Olen jo pitkään ollut aikeissa tehdä postauksen virkatusta rusettiklemmarista ja nyt se on mielestäni sopivan ajankohtainen. Syy siihen on se, että sen tekeminen ei sido mihinkään paikkaan ja sen saa tehtyä helposti vaikka autossa kesälomareissulla. Tietenkin vain apukuskin paikalla, eikä ratissa, heh.
Tarvitset vain: – klemmarin – lankaa – sakset – virkkuukoukun (tai 2 puikkoa, mikäli mielummin kudot)
Mikäli termini eivät ole oppikirjasta, niin älkää juuttuko niihin, vaan nyt virkataan. Tehdään aloitussilmukaksi vetosilmukka, eli lenkistä lanka läpi jättäen koukulle lenkin, ensimmäisen silmukan.
Tein ensin 16 ketjusilmukkaa. Jokainen kerros on 15 kiinteää silmukkaa (ks), mutta tarvitaan yksi lisää (kuudestoista silmukka) jokaisen rivin päähän käännökseen suuntaa vaihtaessa. Tavoitteena muodostaa tasasivuinen suorakaide. Tein 6 kerrosta tehden silmukat aina silmukan etureunaan.
Viimeiseksi kerrokseksi (eli seitsemänneksi) tein koko kerroksen piilosilmukoita (ps), niin sanotusti sulkien työn ja saamaan samalla hieman tukevuutta rusettiin. Päättelin työn vetäen ensin langanpään silmukan läpi hirttäen ja pujotin langanpäät silmukoiden joukkoon koukun avulla. Voit käyttää myös parsineulaa.
ks = koukku silmukasta läpi, lanka koukulle ja vedä ensimmäisestä silmukasta läpi. Koukulla kaksi silmukkaa. Ota lanka uudelleen koukulle ja vedä kummankin silmukan läpi. ps = koukku silmukasta läpi, lanka koukulle ja vedä lanka heti kummankin silmukan läpi.
Olen ostanut joskus jättiklemmareita Tigerista ja ne olivat loistavia tähän. Klemmarin toisessa päässä sisin ”lenkki” on suora kaarevan sijaan ja solmin siihen langanpään jättäen häntää lopetussolmuun. Otin lankaa ihan mieleni mukaan tarvitsemani määrän. Asetin virkatun suorakaiteen keskiosan klemmarin päälle ja aloin kietoa lankaa klemmarin välistä rusetin ympärille muodostaen rusetin solmua ja samalla sitoen rusetin klemmariin paikalleen.
Voit kiepauttaa langan 20 tai 40 kertaa, ihan oman mielen mukaan ja paljonko lankaa leikkasit. Lopuksi solmin päällimmäiseksi jääneen langan pohjasolmun häntään ja koukulla vedin langanpäät lankojen alle piiloon. Näin meillä on rusetti valmiina.
Tämä oli hauska ja nopea tehdä. Klemmari voi olla pieni tai iso ja langoiksi sopii mikä vaan jämä sukkalanka tai ohuempi puuvillainen makrameelanka. Tai miksi et tekisi tästä kalenterikorua pieneen lenkkiin klemmarin sijasta? Kokeilkaa ja laittakaa kuvia Kalenterimanian Facebook-ryhmään minulle ja muille näytille.
Rakastan kaikkea käsillä puuhastelua ja yksi lempiajanvietteistäni on matonkuteista virkkaaminen. Nyt sairaslomalla ollessani, kun jalkojen käyttö on rajallista, sain inspiraation tehdä matonkuteista kalenterille suojapussin. Onneksi virkkausta voi harrastaa sohvan pohjalla.
Mietin, että mille kalenterille tai parille haluaisin tehdä pussukan. Muistin vanhan Happy Plannerini ja sen, kuinka koin sen renkaiden takia hankalaksi kuljettaa. Ehkä siksi se jäi aikoinaan vähemmälle käytölle, vaikka todella pidin siitä. Ajatuksesta innostuneena lähdin rinta rottingilla ”noin vain” tekemään pussia. Ensimmäiseksi tietenkin mittasin kalenterin strategiset mitat ja pengoin kudevarastoani. Löysin tumman violetin värisiä keriä kolme ja valitsin ne. Matonkuteen paksuudesta riippuen virkkuukoukun kokona käytän 8-10, nyt kokoa 9.
