Avainsana: happy mail

Kalenterini juuri nyt

Heippa kaikille!

Kerroin aiemmassa postauksessa kalentereistani Kalenterimanian aikana ja lupasin palata tämänhetkisiin kalentereihini ja Ajaston Timex Plannerin käyttöönottoon.

Tällä hetkellä laukussani kulkee mukana Burden Scribble, jota olen käyttänyt vuoden alusta, ja nyt on tarkoitus ottaa kaveriksi Ajasto Timex Planner -lukuvuosipaketti. Insertit pääsevät tutun ja turvallisen personal-kokoisen Color Crushin pinkkien kansien väliin.

Minulla on tapana niputtaa menneet insertit yhteen puolen vuoden/vuoden sykleissä nauhalla sitoen ja säilöä niitä kannelliseen kalenterin mukana tulleeseen laatikkoon tai kenkälaatikkoon. Samaisessa laatikossa voi odottaa esimerkiksi puolen vuoden päästä alkavat sivut. Vaihto tietenkin riippuu paljolti siitä, paljonko kalenteri on syönyt. Nyt olin säästänyt Kuusateen nauhan, jolla sidoin viikot yhteen.

Ajaston sivut ovat mielestäni ohuemmat kuin Webster’s pagesin omat. Aikaisemmin on mahtunut vuosi kansien väliin niin, että jokaisen kuukauden välissä on kuukausinäkymä. Paremmin on mahtunut, kun pitää vain 6kk kerrallaan, kun tuunaustarvikkeet vievät kuitenkin oman tilansa. Nyt Timexin myötä minulle mahtui vuosinäkymä 2019-2020, kuukausinäkymät joulukuu 2018-kesäkuu 2020 sekä koko 2019 vuoden viikkoaukeamat, nimipäivälista ja kolme viikkosuunnitelmasivua. Näiden jälkeen kalenteriin jäi vielä kämmenen mentävä aukko. Testasin myös kuultavatko sivut Ecoline Brush Penin kanssa ja kuultavat ne vähän, mutta ei niin paljon, että häiritsisi minua. Pilot Drawing Pen ei tullut läpi, mutta Mambin mustekynä meinasi kuultaa. Leimailua en tähän hätään kokeillut!

Rakastuin Ajasto Timex Plannerin insertin kaunokirjattuihin viikonpäiviin, ja koska minulla on ollut horisontaalinen näkymä personal-koossa nyt kolme vuotta, tuntuu tämä luonnolliselta. Olen ajatellut, että personal olisi aikataulutettu ja suht. pelkistetty. Työ- ja hoitoajat voisivat olla heti viikkoaukeaman ensimmäisessä ruudussa, joka on tarkoitettu muistiinpanoille. Näin päiväkohtaisille menolle jää enemmän tilaa. Lisäksi kuukausinäkymät ovat nyt kaikki kalenterin alussa ennen viikkonäkymiä omana osanaan, joten ennakoiva suunnittelu tapahtuisi siellä ja lopulliset merkinnät tulisivat vasta omille viikoilleen. Aikaisemmin kuukausinäkymä on ollut joka kuukauden alussa. Jää nähtäväksi, miten tämä toimii, kun ovat omana ryhmänään välilehden kanssa.

Burde on isompi, niin siinä voi toteuttaa tuunausta isommin, ja koska se ei tunnu vielä omalta vertikaalin vuoksi, on sitä hyvä harjoitella. Burdeen olen ottanut nyt muutaman trackerin aktiivikäyttöön ja olen yllättänyt itseni positiivisesti, että ne ovat edelleen käytössä ja hyvä niin. Ihan hiljattain lisäsin vielä laskuille oman trackerin. Katsotaan pystynkö pysymään Burdessa koko vuoden vai huomaanko ennen kesää palanneeni pelkästään CC:n käyttäjäksi. Olen lisäksi suunnitellut tekeväni kotikalenteria hallitsevaa kaaosta vastaan. Olen myös laittanut liitutauluseinälle keittiöön viikon menot, jotka päivitän sunnuntaisin toivoen, että mieskin pysyisi perheen kuvioissa mukana!

