Aurinkoista kesäpäivää, tänään kurkataan Ajastolta yhteistyössä saadun uutuuden, Feel Good -kalenterin sisään.
Hyvinvointikalenterit ja oikeastaan kaikki hyvinvointiin liittyvä on ollut viime vuosina paljon esillä. Ihmiset ovat havahtuneet miettimään omaa vointiaan, jaksamistaan, unimääriä, ruokailuja jne. Feel Good -kalenteri on kaiken sellaisen seurantaan paras mahdollinen kaveri.
Olen nyt pari kuukautta pyöritellyt kalenteria ja joka selauskerralla pidän siitä enemmän. Se on kevyt, simppeli ja raikas. Vaikka sinertävä värimaailma ei ole varsinaisesti minua, en koe sitä tässä kalenterissa mitenkään luotaantyöntäväksi.
Kalenteri alkaa vuosikalentereilla ja parilla muistiinpanosivulla. Niiden jälkeen onkin aika miettiä onnellisuutta, mistä se kumpuaa ja mitä sen eteen voidaan tehdä. Kalenteri onkin hyvä hankkia esimeriksi kuukautta ennen kuin otat sen käyttöön, niin ehdit oikeasti miettiä vastauksia siinä esitettyihin kysymyksiin ja saamaan kaiken irti siitä, mitä kalenterilla on tarjottavana.
Jokaisen kuun alussa on yhteenveto- ja suunnitelmasivut. Pidän näistä kovasti, sillä ne ovat juuri niitä hetkiä kuunvaihteessa, jolloin tulee istuttua alas ja pohdittua oikeasti mennyttä ja tulevaa. Koen, että näin läpikäytynä esimerkiksi epäonnistumiset eivät ole ollenkaan niin kuormittavia.
Kuukausiaukeama on sovitettu yhdelle sivulle, siihen mahtuu tekemään pienellä tarpeelliset merkinnät, mutta mitään suuren luokan suunnitelmia siihen ei voi tehdä. Viikkoaukeama on leiskaltaan eli lay outiltaan pystypäiväinen. Yleensä pidän itse vaakapäivistä, mutta koska Feel Goodissa viikkoaukeamalle on otettu mukaan trackereita ja muistiinpanotilaa, toimivat pystypäivät mainiosti.
Kalenterin loppupäästä löytyvät liputuspäivät, nimipäivät ja tilaa syntymäpäiville. Siellä on myös kurssiseuranta, budjettiseuranta ja mahdollisuus listailla lempparikirjat, -sarjat ja -elokuvat. Muistiinpanotilaakin löytyy runsaasti ja mukana on myös lukujärjestykset ja hauskoja tarroja.
Kaiken kaikkiaan Feel Good tuntuu olevan hyvä paketti oman hyvinvoinnin seurantaan. Lisäsivujensa puolesta se sopii erityisen hyvin tietenkin opiskelijalle, mutta miksei ihan kelle tahansa muullekin.
En osaa käyttää vain yhtä kalenteria. Pääasiassa se taitaa johtua siitä, että en ole löytänyt sitä yhtä, joka tuntuisi täyttävän kaikki tarpeeni ja sopivan kaikkiin käyttötarkoituksiin. Osittain se johtuu myös siitä, että en ole osannut päättää, olenko enemmän bujoilija vaiko valmiin kalenterin käyttäjä. Tykkään myös kokeilla erilaisia vaihtoehtoja enkä halua sulkea jotain pois vain siksi, että pitäisi osata valita yksi monista hyvistä vaihtoehdoista.
Tälle
vuodelle minulla on aktiivikäyttöön viisi erilaista kalenteria. Se
saattaa kuulostaa paljolta, mutta koska jokaisella niistä on oma
käyttötarkoituksensa, olen onnistunut löytämään jonkinlaisen
harmonian niiden kaikkien kesken.
Ensinnäkin ihan perinteiseen kalenterikäyttöön minulla on Happy Planner Mini. Mini oli ensimmäinen niin kutsuttu valmiskalenteri, jonka ostin, ja sille tielle jäin. Se on kokonsa puolesta varsin näppärä mukana kuljetettavaksi ja sopii näin ollen tärkeimpien asioiden ja juoksevien menojen merkkaamiseen. Koska minun Miniini ei tule useinkaan paljon tekstiä, on siinä myös mukavasti koristelutilaa.
