Avainsana: happy planner classic

Minun Maniani

Olen Kalenterimaanikko isolla K’lla. Olen varmaan jo kuuluisa Kalenterimania -ryhmässä siitä, että vaihdan kalenteria kuin sukkia. Maailmassa on niin paljon ihania kalentereita, joita on päästävä kokeilemaan. Osaksi impulsiivisuuteni on osa sairauttani ja osa kärsimätöntä luonnettani. En malta odottaa, että edellinen kalenteri on täynnä tai käytetty loppuun, kun näen jotain ihanaa. Rahaahan tähän palaa, mutta myyn aina edelliset kalenterini enkä juuri shoppaile mitään muuta.

Millaisia kalentereja minulla sitten on ollut? Kaikki alkoi hyvin yksinkertaisesti bujolla Tigerin muistikirjassa. Sen rinnalle hankin Glitterin personal-kokoisen rengaskalenterin. Näillä menin useamman kuukauden. Sitten luulin tilaavani bujolle sopivat kannet Kiinasta, mutta sainkin standard-kokoisen travelers notebookin. TN tuntuikin heti mun jutulle. Monta asiaa omiksi yksiköikseen eroteltuna samoissa kansissa. Jossain vaiheessa ihastuin Happy Planneriin ja niitä minulla onkin ollut joka koossa. Välillä olin ilman travelers notebookia, mutta jotenkin se kaiveli silti. B6-kokoa olin pohtinut, mutten halunnut rengasplanneria. Sitten ennen joulua näin Vihkokaupalla Priman B6 travelers notebookin ja se oli rakkautta ensi silmäyksellä.

Loppuvuodesta innostuin tarrakiteistä ja kokeilin käyttää niitä standard-kokoisessa travelers notebookissani. Ne veivät siellä liikaa tilaa tekstiltä, joten halusin kalenterin, jossa voin käyttää kittejä ja johon mahtuu lisäksi tekstiä. Päädyin Happy Planner Classiciin.

Bujoilun aloitin myös jossain vaiheessa uudelleen sen loputtua tuon edellä mainitun muistikirjan tultua täyteen. Bujolle hankin syksyllä Leuchtturm1917 -muistikirjan. Leuchtturm on aivan ihana, mutta tässä muutaman kuukauden bujoilun jälkeen taas totesin, ettei bujo vain ole mun juttu. Bujo onkin ollut lähinnä terapian työkalu ja terapian loppuessa tammikuun lopussa loppunee bujoilukin. Tällä hetkellä minulla siis on bujo, B6 travelers notebook ja Happy Planner Classic.

Jenni Johanna

Eevan matka kalenterimaahan

Moikka. Mä oon Eeva, reilu kolmikymppinen uusperheellinen äiti ja avovaimo Vantaalta. Aloitin matkani ”kalenterimaahan” heinäkuussa 2018, bujoillen. Koska olen tyyppiä hetimullekaikkinyt, päädyin ostamaan halpiskierrevihkon valkoisin sivuin (viralliselta nimeltään kai luonnoslehtiö). 

Löysin pian Kalenterimania-ryhmän Facebookista ja ajattelin sinne liittymisestä olevan kaikenlaista apua ja hyötyä. Alkuun olin sujuvasti pihalla kuin lumiukko. En ymmärtänyt washeista, plannereista, weekly kiteistä, full boxeista ynnä muista vastaavista tuon taivaallista. Muistan ihmetelleeni esim. washivaihtoja – ”Tyypit vaan kieputtelee pelikortin ympärille teippiä ja sit ovat ihan ’jee’!” Pikkuhiljaa viikkojen kuluessa alkoi termistökin – ja mikä niissä on se juttu – tulla mullekin tutuksi. 

Löytyi saman kiinnostuksen jakavia ihmisiä, saatiinpa oma minimiittikin järkättyä, se pidettiin meillä. Miitissä bongasin eräällä kaverillani ihanan pinkkiglitterisen pistesivuisen bujon, johon rakastuin niin lujaa, että pakkohan mun oli sellainen hommata seuraavaksi (edellinenkään ei ollut lähelläkään puoliväliä). Siitä ei valitettavasti ole kuvaa.

Syksyn mittaan huomasin, ettei mulla sitten kuitenkaan oikein riitä aika – tai ideatkaan – bujoiluun, joten päätin antaa ”ihan oikealle kalenterille” mahdollisuuden. Aikani Kalenterimania-ryhmässä eri vaihtoehtoihin tutustuttuani päädyin tilaamaan Happy Planner Minin, koska ”en mä mitään liian isoakaan kalenteria halua”.

Päätin jo alusta asti, että kalenterini tulee toimimaan eniten lähinnä päiväkirjana, joten päiväsarakkeissa olisi oltava riittävästi tilaa kirjoittaa. Alkuun ajattelin, että vaakatasossa olevat päiväsarakkeet (vieläpä rivityksellä) olisivat kätevimpiä. Pian huomasin, että Happy Planner Minissä ei ollutkaan riittävästi tilaa jaaritteluilleni. Joten päädyinpä taas vaihtamaan kalenterityyppiä. Halusin kokeilla Heidi Swappin Largea, jonka bongasin vähän käytettynä kalenterihärpäkkeille tarkoitetusta kirppisryhmästä. Heidi Swapp oli kaunis ja siinä oli ihanat kannet taskuineen.

Pian  tutustuin vähän tarkemmin boksitarroihin, joita ei juurikaan ole saatavilla vaakatasopäiviin, eikä niitä oikein mahtuisi asettelemaankaan kovin fiksusti. Ajatus kauniisti asetelluista boksitarroista alkoi houkutella niin paljon, että jälleen mulla oli edessä kalenterin vaihto ja toteaminen, ettei uusi kalenterini voisi olla muunlainen kuin pystypäivillä. Jälleen kyselin Kalenterimaniassa apuja ja vinkkejä ja hetken pohdiskeltuani päädyin Happy Planner Classiciin.

Nyt mulla on muutaman kuukauden ollut tuo Happy Planner Cassic ja oon ollu todella tyytyväinen. Boksitarroja on haalittu, samoin washiteippejä ja -samplejakin. Eikä vieläkään riitä! Sanoisin, että eniten käyttämiäni tuunausjuttuja kalenteriini ovat washit ja boksitarrat. Keräilen myös (pieniä) journaling cardseja, joita olen sijoitellut kalenteriini ja joita myös vaihtelen mielelläni. 

Tämä harrastus on tuonut mulle omaa aikaa, auttanut keskittymisessä ja antanut mahdollisuuksia toteuttaa luovuuttaan ja käyttää taiteellista silmäänsä. Bonuksena ihanat uudet ystävät, jotka jakavat saman kiinnostuksen!