En osaa ehkä lokeroida tyyliäni mihinkään, mutta olen aika kaikkiruokainen askarteluissa. Pidän myös kalenterissa asioista, joista en muuten pitäisi, kuten kulta. En käytä normaalisti pastellisävyjä, ruusujen hempeyttä tai romantiikkaa, mutta kalenteriharrastuksessa sekin puhuttelee. Oma tummanpuhuva tyylini itseasiassa näkyy todella vähän kalenterissani. Koristeluni on enemmänkin ollut pinkkiä ja tyttömäistä, yllättävää!

Kaikki lähtee väristä, joka sillä hetkellä puhuttelee! Sitten valitaan yhteensopivat washit, jotka määräävät värikarttaa. Tämän jälkeen minulla pyörii usein se yksi ja sama iso tarrakasa, josta lähden liikkeelle. Haen lopuksi inspiraatiota muista tarroista, tai sitten voi olla ne muutama herkku, joita olen hillonnut ja ne pääsevät nyt oikeuksiinsa. Silloin niiden mukaan valitaan kaikki muu. Eli tarroja ja washeja. Olen myös aina tykännyt laittaa lasten hoitoajat johonkin lokeroon, joko leimaten tai tarrabokseilla. Tykkään die cutseista ja niitä onkin kertynyt aika määrä, pitää oppia vaan käyttämään niitä enemmän tuunauksessa. Sitten on ne tarrat, jotka jäävät pyörimään tarra-arkkeihin. Ne ovat päätyneet minulla kuukausiaukeamien täytteeksi, osa toki on mennyt happy maileihin/rak-posteihin sillon, kun olen ollut aktiivisempi.

Tässä siis tämänhetkisiä tuunaustavoitteita ja haasteita, uuden oppimista ja itsensä haastamista, ulos mukavuusalueelta! Tavoite on, että Burde on enemmän koristeluun ja myös päiväkirjamaisempi omista liikuntaonnistumisista yms. ja CC enemmän aikataulujen ylläpitämiseen, pelkistetympi kuin koskaan. Kääk! Kuinka mahtaa käydä!

Seuraavana kalenterituunauksen to do -listalla on:

  • Kaiken valtaisan kotikaaoksen siirtäminen ruutupaperilta kansien väliin
  • Tehdä kiertävää ruokasuunnittelua ettei joka viikko olisi niin vaikeaa
  • Tavoite tulla myös sinuiksi Burden kanssa, koska vielä koristelutyyli ei aina miellytä enkä aina tiedä miten hyödyntää sen lokeroita, joihin alussa ihastuin
  • Myös kalenterikamojen organisointi on listalla, jonka jälkeen pystyisin taas osallistumaan vaihtareihin

Viimeisimmät tuunaukset:

  • koristelin CC:n välilehdet ja laitoin tabit, check
  • Burdeen uusi kansi, joka on enemmän minun näiköiseni. Kuusateen kortti, check
  • laskujenmaksulistani päivitetty Burdeen muiden trackereiden joukkoon, check

Kuvia laitan etenemisestäni ryhmäläisten iloksi kalentereille varattuihin kansioihin: Color Crush ja Muut kalenterit!

Ihanaa kevättä, aurinkoa ja lintujen laulua maniamussukat!

– Linksu

Sannan matka Kalenterimaniassa

Moi! Mä kerron teille nyt oman tarinani. Olipa kerran sellainen heikko hetki live-elämässäni, sellainen fiilis mikä varmaan jokaiselle äidille tulee joskus. On niin väsynyt arkeen ja arjen pyörittämiseen, että toivoo voivansa vaan kadota johonkin parin kuukauden lomalle. Ajattelin sitten, että kyselen muilta äideiltä yhdessä Facebook-ryhmässä, että mitä ne tekee kun tuntuu että ei vaan jaksa. Millä piristää itseään tyyliin nollabudjetilla?