Tänä vuonna otin ensimmäistä kertaa käyttöön myös Happy Planner Classicin. Olin aiemmin vierastanut Classicia, koska koin, että se on liian iso mukana kuljetettavaksi ja näin ollen hankala perus kalenterikäytössä. Tein siitä kuitenkin tälle vuodelle hyvinvointiplannerin. Periaatteessa teen siihen samaan tapaan merkintöjä kuin Miniinkin, mutta hyvinvointiteemalla. Merkkaan siihen ylös mm. kaikki viikottaiset urheilusuoritukset, miten olen nukkunut ja kuinka paljon vettä olen juonut minäkin päivänä. Välillä saatan tehdä joitain ylimääräisiä havaintoja mielialasta, stressistä ynnä muista omaan hyvinvointiin liittyvistä asioista. Happy Planner Classic sopii tähän tarkoitukseen loistavasti, koska siinä on paljon kirjoitustilaa, mutta se antaa kuitenkin myös mahdollisuuden koristella aukeamia runsaammallakin kädellä.
Aloitin
koko kalenteriharrastuksen aikoinani bullet journalilla. Aloitin
tämän vuoden alusta jo kolmannen bullet journalini, tällä kertaa
Scribbles that matter -muistikirjaan. Aiemmista bujoista poiketen
jätin tästä kokonaan pois viikko- ja kuukausiaukeamat. Koen, että
en tarvitse niitä enää kolmannessa paikassa jo edellä mainittujen
Happy Plannereiden lisäksi. Halusin bullet journalin keskittyvän
enemmän “kokonaiskuvaan” yksityiskohtien sijaan. Bujosta löytyy
kyllä future log, josta näen koko vuoden kätevästi kerralla,
mutta muuten se on omistettu lähinnä erilaisille listoille ja
trackereille. Halusin tehdä tänä vuonna bujoa vähän vapaampaan
tyyliin ja olenkin inspiroitunut siitä nyt paljon enemmän kuin
aiemmin, kun yritin pitää sitä väkisin myös kalenterikäytössä.
Tällä hetkellä bujosta löytyvät mm. Year in pixels
-mielialatracker, listat tämän vuoden aikana lukemilleni kirjoille
ja katsomilleni elokuville sekä aukeama tämän vuoden tavoitteille.
Scribbles that matterin rinnalle otin toisen muistikirjan, Ainoalta saadun Auran. Pidän päiväkirjan kirjoittamisesta ja koen, että herkkä ja kaunis Aura sopii tähän tarkoitukseen kuin nenä päähän. Minulla oli viime vuonna päiväkirjana Happy Planner Big, mutta koin liian työläänä ja velvoittavana kirjoittaa siihen joka päivä. Kiireisinä aikoina viikot saattoivat huutaa tyhjyyttään, mutta en mitenkään voinut jättää niitä sellaisiksi, joten koitin väkisin kiriä niitä kiinni sopivana hetkenä. Tällöin totesin, että tarvitsen seuraavaksi jonkin joustavamman ratkaisun. Auraan voin kirjoittaa silloin, kun siitä tuntuu. Päiväkirjan lisäksi Aura toimii alustana erilaiselle fiilistelylle, unelmakartoille ja muulle henkilökohtaisemmalle sisällölle. Aura inspiroi minua ennen kaikkea kokeilemaan kaikenlaista uutta ja olemaan rohkea.
Tämän
vuoden teema kalentereissani on selkeästi saada minut motivoitumaan
asioista enemmän ja saada minut panostamaan itseeni ja niihin
juttuihin, joiden tekemisestä nautin. Niinpä oli luontevaa
herätellä sisäistä runotyttöäni hieman ja omistaa runojen
kirjoittamiselle kokonaan oma kalenteri. A6-kokoinen Hobonichi Techo
sopii paremmin kuin hyvin tähän tarkoitukseen. Tilaa on juuri
sopivasti muutamalle riville tekstiä, mutta ei kuitenkaan mielestäni
riittävästi päiväkirjakäyttöön, johon Hobonichia ensin
ajattelin. Runon lisäksi sivulle mahtuu sopivasti myös pientä
koristelua, kuten esimerkiksi pari palaa washiteippiä tai muutama
tarra. En myöskään ota stressiä siitä, jos en ehdi joka päivä
kirjoittaa runoa, vaan voin täytellä puuttuvat päivät sitten, kun
minulla on aikaa. Vaihtoehtoisesti voin kirjoittaa sellaisten päivien
kohdalle vaikka jonkin inspiroivat lauseen tai jotain muuta osuvaa.
Toistaiseksi
tämä viiden erilaisen kalenteriratkaisun liitto on tuntunut
lähteneen hyvin käyntiin. Näillä eväillä on siis hyvä jatkaa
vuotta eteenpäin!
