Heipä hei! Olisi taas aika vinkkailla teille hyödyllisiä bullet journal työkaluja. Tänään aiheena onkin index eli suomalaisittain sisällysluettelo, jonka lisäksi puhutaan hieman ketjuttamisesta.
Sisällysluettelo on alkuperäisen bullet journal menetelmän yksi kulmakiviä: tämän avulla löydät yhdellä vilkaisulla sivun (tai sivut), jolta hakemasi asia löytyy. Sisällysluettelo sijoittuu yleensä heti muistikirjan alkuun, mutta mikään ei estä sinua tekemästä muutamia sivuja ensin ja näiden jälkeen indexin, kunhan vain tiedät mistä sen nopeasti löytää. Voit esimerkiksi hyödyntää erilaisia klemmareita / kirjanmerkkejä tätä varten.
Yksinkertaisuudessaan sisällysluettelossa on sivunumerot juoksevassa numerojärjestyksessä ja mitä kyseisten sivujen sisältä löytyy. Tämä tapa mahdollistaa kätevästi indexin laajentamisen sitä mukaan, kun rakennat bujoasi eteenpäin. Toinen vaihtoehto on, että kirjoitat ensimmäisenä otsikon, jonka jälkeen lisäät sivunumerot. Esimerkiksi: Lukulista: 8–10, 29, 37–38. Tämä tapa mahdollistaa sen, että sisällysluettelo varmastikin mahtuu esimerkiksi sille varatulle yhdelle sivulle, mikäli tykkäät koota paljon oheismateriaalia bullet journalisi väliin (esimerkiksi erilaiset listat ja seurannat).
Tapoja tehdä bujoa on yhtä monta kuin on tekijäänsäkin. Jotkut laskevat uuden bullet journalin aloittaessaan tarkasti jokaisen sivun funktion ja kuinka monta aukeamaa mikäkin osio tarkalleen tarvitsee. Mikäli syystä tai toisesta jokin varattu tila ei täyty, jää muistikirjan keskelle joskus turhia tyhjiä sivuja. Jos kuitenkin tykkäät tehdä sen suuremmin sivujen ja aukeamien asetteluja miettimättä ja turhaa tilaa keskelle muistikirjaa jättämättä, kuitenkin hyödyntäen sisällysluetteloa, ketjuttaminen on ehdottomasti sinua varten.
Ketjuttamisessa merkitset normaalisti sisällysluetteloon esimerkiksi minun tapauksessani ”sivu 39 luetut kirjat”. En halunnut ottaa turhia paineita lukutahdistani tänä vuonna, joten jätin tätä aukeamaa varten ainoastaan 2 sivua tilaa. Lukutahtini oli kuitenkin mukava ja lista täyttyi nopeasti. Sen sijaan, että olisin laittanut sisällysluetteloon merkinnän ”sivu 132-133 luetut kirjat”, merkitsin lukuseurantani sivunumeron perään merkinnän ”->132”. Tästä tiedän, että kyseinen aukeama jatkuu sivulla 132. Mikäli tämä aukeama tulee täyttymään, aion merkitä jatkon sekä ensimmäiselle täyttyneelle aukeamalle, että toiselle, jotta tiedän molempia kurkatessani mistä lista jatkuu.
Pienenä lisänä sisällysluettelon ja ketjuttamisen käyttöön aion kuitenkin tuoda esille tämän hetken käytetyn metodini: useat erilaiset kalenterikoruklemmarit. Olen itse erittäin laiska ylläpitämään kunnon indexiä, mutta en myöskään jaksa selata koko muistikirjaa läpi löytääkseni haluamani, vaikka tiedän jotenkin mistä sivulta mitäkin löytyy. Olenkin asetellut nämä klemmarit merkkaamaan itselleni ne eniten käytetyt aukeamat. Tapa ei välttämättä toimi jokaisella, mutta minulle itselleni tästä on tullut nopeasti indexin aktiivisen käytön korvaava tapa.
Mikä on sulla se toimivin tapa tietää mitä miltäkin sivulta löytyy? Vai etsitkö sitä edelleen? Tule ryhmän puolelle juttelemaan asiasta! Toivottavasti sulla on ihana viikko! (P.S. Aikaisemmat bullet journal 101 vinkkipostaukset löydät täältä.)
