Avainsana: inka

Kuplamuovilla vasaroiden maalaaminen

Kuplamuovia, lapsi, lupa hakata paukuttaa pöytää, maalia… mikä voisi mennä pieleen! Tällä kertaa mikään ei onneksi kyllä mennyt pieleen, vaan kyseessä oli kesäinen taidetuokio taaperon kanssa. Alkuperäinen idea taisi osua silmääni Instagramin ihmeellisessä maailmassa lapsosen mumman vinkkaamana. Itse sovelsin ohjeesta sen verran että varsinaisen vasaran tai puunuijan sijaan annoin lapseni pikkukätösiin työkaluiksi puisen kauhan, saippuakuplaputkilon ja leluauton.

Jos haluat kokeilla tätä hauskaa ja simppeliä maalaustekniikkaa, tarvitset seuraavanlaisia kamppeita:

  • Maaleja. Akryylimaalit ajavat hyvin tässä asiansa.
  • Kuplamuovia
  • Teippiä
  • Paperia tai kartonkia jolle haluat kuvioita painaa
  • Puunuijan, kumivasaran tai muun vaihtoehtoisen esineen jolla paukuttaa kuplamuovia

Teippaa paperit paikoilleen. Itse vetelin kiinnityksen suoraan pöytään, toki alla voisi pitää myös jotakin suojaa. Kun paperit on paikoillaan, tiputtele maalista pisaroita sinne tänne paperille. Itse en laittanut maalia aivan paperin reunoille, jottei se leviäisi pahasti yli paperin reunojen paukutteluvaiheessa. Paperin päälle asetellaan paperia suurempi pala kuplamuovia, ja teipataan sekin reunoiltaan paikoilleen.

Seuraava vaihe on hauska vaihe, nyt hakataan kuplamuovin läpi maalikohtia! Värit sekoittuvat ja leviävät hauskasti tällä tekniikalla paperiin. Kun alkaa tuntua siltä että on mäiskitty tarpeeksi, irrotetaan kuplamuovi varovasti nostaen pois. Itse hyödynsin vielä tässä kuplamuoviinkin jääneet maalit, ja painoin niistä irtoavat värit vielä erilliselle kartongille. Tällä tavalla syntyi hauskoja taustapapereita, ja oli mukavaa saada taaperokin mukaan askartelemaan. Saatiin muutamat hienot paperit, ja yksi sivu suoraan mumman bullet journalinkin väliin!

♡, Inka

DIY – Laminoitu sivusuoja

Postauksessa näkyvä kalenteri ostettu yhteistyössä Vihkokaupasta.

Tänään olisi tee-se-itse-nurkkauksessa tarjolla ohjeet sivusuojan tekemiseen laminoiden. Kyseessä on hyvinkin simppeli diy-askartelu, ja allekirjoittanutta oikeasti vähän harmittaa, ettei tälläistä ollut jo aiemmin tajunnut tehdä. Kyllä siis taas kannatti alkuvuodesta kysellä ideoita Facebook-ryhmän puolella, sieltä se tämäkin kuningasidea tuli. Sivusuoja – niin yksinkertaista, niin nerokasta! Käytännössä käyttämäsi kalenterin sivua halutun verran isompi, jämäkähkö alusta. Sivusuojaa voi käyttää koristeltavan sivun alla, kun esimerkiksi levittää mustetta sivulle. Sen sijaan että musteella värjäytyisivät suurella todennäköisyydellä seuraavienkin sivujen reunat, jäävätkin ylijäämätökötit sivusuojaan. Ja kun suojan laminoi, on se superhelppoa pyyhkiä puhtaaksi!

Tarvitsen oman sivusuojasi tekemiseen:

  • Laminointikoneen
  • Koneeseesi sopivan laminointikalvon
  • Kuviopaperin tai -kartongin
  • (Lyijy)kynän
  • Sakset
  • Halutessasi kirjaintarroja

Ensin mallaillaan haluttu koko. Itse halusin sivusuojasta melko siron, jotta se voi kulkea aina mukana kalenterin välissä, toimittaen samalla siis kirjanmerkin virkaa.

Piirsin lyijykynällä ääriviivat sivusuojalle, ja toiselle kapeammista sivuista hahmottelin myös pienen ulkonevan tabin. Tässä tarkempi käyttäisi jotain sapluunaa, mutta itse piirsin suoraan vapaalla kädellä. Hieman se on vino mutta niin on tekijänsäkin! Seuraavaksi leikkelin suojan ääriviivoja pitkin irti, ja lisäsin tabiin kirjaintarroilla haluamani sanan. Niin tabi, kuin tekstikin ovat täysin vapaavalintaiset lisät suojaan. Halutessaanhan tässä kohtaa voisi lisätä tekstin lisäksi tai sijaan vielä enemmänkin koristeita vaikka kartongin täydeltä.

Kun suoja on leikattu ja halutut krumeluurit tällätty siihen kiinni, on laminoinnin aika! Sivusuoja sujauttaen laminointikalvo-taskun sisään ja koko komea paketti koneesta läpi, sur rur rur. Muista noudattaa käyttämäsi laitteen omia ohjeita!

Itsen annan laminoitujen asioiden aina hetken jäähtyä koneesta tulon jälkeen, ja usein pienen painon alla. Välillä varsinkin isommat laminoidut arkit tuppaavat jäämään hieman kaareviksi, joten nytkin laitoin laminoidun sivusuojan toviksi kirjan alle suoristumaan. Kun se oli jäähtynyt ja suora, leikkasin ylijäämäkalvon pois. Noudatin noin muutaman millin ”turvaväliä” kartongin reunaan, jottei reuna alkaisi repsottaa. Ja ta-daa, valmis sivusuoja syntyi! Tämä kuvien yksilö on asunut nyt jo muutaman kuukauden kalenterini välissä, ja tehnyt työnsä vallan mainiosti. Estänyt sotkut seuraaville sivuille, ja usein toiminut myös jämäkkyytensä ansiosta myös washin katkaisussa apuna.

Laminoimisiin, Inka