Monelta tulikin vastauksia kynttiläillallisesta suklaalevyn syömiseen ja saunomiseen, kynsien lakkaukseen ym. Tavallaan kivalta kuulosti kaikki, mutta ehdotuksissa oli monta muttaa. Meillä ei oo saunaa, ei voi polttaa kynttilöitä, kun hömelöt koirat varmaan tönäisisi pöytää niin, että kynttilät kaatuisi. Enkä ole osannut koskaan kaunistautua millään muotoa jne. Sitten ihanaakin ihanampi Anna-Johanna vinkkasi kalenterituunauksesta. Olin että täh, mikä/mitä se on? Googlailin hieman ja heti alkoi tuntua, että joo, tämähän voisi ollakin kivaa, ja laitoin liittymispyyntöä Kalenterimania ryhmään. Seuraavaksi googlailin kaikenlaista aiheesta ja ryhmään päästyäni minua vietiin. Ryhmä täynnä ihanaa positiivisuutta, ryhmä täynnä ihania ihmisiä. Jonkun julkasun teinkin ryhmään siinä heti ihan alkumetreillä ja moni ihana ihminen ilmoitti haluavansa lähettää minulle happy mailia. Saamieni happymailien avulla pääsin ihanasti alkuun tuunailussa, rahat kun olivat kutakuinkin nollissa.

Nyt on hetki tässä harrastuksessa mukana roikuttu, alkuun Elämäni vuosi -kalenterilla. Aika nopeesti sitten alkoi himottaa Happy Planner ja oman kalenterin tekeminen ensi vuodelle. Jossakin vaiheessa sain sitten käsiini sen Happy Plannerinkin ja Elämäni vuosi jäi taka-alalle. Hokasin, että tavallaanhan mulla on ollu pitkin elämääni eväät tähän harrastukseen, mutta en ole osannut yhdistää harrastuksiani yhteen. Tarroja olen aina tykännyt katsella ja yhdelle kalenterille teinkin itse kannet joskus vuosia sitten. Olen myös tuunannut kannet yhteen A5-kansioon (tämä kuva löytyi vanhoista kuvista, tehty tilkkumaalaustekniikalla), ja se sisälsi Burden kalenterin ja muita tärkeitä juttuja.

Aika alkuvaiheessa tein kannet myös Elämäni vuosi -kalenterille, jotka ovatkin vilahdelleet lataamissani kuvissa Kalenterimaniassa. Tuunaukseen etsin mainoslehdistä kuvia, ostin joitain markettitarroja ja pohdin koko ajan, mitä vielä voisin hyödyntää jotenkin tässä harrastuksesa.

Tärkein aarteeni ovat nuo minun kalenterikoruni, kun tietysti jossain kohtaa alkoivat sellaisetkin himottaa. Olin nähnyt niin ihania koruja ihmisillä. Pitkään etsin ja mietin, että millainen koru olisi minun näköinen. Eräänä päivänä pojat toivat koulussa tekemänsä avaimenperät kotiin ja ne nähdessäni palaset loksahtivat paikoilleen. Tiesin heti, että siinä ovat nyt minun kalenterikoruni!

Kun minulla ei ole rahaa ostaa tarroja, mutta kankaita on nurkkiin kertynyt ja on taitoa ommella. Niin keksin sitten eräänä päivänä huhuilla ryhmässä, että haluaisiko joku vaihtaa tarroja johonki ommeltuun. Moni halusikin, ja nämä ompeluksista saadut Happy mailit ovat ollet minulle iso pelastus, joiden avulla pääsin niin ihanasti aloittelemaan tätä harrastusta.

Tarroja alkoikin sitten kertyä kivasti ja ostinkin hologrammikuoria Tokmannilta, että laitan tarrat niihin. Melko nopeasti kuitenkin totesin, että ne ovat hankalat käytössä ja aloinkin miettiä, mikä olisi helppo ja kiva tapa kaikki tarra ihanuudet säilyttää. Sen mietinnän myötä syntyi tämä tarrakirja ja myöhemmin sitten näille markettitarroille oma pikkuinen tarrakirjansa.

Käsillä tekeminen on aina ollut minulle tärkeätä, mutta tämä on jotenkin niin erilaista, mieltä rauhottavaa. On kivaa, kun tätä voin tehdä kotona, kahvilassa (miitit) tai missä vaan!

Nauttikaa tästä ihanasta harrastuksesta, puhukaa muille siitä (osa haluaa kokeilla ja osa tyrmää heti, mutta ei lannistuta. Eikö olekkin ihanaa viedä tätä ilosanomaa eteenpäin?) ja rakastakaa omaa käden jälkeänne, kuka mitenkin sitä toteuttaa. Ei ole olemassa oikeaa eikä väärää tapaa tuunata!

-Sanna