Avainsana: hobonichi weeks

Plan with Janita – Kalevalan päivä

Aurinkoista maanantaita ja hyvää suomalaisen kulttuurin päivää! Näin Kalevalan päivän kunniaksi pääsette katsomaan, kuinka minä inspiroiduin tuosta Suomen kansalliseepoksesta eli Kalevalasta. Löysin kirjan viime kesänä sattumalta kierrellessäni kirpputoreja kalenteriystävän kanssa. Alunperin tarkoituksenani oli käyttää kirjan kannet ja sivut itsessään askartelumateriaaleina, mutta tarkemmin kirjaa selatessasi totesin sen olevan liian arvokas tuhottavaksi.

Kirja on painettu vuonna 1932, ja sen runomuotoon kirjoitetussa tekstissä on aivan omalaisensa tunnelma. Kuvituksessa itse Akseli Gallen-Kallela on käyttänyt mustaa, beigeä ja tehostanut niitä voimakkaalla oranssilla. Kirjan kuvitus on pelkistetty, mutta silti täynny upeita yksityiskohtia. Omaa silmääni eniten miellyttivät erilaiset riimut ja symbolit sivuja koristamassa.

Ihastuin kirjan kerman sävyisiin, ajan kuluttamiin sivuihin ja niiden sormituntumaan. Kalenterinani toimivan Hobonichi weeks’in sivut ovat myös kerman sävyiset, josta lopullinen ajatus viikkoaukeaman tekoon syntyi.

Muistin säästäneeni yhdestä viikkokitistä yli jääneet ruskean sävyiset tarrat joiden ajattelin olevan lähellä kirjan kuvituksen sävyjä. Oranssin sävyn jätin suosiolla ulos, koska se ei ole koskaan kuulunut suosikkeihini. Tarrojen lisäksi sivun ylälaitaan mukailin kirjasta löytyneen salmiakkikuvion joka miellytti erityisesti silmääni.

Teksitarroiksi valikoin ehdottomasti suomenkieliset, kun kyse kuitenkin on suomalaisen kulttuurin viikosta jota tässä tehdään. Karhut muistuttavat minua meidän upeista metsistä ja Kalevalan luontosuhteesta, ne pääsivätkin mukaan aukeamalle suloisin washiteipin muodossa. Loppuptuloksesta tuli sävyltään hyvin maanläheinen ja rauhoittava. Onko se sitten lähelläkään Kalevalaa, on kiinni jokaisen omasta tulkinnasta.

– Janita

Onnistumiset – Nanna

Hei, juuri sinä siellä ruudun toisella puolella! Tämänkertaisessa torstaihaaste-postaussarjassa pohditaan onnistumisia. Olen aina ollut huono kaikenlaisissa ajatustyötä ja pohdintaa vaativissa jutuissa. On niin paljon helpompaa vain syöksyä suoraan tekemään jotain ja miettiä sitten jälkikäteen, jos jaksaa. En tunne olevani pohdiskelija vaan suoran toiminnan ihminen. Lähdin kuitenkin lähestymään haastetta miettimällä alkuun koko kalenteriharrastus aikaani kokonaisuutena. Oli mielenkiintoista muistella millaisista lähtökohdista sitä aikoinaan on harrastuksensa aloittanut. Marketin kalenteri ja muutama tarra, on vuosi vuodelta kasvanut muistuttamaan lähinnä askartelukaupan varastoa.

Olen luonteeltani melkoinen tuuliviiri. En viihdy saman asian parissa kovin pitkään ja se on vuosien varrella ilmennyt lukuisilla kalentereiden vaihdoilla. Jokin mikä alkuun on tuntunut hyvältä, ei puolen vuoden jälkeen enää tuotakaan tekemisen iloa. On menty todella pitkä ja mutkainen matka siihen, että nyt voin sanoa rehellisesti ensimmäistä kertaa oletani tyytyväinen tämänhetkiseen pääkalenteri valintaani. Viime vuonna ostin ensimmäisen Hobonichi weeks -kalenterini ja se oli rakkautta välittömästi. En osaa selittää miten jokin kalenteri on voinut vaikuttaa niin paljon omaan tekemiseen ja suhtautumiseen kalenteriin. Olen Hobon myötä rohkaistunut kokeilemaan yhä enemmän erilaisia tyylejä ja matariaaleja viikkoaukeamieni koristeluun. Asiat jotka ennen ärsyttivät ja saivat neutroottisena ihmisenä minut näkemään punaista, ovatkin yhtäkkiä niitä kalenterin parhaita ominaisuuksia. Ohut, kupruileva ja kovista otteista repeilevä paperi on, kuin kalenterin sielu. Ne antavat kalenterille juuri sopivan määrän rouheutta, jossa elämä saa näkyä. Kalenterin tekeminen tuottaa aidosti iloa ja sen kanssa haluaa viettää aikaa. Viikkoaukeamat täyttyvät teksistä ja elämästä, eivätkä ne ole enää vain kauniita tarrakollaaseja.

Onnistumisen kokemuksina voin siis sanoa olevan samojen kansien sisällä pysymisen jo toista vuotta, sekä aidon halun käyttää ja käyttää kalenteria arjen hallinnan välineenä. Unohtamatta rohkeutta kokeilla uusia asioita ennakkoluulottomammin.

xoxo Nanna