Bullet journal (tai lyhyemmin bujo) yhdistää perinteisen kalenterin, tehtävälistat ja kaikenlaiset muistiinpanot. Bullet journalin voisi kääntää suomeksi vaikkapa luotilokiksi tai luotijournaliksi. Bullet journal on amerikkalaisen suunnittelija Ryder Carrolin kehittelemä ajan- ja tehtävienhallintasysteemi, jonka perusajatuksena on edetä isoista kokonaisuuksista pienempiin kuten vuosista kuukausiin ja kuukausista viikkoihin tai päiviin. Nimitys bullet, eli luoti tai ranskalainen viiva, tulee alkuperäisestä tavasta kirjoittaa päivälokiin tulevat tehtävät ja tapahtumat lyhyesti ja ytimekkäästi ”bulletteina” eli luoteina. Journal puolestaan tarkoittaa päiväkirjaa. Bullet journal tehdään yleensä alusta asti itse tyhjään muistikirjaan. Tarvitset siis vain kynän ja tyhjän vihon. Monet bullet journalin käyttäjät, eli bujoilijat, suosivat pistevihkoja, joita valmistavat esimerkiksi Nuuna, Artebene, Moleskine, Putinki, Ajasto ja Leuchtturm. Mutta mikä tahansa vihko toimii.
Yksinkertaisimmillaan bujo sisältää sisällysluettelon, tulevaisuuslokin (eng. future log), kuukausilokin (eng. monthly log) ja päivälokin (eng. daily log) tai viikkolokin (eng. weekly log). Näistä tärkein on sisällysluettelo, koska sen avulla tarvittava tieto löytyy helposti. Näiden lisäksi bujoon voi tehdä niin sanottuja kokoelmia. Kokoelma voi pitää sisällään listoja luetuista kirjoista, opiskelusuunnitelmia tai vaikka remonttiaikatauluja. Näistä tarkemmin edellä.
Sisällysluettelo on koko bujon ydin. Sille kannattaa jättää muutama aukeama tilaa. Sisällysluettelo toimii tottakai sivunumeroiden avulla. Mikäli vihossasi ei ole valmiiksi sivunumeroituja sivuja kannattaa ne merkitä itse jokaiselle sivulle. Suosittelemme jättämään reilusti tilaa sisällysluettelolle, sillä sen avulla bujosta löytää haluamansa tiedon helposti (vinkki: sisällysluetteloon ei tarvitse kirjoittaa joka sivun tietoja, vaan voit kirjoittaa pelkästään tärkeimmät). Alla kuva Leuchtturm 1917 muistikirjan sisällysluettelosta.
Alkuperäisessä bullet journalin ideassa on oleellisena asiana sisällysluettelon lisäksi symbolit tai avaimet (eng. key). Näistä symboleista kannattaa koostaa bujon ensimmäisille sivuille lista. Symbolit kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisina ja muokata itselle sopiviksi, jotta niistä olisi apua. Voit käyttää esimerkiksi pientä pistettä tehtävän edessä, pientä neliötä menon kohdalla ja huutomerkkiä ilmoittamaan tärkeästä asiasta. Kun tehtävä on saatu tehtyä, pisteen voi rastittaa tai, kuten osa bujoilijoista tekee, yliviivata koko tekstin. Tyydyttävää! Symbolisivu sisältää selitykset tehtävien etumerkinnöille. Näitä symboleita on monenlaisia, kaikilla eivät ole samat käytössä. Tässä on yksi esimerkkejä avaimista.
Tulevaisuusloki (eng. Future log) auttaa hahmottamaan aikaa pidemmällä aikavälillä. Tulevaisuuslokin voi tehdä millaiseksi vain. Voit laittaa jokaisen kuukauden laatikkoon ja viereen tehtävät tai vaihtoehtoisesti listata sivun yläosaan kuukaudet ja jokaisen kuukauden alle tärkeimmät huomiot ja menot. Tai sitten voit vain listata päivät alekkain. Tulevaisuusloki voi olla monen näköinen. Sen voi tehdä esimerkiksi Alastair-metodilla, josta esimerkki alla. Siinä on käytetty myös värikoodaamista eri teemoille, joten on helppoa katsoa esimerkiksi tulevat syntymäpäivät.
Tai se voi olla ilmeeltään graafisempi. Alla olevassa kuvassa pienoiskuukausien viereen on jätetty tilaa pikkumerkinnöille, kuten syntymäpäiville ja tärkeille menoille.
Tulevaisuusloki on hyvin käytännöllinen osa bullet journalia, koska harvoin tehdään koko vuoden bujo kerralla valmiiksi. Yleensä tapana on tehdä kuukausi kerrallaan valmiiksi, jolloin loppuvuodelle/ muille kuukausille tulevat merkinnät merkitään tulevaisuuslokiin, josta ne sitten myöhemmin viedään kyseisen kuukauden kuukausi- tai viikkoaukeamalle. Tätä kutsutaan migraatioksi. Migraatiota eli siirtämistä käytetään myös viikkosivuilla. Jos jokin tehtävä jää tekemättä tällä viikolla, sunnuntaina se viedään seuraavan viikon päivä- tai viikkolokiin.Tässä esimerkki kuvassa on merkattuna lääkärikäynnit ja perässä on pieni neliö,joka ruksataan sitten, kun käynti on hoidettu.
