Avainsana: Happy Planner

Kauan kaivattu työpöytä

Voitteko kuvitella: kahdeksan vuotta haaveilin omasta työpöydästä. Milloin eivät rahat riittäneet ja milloin oli tilasta kiinni, etten sellaista saanut. Nyt, monen vuoden hartaan odotuksen jälkeen minulla on vihdoin oma työpöytä. Sellainen, jonka äärestä en meinaa edes malttaa lähteä pois!

Pöytä on Ikean Hemnes-mallistoa ja se on mielestäni lähes täydellinen. Pitkään yritin metsästää vanhaa valkoista klaffilipastoa kuitenkaan siinä onnistumatta. Ja syy ei ollut tarjonnan puutteessa, vaan joko hinnassa tai pöydän mallissa. Suurin osa tarjolla olevista pöydistä nimittäin oli metrin leveitä ja niin iso pöytä ei vain mitenkään olisi tähän makuuhuoneen koloon mahtunut. En myöskään halunnut klaffilipastoa, jossa on alla laatikot, sillä ne ovat mielestäni hieman epäkäytännölliset.

Työpöydän ylätasolle olen koonnut kaikki vaaleat ja hempeän romanttiset kalenterini. Vasemmalla olevan laatikoston vierestä löytyy Mambin Happy Memory Keeping Rustic, jota olen ajatellut käyttää memory keepingiin, eli päiväkirjamaiseen muistojen keräämiseen. Heidin Korttipajan valikoimaa Mambin memory keeping -kalentereista voit käydä kurkaamassa täältä. Mintunvihreä classic-kokoinen Happy Planner sisältää vain muistiinpanosivuja ja se on minulla opiskelukäytössä. Seuraavana rivissä on Suvilta saatu ihana Webster’s Pagesin Color Crush Traveler’s Notebook värissä patent petal pink, mutta sille en ole vielä keksinyt järkevää käyttötarkoitusta. Klemmarikellarissa näytti olevan ainakin yksi A5-kokoinen samaa väriä oleva rengaskalenteri. Keskeltä löytyy hopeinen Ajaston Planner -muistikirja sekä kolme kappaletta Kustannusosakeyhtiö Otavan muistikirjoja, jotka on saatu yhteistyönä. Oikeassa reunassa on vielä aivan ihana Carpe Diemin Mint Vintage Floral kalenteri personal-koossa, jonka ostin Kalenterimanian kirppikseltä, sekä Happy Planner Mini Sweat, smile, repeat fitness-kalenteri, jonka sain ihanalta Janitalta.

Vasemmalla olevan laatikoston ostin joskus Bauhausista ja maalasin valkoiseksi. Se sisältää erilaisia tarvikkeita, kuten saksia ja liimaa sekä kohojauheita korttiaskarteluun. Sen yläpuolella olevaan läpinäkyvään Palaset-laatikostoon olen laittanut kaikki washiteippini. Laatikostoa saa esimerkiksi Suomalaisesta Kirjakaupasta. Oikeassa reunassa oleva Mujin laatikosto sisältää lähes kaikki useimmin käyttämäni kynät, eli Pigma Micronit, Mildlinerit ja sivellintussit.

Työpöydän alla olevaan kaappiin olen laittanut laatikoita ja ne sisältävät muun muassa tarroja, die cutseja, journaling-kortteja, leimasimia ja leimamusteita. Kaikki tarvikkeet on jaoteltu kätevästi pieniin laatikoihin tai läpinäkyviin uudelleensuljettaviin pusseihin, joista ne saa helposti esille ja taas takaisin piiloon. Kaappiin olen myös laittanut tummat ja kirkkaat kalenterini sekä kalenterien lisäsivut.

Uusi työpöytäni on ihana ja kooltaan täydellinen. Sen ääressä mahdun tekemään töitä tietokoneella, ja myös opiskelukirjat voi helposti levittää pöydälle. Työpöydän ääressä tekee mieli viettää aikaa, kun ylähylly on niin kauniisti koristeltu. Kaunis ympäristö myös auttaa minua jaksamaan ikävämpienkin koulujuttujen kanssa. Kuka olisi uskonut, että työpöytä voisi helpottaa elämääni näin paljon! Jos haluat nähdä tarkemmin, mitä työpöytäni pitää sisällään, voit käydä kurkkaamassa Kalenterimanian facebook-ryhmään tekemäni livevideon.

