Olen viime aikoina miettinyt paljon unelmia ja unelmointia. Bullet journal harrastus on ollut minulle valtavan iso apu, isompi kuin osasin aloittaessani aavistaakaan. Mutta mikä ihme tekee juuri bullet journalista siihen niin mainion apuvälineen?
Aikani tuumattuani tulin johtopäätökseen, että taika piilee bullet journalin monipuolisuudessa, henkilökohtaisuudessa ja helppoudessa. Siitä saa kerrassaan oivan matkakumppanin polulleen, koska se tarjoaa helpon tavan sekä suunnitella, dokumentoida, hakea rohkaisua että osoittaa armoa itselleen – asettaa mittasuhteita.
Se kulkee mukana, on aina saatavilla. Siihen voin tallettaa kaikki prosessin vaiheet joko päiväkirjasivuina, kaavioina, miellekarttoina, kysymys-vastauspattereina, liimattuina tulosteina tai ihan missä muodossa tahansa näen tarpeelliseksi. Siihen mahtuu sekä aikajana, syväanalyysi että kaikki ne tsempit ja hullut ideat, joita en välttämättä uskalla edes sanoa ääneen.
Koska bullet journalia tehdään vain itseä varten, on kirjoittaessa helpompi jättää turha sensuuri taka-alalle. Silloin voi vastata täysin rehellisesti kysymyksiin: ”Mitä tekisit, jos saisit tehdä ihan mitä vain, eikä sinun tarvitsisi huolehtia ajasta, rahasta tai muista rajoitteista? Mitä tekisit jos et pelkäisi?”
Kukaan ei naura, arvostele tai kyseenalaista unelmaasi, kun kirjoitat sen bullet journaliin. Sinun ei tarvitse miettiä mitä kukaan muu siitä sanoo. Tästä alkaa unelman määrittely.
Kun unelman merkitsee kalenteriin, se alkaa muotoutua tavoitteeksi, ja sitä myöten suunnitelmaksi. Suunnitteleminen on käytännössä aikajanan ja polun hahmottamista nykyhetkestä unelman saavuttamiseen: mitä täytyy tapahtua matkalla, jotta unelman saavuttaminen tulee mahdolliseksi? Miten saan nuo asiat tapahtumaan? Miten etenen ensimmäiseen pisteeseen?
Tavoitetta voi pilkkoa pienempiin ja pienempiin osiin – juuri niin pieniin ja helppoihin yksittäisiin asioihin, että tuntuu jo hölmöltä jättää ne tekemättä. Kun näitä pieniä askeleita sitten ottaa riittävän usein oikeaan suuntaan, huomaa pian edenneensä jo harppauksen. Mikä motivoisi paremmin?
Suunnitelman asettelu polulle ja aikajanalle voi ajoittain tuntua myös lannistavalta. Bullet journal tarjoaa avun myös näihin suvantovaiheisiin ja oman keskeneräisyyden sietämiseen. Unelman tavoittelu voi viedä aikaa, vuosiakin, mutta se ei tee siitä yhtään vähemmän tavoittelemisen arvoista. Päinvastoin, päästäkseen pitkälle pitää ensimmäinen askel ottaa nyt.
Kun koko prosessi on samoissa kansissa, voit aina palata takaisin ja huomata, miten pitkälle olet jo päässyt. Tavoitetta on aika ajoin tärkeää kirkastaa, joskus se myös muuttaa muotoaan tai tulee jopa määritellyksi kokonaan uudelleen. Takapakitkin kuuluvat asiaan ja ovat osa prosessia, niiden ei pidä antaa lannistaa.
Viivi Honkimaa
Kalenteritermistö auki – bullet journal postauksesta pääset lukemaan mistä oikein on kysymys.
Muistikirjaksi valitsin tähän tarkoitukseen 
Aiheeseen sopivien, inspiroivien lainauksien kirjoittaminen tuntui tarpeeksi matalan kynnyksen tavalta aloittaa varsinainen muistikirjan täyttäminen. RuPaul’s Drag Racesta tuttu lausahdus keskellä sivua on omalla tavallaan selkäranka tälle muistikirjalle. Kyseinen lausahdus (joka tosin näin monen kauden katsomisen jälkeen ehkä toki on jo menettänyt suurimman hohtonsa..) kun on yksi niistä asioista, jotka ovat saaneet allekirjoittaneen alkamaan miettimään omaa olemassaoloaan oman hyvinvoinnin ja itsensä hyväksymisen kautta. Ehkä kliseisiä sanoja ja joitakin ällöttävää positiivisuutta, mutta kenties silloin tällöin se siirappinen höttö on juuri se, mikä voi saada aikaan pienen muutoksen negatiivisuudessa junnaamisen keskelle.
Ryhmässä kun aiheesta aloin kysellä, tuli vastauksia suorastaan sataen. Paljon hyviä ideoita erilaisten sivujen tekemiseen – ja niihin konkreettisiin itsestään huolehtimisen tekoihin!
Ylläolevissa kuvissa näkyvien lisäksi aloitin myös muutaman muun aukeaman: