Avainsana: gel plate

Mixed mediaa Lauran kanssa – pala luontoa

Muistikirja saatu Vihkokaupalta, gellilevy ostettu Suomen Taidetarvikkeelta, leikekuva sekä harso ostettu Klemmarikellarista.

Kesä on vihdoin täällä ja sen myötä olen jo pitkään makustellut ideaa lehtien käytöstä gellilevyn kanssa. Luonnollisesti rankkasateet alkoivat juuri sinä päivänä, kun näitä oli tarkoitus lähteä keräämään: alkuperäisenä ideana oli hakea muutama saniainen, mutta tyydyin omalta pihalta löytyviin pihlajan ja vaahteran lehtiin. Annoin lehtien kuivahtaa päivän ajan, sillä tarkoituksena oli hyödyntää lehtiä niin gellilevyyn kuin leimaamiseen, eikä suinkaan liimata työhön kuivuneita lehtiä.

Viime kerrasta gellilevyn kanssa olikin kulunut taas pieni ikuisuus, mutta onneksi rolleri ja uusi pyöreä levy löytyivät yllättävän nopeasti kaappien kätköistä. Pyöreä gellilevy näytti myös sopivan todella kivasti B5 kokoisen muistikirjani sivulle ja seuraavana olikin aika ryhtyä tuumasta toiseen.

Päädyin ensin levittämään tummahkon vihreää akryylimaalia levylle ohuen kerroksen. Vieläkin koen olevani niin aloittelija gellilevyn kanssa, että joka kerta saa jännittää, kuinka kuvioinnit levyllä tulevat esiin ja kuinka kuva tulee nousemaan paperille. Toisaalta ennalta-arvaamattomuus taitaa olla tämän tekniikan yksi kulmakivi muutenkin.

Asettelin kaksi vaahteranlehteä ja toisen pihlajanlehden levylle märän akryylimaalin päälle. En ollut varma kummin päin lehdet olisi fiksumpi laittaa, joten vaahteran kohdalla laitoin kummatkin eri päin, jotta jatkossa olisi jonkinlainen idea ja suunnitelma tällaisen tekemisen varalle. Pohjakerroksen maalin ollessa vielä märkää, painelin suttupaperin levyn sekä lehtien päälle ja nostin ”ylimääräisen” maalin levyltä pois. Tämän jälkeen nostin lehdet pois ja levylle jäi kivat jäljet kaikista lehdistä ja niiden lehtiruodit.

Seuraavaksi jouduinkin odottelemaan, että vihreä maali ehtisi kuivua. Ehdin hetken pohtia pohjakerroksen värejä ja päädyin vaaleanvihreään ja vaaleansiniseen, joita lopulta tiputtelin pieniä pisteitä levylle ennen värin levittämistä. Maalin ollessa vielä märkää, painoin muistikirjan sivun levylle ja nostin kuvan sitä kautta ylös. Hain kuvanmukaista efektiä, mutta hauskana yllätyksenä tuli, kuinka vahvat maapallovibat sain työstä sen siirryttyä paperille.

Minua aavistuksen häiritsi rosoiset reunat, joten päätin napata maalitussini ja rajata pallon sillä. Ei sillä, ei työ niin paljon siitä siistiytynyt, mutta tulipahan kokeiltua ja samalla todettua, että omaa Uni Posca -varastoa pitäisi saada kasvatettua.

Koska pyöreä printti muistutti minua paljon maapallosta, enkä saanut sitä aseteltua keskelle sivua, halusin täyttää yläreunan jollain. Ajattelin, että joku lyhyt runo maahan liittyen voisi toimia, niinpä hetken selauksen jälkeen päädyin seuraavaan haikuun:

Beneath sky so blue,
Earth spins in infinite space,
Nature’s grace below.

Seuraavaksi lähdin koristelemaan viereistä sivua käyttäen samoja lehtiä leimasimina. Nappasin kolme erilaista vihreää varastoistani ja tuputtelin lehtiin mustetta lehden alapinnalle ja sen jälkeen painoin paperiin.

Sivu näytti edelleen tyhjältä, joten roiskin metallinhohtoista Tim Holtzin spraymaalia sivulle, jonka jälkeen tuputtelin tummimmalla vihreällä musteella hieman reunoja. Samaisella musteella myös värjäsin harson (cheese cloth), jonka liimasin paperille ennen leikekuvaa, sillä halusin saada pientä tekstuuria sen myötä työhön. Tyttö on itseleikattavasta Craft o’clock Touch of Nostalgia -leikekuvasetistä.

Vasen sivu oli aikaisemman art journal haasteen myötä leikelty muotoonsa ja sen käyttöä olen hieman arastellut, mutta se sopi yllättävän kivasti lopulta tähän teemaan. Lisäsin vielä muutamat tekstitarrat, kun sivun yläreuna tuntui niin kovin tyhjältä.

