Avainsana: jäsenblogi

Minun maniani

Tällä kertaa maniastaan kertoo 34-vuotias Kaisa.

Minun maniani on alkanut varmaan ihan samalla tavalla kuin monen muunkin, nimittäin ihan tietämättä. Minulla on ollut kalenteri käytössä lukiosta saakka ja aina olen kalenteriani koristellut. Kalenterin käyttö jäi pois melkein 7 vuotta sitten kun jäin äitiyslomalle. Jotenkin olen aina mieltänyt kalenterin käytön opiskeluun ja työhön. Aina uusien kalentereiden ilmestyessä kauppoihin selailen niitä ja hipelöin. Olin jopa päättänyt, että minkä kalenterin ostan kun taas palaan työelämään.

Sitten viime syksynä törmäsin kalenterituunaukseen. Selasin Pinterestiä ja liityin Facebook-ryhmiin. Voi että minua kutkutti taas saada kalenteri ja alkaa askartelemaan! Sitten tajusin, että kotiäidillä on ihmeen paljon menoja ja muistettavia asioita; on eskarit, muskarit, liikkarit ja mitähän vielä. Keittiön pöytä on usein täynnä muistilappuja. Lisäksi olen kirjoittanut vihkoon muistokirjaa meidän perheen elämästä ja touhuista.

Päätin, että kyllä kotiäitikin on kalenterinsa ansainnut! Hommasin ihanat kalenterin kannet Aliexpressistä ja sivut tein itse. Kalenterin koko on A5. Aukeaman toisella sivulla on kalenterisivu, jolle merkkaan kaikki menot ja muistettavat asiat. Tätä sivua täytän ja koristelen sitä mukaa kun muistettavia asioita ilmenee. Aukeaman toinen sivu on varattu muistoille ja sitä täytetään jälkikäteen, noin kerran viikossa. Kalenteripohja on itse tietokoneella tehty, päivämäärät on washiteippiä, kuukausi ja viikko on leimattu ja liputus- ym. päivät on tarrapaperille tulostettuja.  Kalenterilla on oma paikkansa heti minun huoneen oven vieressä ja se on aina auki kuluvalta viikolta. Kalenteritarvikkeille raivasin oman tilan lipastosta.

Minulla on aina myös muistivihko käytössä. Olenkin alkanut haaveilla Traveller’s notebook-tyyppisestä ratkaisusta, mutta katsotaan mihin maniani minua vie.

Kaisa

Minä <3 Kalenterit

Moikka moi!

Tätä postausta kirjoittelee 33-v kalenteriharrastaja Pirre (äiti, vaimoke, toiminnanohjaaja, maatilan emäntä). Oon käyttäny kalentereita päiväkirjojen lisäksi ala-asteajoilta saakka (mm. Sooda, Nalle Puh, Mikki Hiiri yms. Koko aikuisikäni oon käyttäny Burden Student-kalenteria.) Suurimmaksi osaksi kalenterit on täyttyneet teksteillä (menemiset, tekemiset, säätila, koulu-/työaika, synttärit, kyläilijät jne.) Hyvin harvoin koristelin kalenteriani yhtään millään.

Viime kesänä törmäsin netissä seikkaillessa Kalenterimanian blogiin ja olin heti myyty. Päivittäin kävin ihastelemassa teidän muiden kalentereita ja kauniita tuunauksia. Aloin haaveilla omasta upeasta kalenterista. Päätin kuitenkin alkuun koristella jo olemassa olevaa Burdeani, että tietäisin, millaisen uuden kalenterin oikeasti haluaisin.

Olin tottunut pystysarakkeisiin ja siihen, että koko viikko on samalla aukeamalla. Siitä en ollut valmis luopumaan. Kalenterissa saisi olla kokoa, koska kirjoitan paljon päivien tapahtumista, enkä pidä kalenteria mukana juuri missään. Muuta en alkuun osannut ajatella.

Pitkän pohdinnan jälkeen päädyin hankkimaan Happy Plannerin. Sen ja hiukan tilpehööriä ostin viime marraskuussa. Siitä se sitten lähti. Lapasesta. (Osuva sanonta minulle, joka neuloo päivittäin). Joulukuussa kotiutui toinen kalenteri: Carpe Diemin The Reset Girl, johon rakastuin ensisilmäyksellä. Ja samalla kertaa tuli tuhlailtua muutenkin. Washeja, muistilappuja, kansiotaskuja, koristeita…. Voi minun kukkaronnyörejä! Mutta hei, tää mun rakkauspakkaus on just sellainen, kuin kuvittelin sen olevan. Ihana, ja just sopivalla määrällä asennetta varustettu söpöstys mun makuun. HP:ia yhtään vähättelemättä.

Viikon tuunailun aloitan aina washeilla. Sitten liimailen tulostetut kuvat ja tekstit (tulostin laulaa ahkeraan). Joskus lisään pitsinauhaa. Jätän tilaa kirjoittamiselle ja jos aukeamalle meinaa jäädä liikaa tyhjää, täytän tyhjät kohdat lisäämällä esim. tarroja viikon päätteeksi.

Joulunpyhät tuskailin, että miten ihmeessä saan molemmat kalenterit henk.koht. käyttöön, koska työkäytössä on Time/system Finlandin kalenteri. Jonkin aikaa pohdittuani ongelma ratkesi melkein itsestään. Työkalenteri on palkkatyötä varten (sitä koristelen maltillisesti), CD on vain ja ainoastaan omille ajatuksilleni varattu ja HP:ssä on sitten koko perheen menemiset, kuulumiset, tapahtumat ja maatilan työt (niistä kun on pidettävä tarkkaa kirjanpitoa). Tämä ratkaisu on osoittautunut mulle täydelliseksi. Saan valita, keskitynkö työjuttuihin kodin ulkopuolella, kotijuttuihin vai ihan vaan itseeni.

Aika näyttää, haluanko tulevaisuudessa kalenteriltani jotain enemmän tai vaihtaa esim. viikkonäkymää vaakamalliin. Mutta just nyt on hyvä. Kalentereitani tuunaillessa mieli rentoutuu, ajantaju unohtuu ja hyvä olo valtaa koko kehon. Miten ihmeessä en oo löytänyt tätä hommaa aiemmin?? Parempi myöhään, kuin ei milloinkaan.

Kiitos teille jokaiselle inspiroivista ideoista, avusta ja vinkeistä sekä jokapäiväisestä annoksesta hyvää mieltä. Ootte mahtavia!

<3:llä Pirre

P.s odottelen sormet syyhyten tilaamiani Color Crushin Mint Floral-sarjan upeuksia. TN tulee olemaan koti bujoilleni (käsityöt, kuntoilu, kotityöt ja koira. Joo, Selma koiruudellekin on oma bujo nykyään). Ja planneri puolestaan mun tyylikäs ”keittiökirja”. Sen pyhitän keittiö-/juhlajutuille: reseptit, ruokalistat ym. Oikeastaan sellanen arjen ja juhlien ideapankki, jota oon jo kauan kaivannut.