Avainsana: haastepostaus

Kalenterimafian ystäväkirja – Suvi

Viimeisen kuvan isompi kalenteri on saatu kaupallisessa yhteistyössä Ajastolta

Nimi, ikä, paikkakunta

Suvi, 28, Mietoinen


Mottoni

Aamu on iltaa viisaampi


Ensimmäinen kalenterini

Ensimmäinen mainittamisen arvoinen oli varmasti lukioaikanen lukiolaisen kalenteri, jonka kannen aina tuunasin. Maniaan liittymisen myötä ensimmäinen kalenterini oli Webster’s pages Color Crush A5.


Unelmieni kalenteri

Ehkä Aura Estellen tapainen supersöpö ja pullea rengaskalenteri, mutta tällä hetkellä unelmieni täyttymys olisi kannesta kanteen, koko vuoden käytetty yksi ja sama kalenteri


Kolme tarviketta, joita ilman en tule toimeen

Poispyyhittävät kynät, kapeat washiteipit ja tarrakirjat


Vaaka- vai pystypäivät?

Nykyään pysty!


Keräilen salaa

Itse arkista leikattuja die cutseja. Niitä on Ikean pusseissa siellä sun täällä.


Kauanko olen ollut Kalenterimaniassa?

3.1.2017 lähtien, eli kuusi ja puoli vuotta!


Olenko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluanko joskus osallistua?

Jep, missasin ainoastaan vuoden 2017 kesämiitin. Olin jo pääsemässä jonosta pelipaikoille, mutta me saimme silloin hakea Bondi-koiran kasvattajalta kotiin.


Paras muistoni Kalenterimaniaan liittyen?

Viimeiaikoina olen muistellut paljon vuosien takaista reissua Helsinkiin, jolloin haimme Kalenterimanian perustaneen Miran kanssa tavaroita suurmiittiin. Tein taskuparkin Pohjoisesplanadilla! Se oli muutenkin melko huoleton kesäinen retkipäivä, se oli kivaa.


Tunnustan tässä ja nyt, että olen aina halunnut

Osata sivellintekstausta. Mut kun ei, niin ei.


Terveiset

Ihan kaikille ryhmäläisille. Jos et vielä ole ryhmässä, niin kannattaisi muuten olla jo!

Rakkaudella Suvi

Inspiraationa värit – Mira

Huomenta kaikille, kesän lämpö on saapunut ja pakko myöntää, etten oikeasti kaivannut näitä. Minua ei ole tehty helteeseen ja paahteeseen, joten mieleni onkin kovasti kaivannut takaisin Islannin viileyteen. Tuntuu ihan utopistiselta, että vähän yli kuukausi sitten sain matkustaa sinne. Reykjavik ja Islanti itsessään olivat maagisia. Se ilmasto, ihmiset, kulttuuri, kaikki vetivät minua puoleensa todella vahvasti. Mutta! Tämä haaste koski värejä ja minä valikoin värikseni vihreän ja sinisen. Vihreä tuo mieleeni luonnon ja erityisesti metsän. Metsiä ei pahemmin Islannissa ole (paitsi istutettuja), mutta vihreyttä oli kyllä muuten. Ja sinistä näkyi niin taivalla, meressä, kuin yleisesti tunnelmassakin. Pidin suunnattomasti Islannissa vallitsevasta sumuisesta tunnelmasta.

Lähdin tekemään ATC-korttia, valinta huvittaa minua itseäni, sillä olen aina ollut se, joka ryhmässä mölyää ettei TODELLAKAAN tee mitään kortteja ikinä. Nyt se tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Pohjana käytin Tokmannin paperikon palaa ja ideaa aloin rakentaa Islantilaisen suklaakääreen ympärille. Siinä oli graafisia lampaita ja koiria.

Reykjavikissa liikkuu vapaana kissoja, niillä on lupa viettää aikaa turistikaupoissa ja suurimmassa osassa ovia on pienet kissanluukut, joista eläimet voivat kulkea. Mutta kun lähdetään maaseudulle, siellä on koiria vapaina. Farmareiden koirat liikkuvat vapaasti ja viettävät aikaa esimeriksi huoltoasemien pihoilla, tämä viehätti minua suuresti, joten korttiin oli yksinkertaisesti pakko saada mukaan koira.

Vaikka Suomessakin revontulet ovat tuttu juttu, yhdistän ne silti enemmän Islantiin, joten korttiin oli pakko saada myös revontulet. Vähän yötöntä yötä ja tekstiä ja kortti onkin valmis. Islanti vei sydämeni, kaipuu sinne takaisin on suuri. Joten luulen, että se tulee näkymään kaikessa luovassa mitä lähivuosina teen.

-Mira