Hyvää alkanutta vuotta kaikille. Yritin mietiskellä tätä ylläpidon teemahaastetta pariltakin eri kannalta. Olin pitkään sitä mieltä, että en pidä mistään muista vuodenajoista kuin syksystä. Nyt kun noita käveltyjä kilometrejä niin sanoakseni on kertynyt lisää, niin olen huomannut rakastavani kaikkia niitä yhtälailla. Tarvittiin vain pari Helsingin lumetonta talvea, että tajusin rakastavani jopa talvea kaikkine kylmine pakkaspäivineen. Luonto monimuotoisuudessaan on ollut todella suuri voimavara ja inspiroinut näin myös moniin aukeamiin. Niin luonnoskirjan kuin kalenterinkin.

Siksi päätin lähestyä haastetta toisella tavalla ja mietin mistä asioista pidän jokaisessa vuodenajassa. Vastaus oli yllättävän helppo. Kaupungissa asuessa olen oppinut nauttimaan niistä pienistä hiljaisuuden hetkistä, joita on yleensä vain silloin kun suurin osa ihmisistä nukkuu tai koomaa aamukahvin äärellä. Se pieni hetki, kun aurinko kipuaa hieman horisontin yläpuolelle. Tiedätkö, kun auringon säteet maalaa maiseman epätodellisen kauniiksi. Värit ovat hetken aikaa kirkkaammat kuin koskaan. Riippuen ajasta ja paikasta, se hetki on uskomattomimpia asioita kauneudessaan. Johtuneeko tämän hetken pohtiminen siitä, että olen tätä kirjoittaessani pohjoisessa ja auringon säteitä ei juurikaan nyt näy. Siitä en tiedä, mutta sen tiedän, että kun aurinko tammikuussa nousee ja heijastuu puhtaan valkoisista hangista kirkkaana. Se hetki on se minkä haluan yrittää tallettaa sivuille.

Koska yleisestikin minulle luontainen tapa lähestyä asioita on ottaa kynä käteen ja luonnostella jotain paperille. Niinpä tämä kuva saa nyt kunnian olla ensimmäinen sivu minun 2022 bullet / art journalissani. Mikä sitä paitsi sopisi paremmin bujon aloitussivuksi kuin puiden välistä kurkistelevat auringon säteet.

Kuva oli helppo toteuttaa parilla värillä, koska halusin päähuomion pysyvän auringonsäteissä. Kulmaan halusin lisätä pienen yksityiskohdan ikään kuin merkitsemään uudenvuoden alkua.

Aiemmat vuodenaika haasteiden toteutukset löydät täältä.

Ihanaa ja inspiroivaa tammikuuta kaikille.

Katja