Avainsana: haaste

Maaritin sanahaaste

Heipparallaa! Minuun on aiemmin törmännyt Kalenterimanian Youtube -kanavan puolella, mutta nyt olen pitänyt sieltä taukoa jonkin aikaa ja muutenkin tuunailut ollut vähemmällä. Mira huikki jokin aika sitten ryhmän puolella neljää innokasta haasteeseen tarttujaa ja koska yksi haasteista oli ATC-kortti, niin innokkaana olin tottakai mukana haasteessa. Haasteen neljä sanaa olivat liike, makea, ilta ja kruunu. Näiden sanojen pohjalta minun siis pitää toteuttaa tämä ATC-korttihaaste. Pohdinkin, että mitä tästä tulee, kun en ole hetkeen mitään tuunaillut tai askarrellut ja annetut sanat olivat aluksi aika haastavat.

Ensimmäisenä mietiskelin, että mitä mielikuvia minulle näistä sanoita tulee. Liike: tanssi, keinu. Makea: mansikat, kirsikat, totta kai, koska on kesä. Ilta: järvenranta ja auringonlasku. Kruunu: kruunupäinen tyyppi. Hetken pyöriteltyä mieleeni nousseita sanoja sain vähän kiinni siitä mitä korttiin voisin tehdä. Mansikkakedolla illalla tanssahteleva kruunupäinen tyyppi?

Tutkailin vähän materiaaleja mitä minulta löytyy ja mitkä tähän työhön voisi sopia. ATC-kortin pohjaksi otin valmiin ATC-korttipohjan, jonka joko on 64 mm x 89mm, kortti on toiselta puolelta valkoinen ja toisella puolella on valmiit paikat kortin tiedoille. (Omat pohjani olen tilannut MatKuus -nettikaupasta.) Pohjan tähän voi toki leikata myös itse mistä tahansa vähän paksummasta kartongista tai paperista tarpeen mukaan.

Seuraavaksi kävin läpi kuviopapereita ja valitsin sieltä paperin, jossa on jonkinlaista punertavaa kasvillisuutta. Washiteipeistä löysin vaihdossa saadun teipin, jossa pilviä ja tummaa iltataivasta. PET-teipeistä, joista olen ostanut looppeja kirpparin kautta, etsin tanssahtelevan tytön kuvan. Mansikoita löytyi sekalaisesta tarrarasiasta, joita olen saanut happy mailien mukana. Lisäksi käytin liimarolleria, saksia ja kynää.

Ensin asettelin pohjalle washiteippiä. Teipin oma liima tuntui vähän kuivalta, joten laitoin korttipohjaan ensin teippirolleria.

Kortin alaosaan laitoin kuviopaperia, jonka yläreunan revin, että kaikki ei olisi niin tasaista.

Seuraavaksi asettelin korttiin PET-teippitytön, josta leikkasin valmiiksi ylimääräiset reunat pois.

Työtön jalkoihin liimasin mansikkatarroja, överipaljon!

Kruunu! Kruunun olin unohtanut, joten sitä piti vielä metsästää hetken. Kruunu on softiksesta ja siinä on kultaiset puolihelmet koristeena. Kortin taakse kirjoitin tiedot kortista. Nimesin kortin: Mansikkakedon tanssi. Muita tietoja ovat päivämäärä, kortin numero, oma nimi ja instagramtili, sekä vielä maininta KM blogihaasteesta.

Ja tässä vielä valmis ATC-kortti Mansikkakedon tanssi.

-Maarit K.

Jennin sanahaaste

Haasteen sanat: liike, makea, ilta, kruunu

Kun otin vastaan tämän ”kirjoitushaasteen”, olin lähes tervehtynyt. Lähes saman tien iski mikä lie pöpö. Ei ollut jaksamista tuunailla tai muutenkaan olla pystyssä. Olin siis lähes myöhässä enkä kehdannut enää peruakaan.

Kun alkaa miettimään sanoja, luulisi että tämähän on helppo homma, mutta eipäs ollutkaan. Olisi voinut tietenkin olla helppoa, jos olisin yrittänyt päästä helpolla tekemällä nopeasti ja tylsästi. Mutta mitä sitten teen? Pää lyö tyhjää, piirtäminen ei ole vahvin alani, haukkasinko kenties liian ison palan? Päätin silti kokeilla piirtämistä, mutta miten piirrän esimerkiksi sanan ”liike”? Olin aiemmin kirjoittanut sanat ylös valmiiksi pari kolme viikkoa aiemmin ja luonnostellut jonkunnäköisen kuvan. Päivät kuluivat ja viikot vähenivät, muutama päivä jäljellä…

Tässä piirrellessäni ideoita tuli lisää, kysyin välissä apua ja homma jatkui. Idea ja ajatukseni vaikuttivat hyviltä päässäni ja toivoin vain, että tämä toimisi myös paperilla ja kuvasta tulee mieleinen. Käytän bujoillessani ja kuvaillessani paljon tunteita: muun muassa laulunsanoja ja lainauksia, joten hyödynsin myös tässä niitä. Vaikeinta on ollut aloittaminen, tosin syynä ei ollut kiinnostuksen puute vaan pelko. Pelko siitä, että osaanko, pystynkö ja olenko tyytyväinen työhöni. Piirtämisen lisäksi haastetta oli tämän tekstin kirjoittamisessa, kun täytyi omin sanoin kuvailla tätä haasteen toteuttamista.

Kaikki tässä työssä oli niin uutta ja jännittävää. Olin poissa mukavuusalueeltani eli piirtämässä aikataulutettua valmista tehtävää. Kyseinen ”keinuva tyttö” -kuva oli tarkoitus olla vain luonnos luonnosvihossa, mutta olinkin niin tyytyväinen siihen, että päätin leikata ja liimata bullet journaliin. Mielestäni sivusta tuli loppujen lopuksi ihan hyvä, vaikkakin vähän tyhjähkö. Itsehän rakastan katsoa muiden ”superöveri” -tuunauksia ja bujoaukeamia, kirjaimellisesti tyhjiä kohtia ei ole. En ole vielä omassa bujossani oppinut saamaan täyteen ahdettuja ja ihania aukeamia ja sivuja. En ole saanut sellaista inspiraatiota, että uskaltaisin sitäkään vielä kokeilla. Pidin haasteesta paljon, mutta olisi tarvinnut pystyä aloittamaan aiemmin. Oli kiva miettiä toteutusideaa ja saada kuvaidea toimimaan.

– Jenni