Uuden vuoden juhliminen ei ole koskaan ollut minulle suuri juttu. Vanhan vuoden päättyminen ja ajatus uudesta alusta on minulle ollut se tärkein asia niiden päivien aikana. Tyyppinä olen kieltämättä sellainen ”kaikki tai ei mitään” -persoona eli ei varmastikaan yllätä, että uusia alkuja ja pöydän pyyhkimisiä tapahtuu minulla hyvin usein.
Kun jotain uutta alkaa, pitää puitteet olla siihen kunnossa ja kalenteriharrastuksessa se monesti tarkoittaa uutta kalenteria tai kalenterien yhdistelmää. Uudella alulla on monesti myös ihan uusi teema ja tyyli, joten ostelu lähtee tällöin vähän turhankin helposti hanskasta. Tällä kertaa koen selvinneeni suhteellisen vähällä. Nyt kerronkin hieman kuinka minä kalentereineni lähdin vuoteen 2020! Kaikkien kalenterimaanisten vuosieni jälkeen en kuitenkaan vieläkään täysin tiedä mikä on se Minun Juttuni. Tasaisin väliajoin sitä aina etsiskelen ja kokeilen milloin mitäkin systeemiä.
Tätä vuotta kaavailin niin, että haluan tehdä koristeellisia viikkoaukeamia ja jatkaa journalingia säännöllisesti plannerin käytön rinnalla. Jälkimmäinen muodostaa ehkä vielä tärkeämmän osan harrastustani kuin varsinainen kalenterituunailu. Journaling on minulle rakas asia, sillä on kirjoitellut päiväkirjamaiseen tapaan suurimman osan elämästäni. Siksi tuunaus ja kirjoittelu ovat minulle toinen toistaan tärkeämpiä. Nämä kaksi juttua oli minusta tänäkin vuonna haastavaa omalla käytölläni yhdistää yksiin kansiin. Toisaalta haluan kätevästi mukana kulkevan koon, mutta sitten taas tilaa pitäisi olla vähän skräppäykseen ja sen sellaiseen. Haluan yhden viikon näkyvän yhdellä aukeamalla, mutta ei se tila taas mitenkään riitä enempään kirjoitteluun. Päätin siis, että eriytän nämä kaksi omiin kansiinsa. Toisessa on välissä muistikirjan paksuinen vihko kirjoitteluun ja muistojen tallettamiseen, ja toinen on rengasplanneri jolla planneroin.
Olen päässyt toteuttamaan jo lempparihetkeni uuden plannerin aloittamisessa: omien varastojeni penkomisen! Se on niin huippua kun löytää jo unohdettuja juttuja, joiden huomaa sopivan täydellisesti uuteen tyyliin. Näistä vanhoista ja niistä varta vasten hankituista jutuista muodostui juuri se minun näköinen kokonaisuus – mitä se sitten minäkin vuonna on! Nyt huomaan, että näistä alkaa muokkaantumaan tosi kiva paketti, jolla on hyvä päästä vauhtiin vuotta 2020.
Uutena vuotena en tehnyt uuden vuoden lupauksia. Totta kai minullakin on tavoitteita, joita kohti pyrin – tyylilleni uskollisesti hampaat irvessä – mutta tuumin niin, että tänä vuonna: minä olen minä. Minä olen tällainen kun olen ja yritän olla tyytyväinen siihen. Pyrin olemaan murehtimatta asioita joihin en voi vaikuttaa. Ja jos haluan kehittää jotain itsessäni tai ympäristössäni, teen sen niillä resursseilla, joita minulla on käytettävissäni. Tämä tavoite koskee vahvasti myös kalenteriharrastustani, etenkin journalingia. Tänä vuonna aion entistä enemmän keskittyä elämässäni perusasioihin ja niiden tarkkailuun. Onnellisuuteen, terveyteen ja perustarpeisiin liittyvät asiat ovat nyt itselläni pinnalla. Ne tulevat varmasti näkymään myös kalenteriharrastuksessani. Aion varata paljon tilaa pohdinnalle, luovuudelle ja inspiraatiolle. Sekä ajatusten tasolla että konkreettisesti kalentereissani!
Tänä vuonna aion kuunnella sisäistä ääntäni enemmän kuin aiemmin. Tunnen miten sen aika on juuri nyt, tämä on se vuosi. Kaikkein ihaninta on, että kalenteriharrastukseni ansioista saan sen kaiken talteen. Kaikkea minkä saan laitettua ylös voin myöhemmin elämässäni palauttaa mieleen katsomalla ja lukemalla niitä juttuja, joita tänä vuonna teen. Se on ihan parasta.
Otetaan kaikki irti uudesta, alkaneesta kalenterivuodesta 2020!