Avainsana: hobonichi cousin

Kalenterimatkani – Janita V.

Leuchtturm1917 Bullet journal -muistikirja saatu yhteistyössä Suomalaisen kirjakaupan kanssa

Hei ja oikein ihanaa torstai päivää kaikille. Tämän kertaisessa torstaihaaste-postaussarjassa pääsette lukemaan pohdintaa siitä, miten meidän ylläpidon plannerointityyli on vuosian aikana muuttunut.

Aivan ensimmäisistä kalentereistani ette valitettavasti saa kuvaa, koska en ole lainkaan varma ovatko ne enää tallessa varastossa. Muistan kuitenkin ensimmäisen kalenterini olleen Suosikin lukuvuosikalenteri, jonka kanssa yhteistä matkaa taittua peruskouluaikana muutama vuosi. Välillä käytössä oli myös Demi– ja Sooda -lukuvuosikalenteri. Muistan merkinneeni peruskouluaikoina kalenteriin lukujärjestykset, harrastukset ja syntymäpäivät. Muistikuvat kalenterin koristelusta ovat luokkakavereiden tekemät post-it laput, valokuvat ja lehtileikkeet. Koristelun pääpaino ei niinkään ollut viikkosivuissa vaan kalenterissa kokonaisuudessaan. Peruskoulun jälkeen olen käyttänyt paperista kalenteria enemmän ja vähemmän huonolla menestyksellä myös ammattikoulussa ollessani. Lopulta kalenterit jäivät vuosiksi, kunnes löysin puolisoni avulla Suomen kalenteriyhteisöt.

Kalenterimanian -Facebook ryhmän löysin maaliskuussa 2016, kun vaimoni innostui YouTube-videoiden kautta kalentereiden koristelusta. Tuohon aikaan ensimmäiseksi kalenterikseni valikoitui Vallilan -vuosikalenteri. Hatara muistikuva on, ettei kyseinen kalenteri kauaa ehtinyt palvella käytössäni, kun vaihdoin sen Personal Planneriin.

Vuosien aikana olen kokeillut lukuisia eri kalentereita ja myös hylännyt niistä yhtä monta. Käytössäni on ollut A5 kokoinen rengasplanner ja lukuisia personal kokoisia eri kansilla. Välillä olen hypännyt Traveler’s notebookin matkaan, kokeillut yhteiseloa useaan kertaan eri kokoisten Happy Plannereiden kanssa ja syöksynyt syvään päähän bullet journalin matkassa. Tietyt kalenterit ovat vuosien aikana olleet sellaisia, joiden pariin palaan hetken jotain muuta kokeiltuani. Nämä ovat olleet personal kokoinen rengasplanner, Happy Planner ja TN. Jokainen edellä mainittu kalenteri löytyy edelleen hyllystä ja osassa on sisällään valmiit tyhjät viikkosivut, jos halu palata iskee.

Viimeiset kolme vuotta yhtäjaksoisesti pääkalenterina on onnistuneesti palvellut Hobonichi weeks. Kalenteri on ensimmäinen laatuaan, jota en ole kertaakaan hylännyt tuona aikana, vaikka väliin on elämän yllättäessä jäänytkin tyhjiä viikkoja. Pääkalenterin rinnalla kulkeva memory planner puolestaan on vaihtunut tiuhaan vuosien aikana. Tällä hetkellä sitä toimittaa Hobonichi cousin avec, mutta ensivuodelle on tulossa Happy Planner mini. Olen yhtä aikaa pelokas ja innossani hypätessäni jälleen HP:n matkaan.

Millainen sinun kalenterimatkasi on ollut? Kuulisin siitä mielelläni postauksen kommenteissa.

Halauksin, Janita V.

Kalenterimafian ystäväkirja – Janita V.

Nimi, ikä, paikkakunta

Janita aka Nanna, 31 ja Tampere

Mottoni

Sinä riität.

Ensimmäinen kalenterini

Muistaakseni ensimmäinen kalenterini taisi olla Suosikin lukuvuosikalenteri tai Demi -kalenteri. Molemmat ovat kyllä olleet peruskouluaikoina käytössä vuoron perään. Jostain laatikosta varaston perukoilta ne voisi vielä löytyä elleivät ole jossain muutossa eksyneet roskiin.

Unelmieni kalenteri

Kyllä mun täytyy vastata tähän, että Hobonichi vastaa unelmieni kalenteria lähes kaikessa.

Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen

Ensimmäisenä on sanottava pinsetit. Ilman niitä, tarroja ja washiteippejä on aivan mahdoton saada laitettua alas oikeassa kulmassa maapalloon ja tähtien asentoon nähden. Seuraavaksi täytyy mainita pois pyyhittävät geelikynät. Ilman niitä allekirjoittanut olisi saanut monta hermoromahdusta aikaan, koska omaan käsialaan ei voi koskaan olla riittävän tyytyväinen. Viimeisen mainittakoon ne tarrat, jotka ovat vuosia olleet kalenterin tuunauksessa peruskulmakivi.

Vaaka- vai pystypäivät?

Olin jo vastaamassa, että ehdottomasti team pystypäivät. Kunnes aloinkin miettiä asiaa tarkemmin. Minulla on nyt muutaman vuoden ajan ollut molemmilla layouteilla kalenteri käytössä ja pidän kummastakin. Ehkä silti kallistun pystypäiviin, jos tässä nyt toinen on pakko valita.

Keräilen salaa

En tiedä onko tässä mitään salaista, mutta olen vuosikausia keräillyt persoonallisia postikortteja. Silloin, kun postimerkki ei vielä maksanut ison kahvikupin verran lähettelin niitä ystäville eteenpäin. Nykyisin kaikki ostamani kortit päätyvät, joko kollaasitauluun seinälleni tai unohduksiin laatikkoon. En tiedä kehtaanko tosin myöntää, että siellä laatikossa on monta lähettämätöntä onnittelukorttia niillä kalliilla postimerkeillä varustettuna.

Kauanko olen ollut Kalenterimaniassa?

Olen liittynyt Kalenterimaniaan keväällä 2016 ja hieman myöhemmin minusta tuli osa ylläpitoa.

Olenko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?

Olen osallistunut vuosien varrella useampaan kerran vuoteen järjestettävään suurmiittiin sekä pienempiin muutaman hengen miitteihin. Viimeisin miitti johon osallistuin, oli täällä Tampereella Sokoksen kahvilassa viime viikon keskiviikkona.

Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?

Mieleen painunein muisto Kalenterimaniaan liittyen on se, kun yövyimme osan ylläpidosta kanssa Miran luona Ruissalon miittiä edeltäneen yön. Muistan sen yhteenkuuluvuuden tunteen ja lukemattomat naurut. Vaikka moni asia sen jälkeen on muuttunut, tuo muisto tuo edelleen hymyn kasvoille.

Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut

Olen vuosien varrella halunnut niin montaa asiaa, että juuri nyt on vaikea lähteä erittelemään niistä yhtä. Mieleen kuitenkin nousee yksi. Olen nimittäin aina halunnut olla se tyyppi, jonka kalenterin aukeamat täyttyvät upeista piirroksista ja teksteistä. Valitettavasti en ole mestari piirtämään ja inhoan käsin kirjoittamista.

Terveiset

Toivon teistä jokaiselle aurinkoista, lämmintä ja ihanaa kesää!

-Janita