Avainsana: jäsenpostaukset

Bullet journal minimalistin näkökulmasta

Hei kaikille! Mä oon tosiaan Kirsi ja tää on mun ensimmäinen jäsenpostaus tässä blogissa. Mä kiinnostuin bujoilusta ekan kerran muistaakseni maaliskuussa 2017, en tosin muista että mitä kautta törmäsin siihen ensimmäisen kerran, mutta joka tapauksessa. Mä aloitin bujoilun ihan perus pistesivuisella vihkolla minkä olin saanut mun porukoilta, mutta se innostus ei kuitenkaan kauaa kestänyt, kun mä jo kyllästyin siihen. Jossain vaiheessa mä sit kuitenkin löysin sen inspiraation uudelleen ja aloin taas bujoilemaan, tosin eri vihkoon vaan.

Nykyään mä jo uskallan sanoa löytäneeni sen bujoiluinnostuksen niin, ettei se enää katoa. Mulla on tosi paljon uusia ideoita tuohon mun bullet journaliin, mutta vähän on vielä hakusessa se, että miten toteutan ne mun ideat. Tällä hetkellä mulla on käytössä Ajaston Planner -muistikirja, jonka mä tilasin elokuussa Huittisten kirjakaupasta. Oon tykänny siitä tosi paljon! Ainut huono puoli siinä on, että se meinaa ghostata ihan jonkin verran eli siis tietyt kynät meinaa tulla tuosta paperista läpi.

Tässä on ensimmäinen aukeama mun bullet journalissa.

Tässä on mun bullet journalin sisällysluettelo. Sit oon myös kirjannut muutamia ideoita tuleviin aukeamiin, että mitä vois tehdä jossain vaiheessa.

Mä olen bujoilijana aika minimalistinen, en siis yleensä piirrä enkä juurikaan koristele sivuja mitenkään, tarrojakin käytän vaan viikon mielialoissa. Sabluunoita mulla on muutamia, joita käytän satunnaisesti, ja niistä on ollu mulle kyllä tosi iso apu, kun en itse osaa piirtää enkä oo muutenkaan kovin taiteellinen ihminen.

Vuoden alussa mä kuitenkin hieman ”muutan” tätä mun bujoilutapaani ja koitan just enemmän panostaa kuukausi- ja viikkosivuihin, esim. tekemällä sen ihan perus kalenterinäkymän, joka on siis seinäkalentereissa. Lisäksi mulla on suunnitelmissa käyttää enemmän tarroja ja washiteippejä. Näistä ”muutoksista” huolimatta mä kuitenkin pyrin siihen, että mun bullet journalissa säilyy se yksinkertaisuus. En halua tehdä mun bullet journalista mitään monimutkaista ja liian sekavaa, vaan sellaisen, että sitä on helppo selata. Eli toisin sanoen mun bullet journal on just mun näköinen ja mä tykkään siitä. Bullet journalin lisäksi mulla on ihan perus kalenteri käytössä, johon mä merkkaan mun menot jne. Kalenterina mulla toimii Burde Scribble -kalenteri, johon mä oon ollut ihan suhteellisen tyytyväinen.

Välillä mulle tulee näitä inspiraatioita, jolloin mä panostan vähän enemmän kuukausi- tai viikkosivuihin. Tässä on siitä hyvä esimerkki.

Mä pyrin tekemään viikkosivut aina eri tyyleillä. Tässä on niistä tyyleistä yksi.

Mutta, tämä tällä kertaa. Kiitos kaikille! <3

-Kirsi

Bullet journal on lempeä matkakumppanini polulla kohti unelman saavuttamista

 

Olen viime aikoina miettinyt paljon unelmia ja unelmointia. Bullet journal harrastus on ollut minulle valtavan iso apu, isompi kuin osasin aloittaessani aavistaakaan. Mutta mikä ihme tekee juuri bullet journalista siihen niin mainion apuvälineen?

Aikani tuumattuani tulin johtopäätökseen, että taika piilee bullet journalin monipuolisuudessa, henkilökohtaisuudessa ja helppoudessa. Siitä saa kerrassaan oivan matkakumppanin polulleen, koska se tarjoaa helpon tavan sekä suunnitella, dokumentoida, hakea rohkaisua että osoittaa armoa itselleen – asettaa mittasuhteita.

Se kulkee mukana, on aina saatavilla. Siihen voin tallettaa kaikki prosessin vaiheet joko päiväkirjasivuina, kaavioina, miellekarttoina, kysymys-vastauspattereina, liimattuina tulosteina tai ihan missä muodossa tahansa näen tarpeelliseksi. Siihen mahtuu sekä aikajana, syväanalyysi että kaikki ne tsempit ja hullut ideat, joita en välttämättä uskalla edes sanoa ääneen.

Koska bullet journalia tehdään vain itseä varten, on kirjoittaessa helpompi jättää turha sensuuri taka-alalle. Silloin voi vastata täysin rehellisesti kysymyksiin: ”Mitä tekisit, jos saisit tehdä ihan mitä vain, eikä sinun tarvitsisi huolehtia ajasta, rahasta tai muista rajoitteista? Mitä tekisit jos et pelkäisi?”

Kukaan ei naura, arvostele tai kyseenalaista unelmaasi, kun kirjoitat sen bullet journaliin. Sinun ei tarvitse miettiä mitä kukaan muu siitä sanoo. Tästä alkaa unelman määrittely.

Kun unelman merkitsee kalenteriin, se alkaa muotoutua tavoitteeksi, ja sitä myöten suunnitelmaksi. Suunnitteleminen on käytännössä aikajanan ja polun hahmottamista nykyhetkestä unelman saavuttamiseen: mitä täytyy tapahtua matkalla, jotta unelman saavuttaminen tulee mahdolliseksi? Miten saan nuo asiat tapahtumaan? Miten etenen ensimmäiseen pisteeseen?

Tavoitetta voi pilkkoa pienempiin ja pienempiin osiin – juuri niin pieniin ja helppoihin yksittäisiin asioihin, että tuntuu jo hölmöltä jättää ne tekemättä. Kun näitä pieniä askeleita sitten ottaa riittävän usein oikeaan suuntaan, huomaa pian edenneensä jo harppauksen. Mikä motivoisi paremmin?

Suunnitelman asettelu polulle ja aikajanalle voi ajoittain tuntua myös lannistavalta. Bullet journal tarjoaa avun myös näihin suvantovaiheisiin ja oman keskeneräisyyden sietämiseen. Unelman tavoittelu voi viedä aikaa, vuosiakin, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän tavoittelemisen arvoista. Päinvastoin, päästäkseen pitkälle pitää ensimmäinen askel ottaa nyt.

Kun koko prosessi on samoissa kansissa, voit aina palata takaisin ja huomata, miten pitkälle olet jo päässyt. Tavoitetta on aika ajoin tärkeää kirkastaa, joskus se myös muuttaa muotoaan tai tulee jopa määritellyksi kokonaan uudelleen. Takapakitkin kuuluvat asiaan ja ovat osa prosessia, niiden ei pidä antaa lannistaa.

Viivi Honkimaa

Kalenteritermistö auki – bullet journal postauksesta pääset lukemaan mistä oikein on kysymys.