Oletko sinä aikaisemmin hyödyntänyt luonnonmateriaaleja tuunauksessa tai art journalissa? Jos olet, tule ihmeessä ryhmän puolella esittelemään sitä meille.

Ihanaa kesän jatkoa ja aurinkoisia päiviä sinulle toivottaen, Laura S.

P.S. Aikaisempiin tämän sarjan postauksiin pääset tästä.

Lauran Art Journal matka – gellipainantaa

Postauksessa näkyvä Dingbats Pro -muistikirja on saatu Vihkokaupalta.
Gellilevy ja akryylitela on ostettu Suomen Taidetarvikkeelta.

Dina Wakley Median Fierce -leimasinsetti ja käytetty sapluuna ostettu Heidin Korttipajalta.

Hei ja tervetuloa mukaani, kun kokeilen ensimmäistä kertaa gellipainantaa. (Okei, Roihuvuoren miitissä pääsin hieman sotkemaan, mutta en laske sitä.) Pääsin käymään syyskuun lopulla paikan päällä Suomen Taidetarvikkeessa ja päätin toteuttaa samalla pitkään haaveilulistallani olevan gellilevyn (gel plate) hankkimisen, sillä oma Instagramini on viime aikoina ollut todella täynnä toinen toistaan upeampia gellipainantatekniikoita. Suosituksesta ostin myös normaalin kumisen telan sijaan akryylisen telan (omani on Speedball 4″ acrylic roller), koska olen kuullut kuinka hankala kumista telaa on akryylimaaleista puhdistaa. Ja nyt ensimmäisen käyttökerran jälkeen en voi kuin suositella tätä kyseistä rolleria kaikille!

Ei muuta kuin tuumasta toimeen! Väriä voi levittää telan lisäksi myös siveltimellä tai töpöttämällä, mutta päätin tällä kertaa mennä ”klassisen” kautta. Laitoin muutaman pisaran kutakin väriä levylle ja lähdin levittelemään sitä telalla. Ainoa miinuspuoli tässä vaiheessa oli se, että tela piti todella kovaa vikisevää ääntä (puolisoni tuli kysymään, pitääkö sitä jotenkin öljytä). Mutta se on todella pieni paha siihen verrattuna, kuinka helppo tela oli maalista puhdistaa!

Seuraavaksi painoin vielä märän maalin päälle sapluunan ja levitin maalia telalla siihen päälle. Näin jälkikäteen ajatellen, olisi pitänyt antaa joko maalin kuivaa pidempää tai vain painaa sapluuna märälle maalille, mutta ei enää levittää telalla uutta päälle. Kun märkään maaliin painaa sapluunan taikka jonkin muun materiaalin, tarttuu märkä maali siihen ja kuvio tulee jo sitä kautta!

Seuraavana muistin sentään antaa maalien kuivua kunnolla! Multitaskaaminen gellilevyn kanssa touhutessa voisi toimia: maalin kuivuessa voi vaikka koristella kalenteria tai siivota jo aiheutettuja sotkuja. Jotta koko levylle painettu grafiikka nousee ylös, viimeisenä lisätään vielä ohuelti kerros maalia, joka nappaa kaikki muut kerrokset mukaansa. Valitsin tähän hieman keltaista ja oranssia, jotka kuitenkin sekoittuivat toisiinsa enemmän kuin oli aluksi tarkoitus

Helpointa kuvan keskittämisen kanssa olisi varmasti ollut se, että painaa irtonaisen paperin levyn päälle, mutta pois se minusta! Joten Lauran kokeilevassa askartelunurkassa painettiin muistikirja suoraan levylle. Keskellehän tuo ei mennyt sitten lainkaan, mutta otin isona erävoittona sen, että kaikki maalikerrokset lähtivät mukaan ja aikaansaatu kuva oli oikeasti hieno! Gellipainannanssa parasta onkin se, ettei koskaan tarkalleen tiedä, mitä sieltä paperille nousee.

Koska tuo grafiikka oli yläreunassa, nappasin Dina Wakley Median Fierce -leimasinsetin, jolla täyttelin hieman tyhjää tilaa. Musteena käytin Versa Fine Clairia värissä Nocturne.

Ja tällainen siitä lopulta tuli! Pakko sanoa, että nyt innostuin. Pitää vielä lukita ostohousut hetkeksi jalkaan, koska lähdin heti haaveilemaan myös pyöreästä levystä ja ehkä myös hieman isommasta kuin tämä 5 in x 7 in eli about kokoa B6 (muistikirja on puolestaan B5).

Tuttuun tapaan voit lukaista sarjan aiemmat osat täältä. Inspiroivia tuunailuhetkiä sinulle ja ryhmässä nähdään!

– Laura S.