Blogissa työpisteensä ovat esitelleet ainakin Birgit, Inka, Milja ja Omziin. Lisäksi Kalenterimanian YouTube-kanavalta löytyy muutama työtilaesittely ja ryhmän puolella hakusanoilla työpiste, työtila ja työpöytä löytyy videoita sekä keskusteluja aiheesta ja löytyypä vielä Työtilat-kuvakansiokin.

Millainen on sinun unelmiesi työpöytä?

– Sini

Masennus ja kalenterimania

Masennus, tuo penteleen mörkö, on ollut mulla kaverina jo useamman vuoden. Välillä tuo mörkö jättää mut hetkeksi rauhaan ja välillä kulkee tiiviisti mukana mihin ikinä menenkin. Nyt on vuodesta 2015 asti masennus ollut osana elämää joka päivä. Ja tämä kaikki näkyy toki myös kalentereissa. Välillä on monta viikkoa ihan tyhjää, kun ei vain jaksa kuin pakolliset (jos niitäkään) merkitä. Ja toisinaan kalenterissa on monta viikkoa peräkkäin tuunailua. Kaikki on hyvin pitkälle kiinni omasta olosta. Sen vuoksi en koskaan suunnittele kalenteriaukeamia pitkälle eteenpäin, koska haluan koittaa tehdä jokaisen aukeaman vastaamaan sen hetkistä oloa. Sen mukaan mitä kulloinkin tarvitsen tai haluan tuoda esille. Ja toisinaan käy niin, että siellä kalenterissa ei tosiaan ole mitään. Tai jokin kalentereista jää kokonaan vaille huomiota.

Bujo toimii mulla lähinnä päiväkirjamaisena mielialan seurantalaitteena, johon tulee kirjoitettua myös ne synkimmät tunteet. Ne hetket, kun ei vaan yksinkertaisesti jaksa. Trackereita en ole tänne tehnyt, koska monesti ne päivän aikana olleet tuntemukset ovat niin moninaisia, että paljon helpompaa on kirjoittaa ne auki. Kevään ja alkukesän aikana ollut pahempi masennusjakso näkyy myös bujossa. Siellä ei nimittäin ole tänä aikana tapahtunut mitään. Nyt Kalenterimanian kesämiitin jälkeen jostain olen saanut energiaa myös jatkaa bujon tekemistä.

Recollectionsin rengasplanneri, jonka voitin Kalenterimanian arvonnassa, on muuntautunut olemassaolonsa aikana lopulta tsemppikalenteriksi, johon koitan kirjoittaa ja laittaa ylös pienimmätkin onnistumiset ja ne pienimmätkin asiat, joita olen jaksanut tehdä, esimerkiksi jos olen jaksanut tiskata tai viedä roskat. Tästä on tullut tärkeä tapa tässä kuukausien aikana, jotta näkee ettei ole ihan niin arvoton, kun mitä mieli välillä antaa ymmärtää.

Yksi kalenteri on vielä, joka tällä hetkellä etsii vähän tarkoitustaan, nimittäin nyt kesä-heinäkuun vaihteesta alkanut Happy Planner. Keväällä selailin nettkikauppoja ja lopulta päädyin ostamaan Happy Plannerin (Agate), kun ihastuin täysillä sen värimaailmaan. Toistaiseksi en ole tähän tuunaillut vielä kuin kaksi viikkoaukeamaa ja tämä kalenteri onkin nyt toiminut melkein pelkästään ihan perinteisenä kalenterina, johon kirjoitan kaikki menot ja muut tärkeät asiat, jotka pitää muistaa. Olen tähän myös muutamalla sanalla kirjoittanut, mitä ollaan tuon lapsosen kanssa tehty, koska lapsestani saan voimaa jaksaa tämän masennuksen keskellä.

Lopulta voisi ajatella, että tämä kalentereiden kanssa askartelu tuo itselle jonkinlaista rauhaa. Siinä kohtaa kun istuu kalenterin, tarrojen ja muiden härpäkkäiden kanssa alas ja alkaa hahmotella aukeamia, unohtaa yleensä edes pieneksi hetkeksi kaiken muun ja keskittyy vaan siihen tekemiseen. Ja jokainen hetki, jonka voi viettää ajattelematta omaa pahaa oloa, on hetki, jona voi olla ihan mitä vaan.

-Marjo