: Mahtava kokemus olla mukana Käsityömessuilla. Ensimmäinen messuedustus ja lähden innolla mukaan ensi kerrallakin, jos kutsu käy. Ihmiset olivat ihania ja käsityö yhdistää. Juttu luisti ja Kalenterimanian Facebook-ryhmä sai uusia jäseniä. Ja tietenkin omat ihanat ylläpidon kaverit tekivät kokemuksesta erityisen.

Terveisin Aliisa, Tia ja Suvi