Avainsana: ideoita

Slow stitchingiä Vihkokaupalla

Vihkokauppa muutti uusiin tiloihin viime vuoden puolella. Olen käynyt uudessa Vihkokaupassa kerran, ja nyt sopivan kurssin osuessa kohdalle, lähdin matkaan uudelleen. Vihkiksen pitkän pöydän ääressä järjestettiin lauantaina 15.5. Slow Stitching-kurssi Eija Mustosen johdolla.

Slow stitching, suomeksi jotain rauhalliseen käsinompeluun viittaavaa, on käsityön muoto, jossa ei ole kiire minnekään. Ei siis ihme, etten parituntisen kurssin aikana päässyt alkua pidemmälle. Joku kuvaili kurssin aikana osuvasti, että teemme ”kollaasia kankailla”, ja siltä se minusta tuntuikin. Pienen pienistä kangaspaloista muodostui yhdistelemällä uutta. Kurssin hintaan kuului Eijan ohjaus sekä materiaalipaketti pienen pussukan valmistamista varten. Materiaalipaketin lisäksi saimme mukaamme runsaasti muuta materiaalia, kuten kiinnitysnauhoja ja kirjontalankaa.

Slow stitchingissä ommellaan käsin melkeinpä mitä tahansa. Kirjonnasta tuttuja pistoja voi hyödyntää työssään, mutta mitenkään pakollista se ei ole. Kurssia vetäneellä Eijalla oli mukanaan muutama malli töistä, joita hän oli itse tehnyt. Erilaisten pussukoiden lisäksi hän oli tehnyt kotelon, jossa oli paikat nuppineuloille ja muille ompelutarvikkeille, ja jossa pienet kankaanpalatkin kulkevat kätevästi mukana. Tästä ideasta innostui useampi kurssilainen, ja myös minä aloin tehdä tuollaista matkapussukkaa ompelutarvikkeita varten.

Eijan mallikappaleet:

Olen jatkanut ompelua kurssin jälkeen sohvan nurkassa tv:tä katsellen, takapihalla auringosta nauttien sekä junassa samalla, kun kuulokkeissa soi hyvä musiikki. Työtä on helppo jatkaa juuri sen verran kuin ehtii, ja ehtiessään voi tehdä vaikka vain muutaman piston. Vihkokaupalla aloitetusta työstä on tulossa pussukka ompelutarvikkeille. mutta seuraavana mielessäni siintää jo rullapenaali täytekynille, suojapussi iPadille ja muistikirjalle sekä Traveler’s Notebookin kannet… Haluaisin myös kokeilla tehdä kankaisia ATC-kortin taustoja oppimallani tekniikalla! Mitä sinä tekisit?

Tulevia Vihkokaupan kursseja odotellen,

Tiia

Helpot tee-se-itse kirjanmerkit

Luminen tervehdys keskiviikkoosi! Tässä postauksessa ajattelin esitellä ihan superhelpon ja nopean kirjanmerkki-idean. Olen itse innostunut taas pitkästä aikaa lukemisesta, ja useampi kirja on samaan aikaan kesken, joten tarvitsen luonnollisesti useamman kirjanmerkin.

Pienen kokonsa ansiosta tähän on tosi helppo käyttää pientä askartelusta jäänyttä paperi- ja pahvisilppua (mitä, en kai oo ainoa, joka säästää ihan kaiken pienimmänkin paperirippeen?) etkä koristeluiden lisäksi tarvitse kuin liimaa, sakset ja ripauksen luovuutta! Näitä voi tehdä joko tosi yksinkertaisesti tai käyttää paljon aikaa, ihan oman maun mukaan.

Kirjanmerkit sopivat myös kivaksi itsetehdyksi lahjaksi, josta voi tehdä juuri saajansa näköisen. Näistä saa myös hyvin sivumerkkejä kalenterin väliin.

Säästä kaiken (ruskean) kartongin mitä vain voin, sitä kertyy paketeista, kirjekuorista ja erilaisista pakkauksista. Kaivoin varastosta myös vanhoja kirjansivuja ja vähän koristepaperia. Lisäkoristeluun meinasin käyttää vähän washiteippiä ja tarroja.

Aloitetaan leikkaamalla kaksi suikaletta kartonkia. Tässä voi ihan oman maun mukaan valita leveyden, itse tein näistä noin 4 cm:n levyiset. Toinen palanen on paljon lyhyempi kuin toinen. Lyhyempi pala liimataan ”vastakappaleeksi” pidemmälle palalle yhteen yläreunasta, n. 1,5 cm mitalta.

Käytin Fiskarsin leikkuria, mutta tämä onnistuu tietysti myös saksilla.

Näin yhteen liimattuna kartongin palaset muodostavat merkin, joka jää jämäkästi sivuun kiinni.

Aloin kerrostella paperia ja ruutuwashia kartonkiliuskan päälle.

Merkki kaipasi ehdottomasti myös kirjatarroja, joten kerrostin niitä muutama.

Loppusilauksena tein rei’ittimellä reiän ja pujotin washia läpi Tian ohjeiden mukaisesti.

Kaiken kaikkiaan tekemiseen meni noin 20 minuuttia, ja iso osa siitäkin ajasta oikeastaan vain sommitteluun ja pähkäilyyn, että mitäs sitä tekisi tähän. Yleensä kun touhuan askartelun parissa, mulla ei ole heti alusta mitään selkeää visiota, että miltä lopputuloksen tulisi näyttää. Teen yleensä vähän kokeilullisemmin, eli saatan toteuttaa kaiken koristelun ihan lennosta. Aloitukseen riittää yleensä vain visio värimaailmasta.

Halusin tehdä vielä vähän pienemmän kirjanmerkin, joten leikkasin taas kaksi saman levyistä, mutta eri pituista kartonkisuikaletta.

Tässä kuvassa näkyy hyvin, miten kartonkipalaset liimataan toisiinsa, eli kirjan sivu sujautetaan niiden väliin kuten sakset tässä.

Kerrostelin taas paperia ja washia taustaa varten.

Kirjat ovat ”lippu seikkailuun”, joten kaivoin muutaman koristepaperilipun ”lisämausteeksi”.

Liput olivat turhan vaaleita, joten käytin vähän mustetta niiden tummentamiseen. Tämän tyyppinen tuunailu on jo ihan omasta viitsimisestä kiinni. Vähemmälläkin olisi selvinnyt, mutta tykkään lopputuloksesta.

Koska vedin tämän kirjanmerkin tuunailun jo ihan överiksi, etsin vielä leimailutarvikkeitteni joukosta kirjainleimasimet. Näillä kirjanmerkki saisi loppusilauksensa.

Tekstasin leimasimilla pienet tekstinpätkät lippujen päälle.

Jos kirjanmerkkejä haluaisi käyttää esimerkiksi tabeina kalenterin välissä, merkin ylälaitaan voisi kirjoittaa merkattavan kohdan tai liimata tekstitarran. Olisin myös voinut käyttää kirjainleimasimia tähän.

Sellainen tuunailutuokio tällä kertaa! Toivottavasti inspiroin myös muita kokeilemaan näiden tekemistä.

Loppukaneettina voisin mainostaa, että jos oot lukevaa sorttia, meillä on ryhmän kesken menossa oma 2023 lukuhaaste, josta voit lukea täältä. Nähdään ryhmässä, kivaa loppuviikkoa! <3

-Emmi