Tulevaisuuslokin jälkeen päästään jälleen pienempään kokonaisuuteen: kuukausilokiin. Toteutus on tässäkin kohtaa vapaa mutta yksinkertaisinta on laittaa aukeaman vasemmalle sivulle kuukauden kaikki päivät allekain ja oikealle kuukauden tehtävälistan. Moni suosii myös seinäkalentereista tuttua laatikko per päivä -näkymää. Kaikki eivät tälläistä kuukausinäkymää ylipäätään tarvitse eikä sitä silloin tarvitse käyttää. Alla yksi esimerkki kuukausilokista.
Kuukausista siirrytään päivänäkymiin. Monet käyttävät myös viikkonäkymiä. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että bujo elää tarpeiden mukaan. Yksi tarvitsee yhden sivun yhdelle päivälle, toinen listaa koko viikon aukeamalle. Viikkonäkymiä voi tehdä etukäteen koko kuukaudelle tai sitä mukaan, kun viikot vierivät. Puhutaan myös slangina viikkoleiskoista, joka tulee englannin sanoista weekly layout. Eli joka viikko tehdään samanlainen vakiopohja, mikä sitten täytetään ja tuunataan. Alla kolme esimerkkiä viikkonäkymästä.
Tilaa saa lisää erilaisten dutch door -systeemien avulla, joissa sivuja leikataan, tai aukeaman väliin jätetään tyhjä sivu taitettuna lisämuistiinpanoille. Tarkoituksena on siis luoda yhdelle kiinteälle aukeamalle liikkuvat, muuta vihkoa pienemmät lisäsivut keskelle. Alla dutch dooria havainnollistava kuva, ja lisää tietoa löytyy muun muassa *tästä postauksesta* ja alla olevasta videosta!
Näiden lisäksi bujoon voi luoda eri teemaisia kokoelmia. Kokoelmat voivat sisältää ihan mitä vain aina terveydestä kasvien hoitoon ja leffalistoista hääsuunnitteluun. Erilaiset träkkerit (eng. tracker) eli seurannat ovat monien kokoelmien keskiössä. Träkkereitä voi tehdä mistä asiasta vain, mutta parhaimman hyödyn saa kun miettii, mitkä asiat palvelisivat juuri itseä. Juotko liian vähän vettä? Etkö pysy perässä siitä, mitä kirjoja olet lukenut? Haluaisitko kenties seurata rahankäyttöäsi? Näitä kaikkia voit seurata erilaisten träkkerien avulla. Yksinkertaisimmillaan träkkerin voi tehdä niin, että merkitsee ylös seuratun asian, ja sen perään esimerkiksi ruudun jokaiselle viikonpäivälle. Kun seurattava asia on tehty/tapahtunut, vedetään raksi ruutuun! Inspiraatiota erilaisiin träkkereihin ja niiden toteutustapoihin voi hakea esimerkiksi Pinterestistä tai YouTubesta. Ja toki Kalenterimanian facebook-ryhmästä. ♥ Tässä muutamia lista, kokoelma ja seuranta esimerkkikuvia alla.
Moni käyttää bujoa myös terveyden, tunnetilojen, hyvien tapojen ja esimerkiksi liikunnan määrän seurantaan. Tässä muutamia esimerkkejä:
Bullet journal voi olla yksinkertainen, runsas, käytännöllinen, taiteellinen, värikäs tai mustavalkoinen. Tärkeintä on antaa mennä ja unohtaa pikkuvirheet. Bullet journal on ennen kaikkea henkilökohtainen assistentti, jonka sisällöstä ja tyylistä jokainen päättää itse. Tärkeintä on miettiä, mitä asioita itse tarvitsee ja kaipaa ja muokata bullet journal sen mukaiseksi.
Loppujen lopuksi bullet journalissa ei ole sääntöjä. Bullet journal elää juuri sinun kanssasi ja sinun tarpeidesi mukaan. Mikäli et tarvitse kuukausinäkymän tehtävälistaa, älä käytä sitä. Mikäli tarvitset meheviä mietelauseita, käytä niitä. Kukaan ei sano, että olisi oikea ja väärä tapa tehdä bujoa. Tapoja on yhtä monta kuin tekijöitäkin. Kukaan ei estä sinua. Bujon ydin on vapaus. Sinä päätät.
Lisää kalenterimanian blogissa julkaistuja bullet journal-aiheisia postauksia:
