Annas, kun kerron pienen tarinan ihmisestä, joka rakastui kalentereihin ja niiden koristeluun. Kaikki lähti liikkeelle keväällä 2016, ihan sattumalta.
Kaksi vuotta sitten keväällä en tiennyt kalentereista oikeasti mitään. Kyllä, näin se on, vaikka olen ostanut vähintään kaksi kalenteria joka vuosi neljätoistavuotiaasta asti. En edes muista, miten ajauduin etsimään kalenteria. Se taisi lähteä siitä, kun selailin Heidin Korttipajan valikoimaa ja mietin, mitä korttiaskarteluvälineitä seuraavaksi tilaisin. Monesti mietin, että mitähän sen välilehden takana on, jossa lukee ”kalenteriaskarteluun”, kunnes lopulta uskaltauduin kurkkaamaan. Ja kurkkasin muutaman muunkin yrityksen sivuilta kalenteri-/planneriosioita.
Seuraavaksi hain facebookista, löytyisikö sieltä joitakin kalenteriryhmiä. Liityinkin englanninkielisiin Planner-mitälie -ryhmiin ja löysinpä myös Kalenterimania-ryhmän, johon liityin näköjään 13. toukokuuta. En juurikaan selaillut ryhmää, mitä nyt vähän seinän tapahtumia, mutta yksi asia oli varma: kalenteri olisi saatava ja mieluiten heti. Tilasin sitten sen ensimmäisen kalenterini Korttipajalta muutama päivä Kalenterimaniaan liittymiseni jälkeen. Happy Planner Classic Peony oli MAMBIn kalentereista mielestäni ihanin, mutta sitä ei ollut mistään saatavilla juuri tuolloin. Enhän tietenkään uskaltanut kysyä kauppiailta, josko sitä Peonya olisi tulossa lähiaikoina lisää. Päädyinkin tilaamaan Make every day count -kalenterin.
Kuinka ollakaan, kalenteri tuli ja pieni pettymys sen myötä. Kalenteri ei ollutkaan niin ihana kuin ajattelin. Se oli aivan liian iso ja painava mukana kannettavaksi ja kannet vain laminoitua kartonkia. Kiekkokiinnitys ei tuntunutkaan omalta enkä osannut edes koristella kalenteria haluamallani tavalla. Onnekseni löysin kuitenkin The Happy Planner IG Challenge -haasteen, joka sattui alkamaan juuri heinäkuussa, kuten 18 kuukauden kalenterinikin. Haaste vaikutti kiinnostavalta, joten päätin osallistua ja antaa kalenterille mahdollisuuden.
En edes tiennyt, mitä puolet sanoista ja lyhenteistä tarkoitti, joten melko paljon Google lauloi haasteen ajan. Mutta lopulta sain selville, mitä tarkoittavat mm. washi (=paperiteippi), ROYGBIV (red, orange, yellow, green, blue, indigo, violet) ja embrace the discs (=”omaksu kiekot”). Kuvani saivat yllättävän paljon tykkäyksiä, mikä tuntui hienolta, mutta paras tunne oli se, kun instagram-tili @the_happy_planner tykkäsi kuvistani! Tuon tunteen kuitenkin päihitti se, kun Kalenterimaniasta kysyttiin, saisivatko he jakaa tuon ensimmäisen kuvan. Tuolloin minulla oli vielä henkilökohtaisella tililläni sekaisin luonto-, kasvo- ja askartelukuvia. Instagram-tilini kuvavirta oli kuitenkin sen verran sotkuinen, että koin tarvitsevani uuden pelkästään askartelujutuille. Ja niin syntyi @siniscrafts, joka on omasta mielestäni koko ajan muuttunut sisällöltään paremmaksi ja paremmaksi. Katsotaan, mihin se vielä kehittyy!
No, näistä tapahtumista on kaikista jo kaksi vuotta ja ylikin. Kalenteri on ehtinyt vaihtua tässä välissä jo monta kertaa, mutta yksi asia on pysynyt ja se on Kalenterimania. Ryhmä, josta on ajan saatossa muodostunut minulle tärkeä osa jokapäiväistä elämääni ja josta olen löytänyt samanhenkisiä ystäviä. Kalenterimania on ryhmä, jossa saan olla täysin vapaa ja luovasti hullu oma itseni.
– Sini
Seurailin varsinkin Kalenterimanian alkuaikoina erästä jenkkiryhmää hyvinkin aktiivisesti ja siellä Lifeplanner oli paljon esillä. Mutta niin olivat myös monet siihen liittyvät ongelmat. Virheitä painatuksessa, sivut väärinpäin, huono paperilaatu ja mitä kaikkia näitä nyt olikaan. Pikkuhiljaa hautasin hullaantumiseni syvälle sisimpääni ja ajattelin, että koska todella harvalla manialaisella on Erin Condren, en siihen pahemmin törmäisi ja ehkäpä unohtaisin haluavani sen. Niinpä nii jo varmasti juu. Ei niin käynyt, ei tietenkään. Ei sillä aikamäärällä, minkä minä tuhlaan videoihin ja kuvien katseluun. Nettihän suorastaan pursuaa inspiraatiota liittyen nimenomaan Erin Condreniin käyttöön. Se hyppi silmilleni siellä täällä.