En ole mikään ammattilainen, joten itseoppineella termistö ei ole hallussa. Innostus ja rakkaus lajiin ovat valttini, joten koittakaa pysyä mukana.
Aloitin tietenkin aloitussilmukasta ja luomalla 28 silmukkaa. Mallailin silmukkaketjua kalenterin ylle. Aloitin ensimmäisen kerroksen toisesta ketjusilmukasta koukusta laskien, eli ensimmäisestä vapaasta silmukasta. Tykkään jättää ulkopuolelle koristeeksi raitakuvion, eli oikealle puolelle. Teen silmukat oikealta puolelta katsottuna silmukan takimmaiseen lenkkiin menemällä koukulla silmukan keskeltä läpi. Teen tuplasilmukan jotta korkeutta tulisi nopeammin, eli koukulla silmukan keskeltä takalenkin ali ottaen langan ja tuomalla läpi. Puikolla näin ollen kaksi silmukkaa. Otan langan uudelleen koukulle ja vedän sen nyt kahden silmukan läpi. Teen näin kerroksen loppuun eli 27 silmukkaa. Rivin lopussa teen käännökseen joka kerroksella yhden ketjusilmukan, jonka jälkeen käännän ja jatkan kerrosta taas normaalisti. Näin säilytän kerroksella 27 silmukkaa.
Kääntäessä työn nurjalle puolelle tehdessäni toista kerrosta, pitää minun muistaa jatkaa niin, että kuvio jatkuu oikealle puolelle. Nurjapuoli tehdään siis pujottamalla koukku nyt silmukan edestä keskelle ottaen lanka koukulle ja vetäen se takaisin, ottaen lanka uudelleen koukulle ja vetämällä kahden silmukan läpi.
Toivottavasti ymmärrätte edes jotain itseoppineen ohjeistuksesta. Olen itse pahoissa paikoissa katsonut neuvoja Novitan videoista tai hakusanalla ”matonkude” ja ”virkkaus”.
Matonkuteessa on usein umpisolmuja. Itse avaan ne ja teen tavallisen kireän tuplasolmun. Jätän solmut nurjalle puolelle ja piilotan koukulla lopuksi solmujen päät silmukoiden väliin, niin ettei ne näy oikealle puolelle.
Tein aloitussilmukkaketjun lisäksi 17 oikeaa ja 17 nurjaa kerrosta. Taitoin työn kaksin kerroin nurjat puolet vastakkain ja parsin sivut kiinni aloittaen yläreunasta. Mallasin koko ajan, että oikeiden puolten raitakuviot menisivät tasan kummallakin puolella. Otan kummastakin ulkoreunasta yhden lenkin, koukulla siis kolme silmukkaa. Otan langan koukulle ja vedän sen kaikkien kolmen silmukan läpi. Jatkan rivin loppuun katsoen, että reuna menee kauniisti suoraan, eikä isoja koloja jäisi. Viimeisestä silmukasta vedän langan läpi, niin kuin solmussa ja vedän langan pään nurjalle puolelle. Käännän työn ja pujotan langan pään silmukan alle tehden toisen solmun. Tämän jälkeen pujotan hännän piiloon 4-6 silmukan joukkoon, niin ettei se näy oikealta puolelta. Sivu on päätelty valmiiksi.
Toisen reunan vuoro. Tee se samalla lailla aloittaen yläreunasta. Ota koukulle kummastakin ulkoreunasta ensimmäiset silmukan lenkit (2), ota lanka puikolle ja vedä silmukoiden läpi. Lanka ei ole vielä kiinni missään, joten ole varovainen ettei silmukat karkaa tai löysty. Voit solmia langanpään nurjalle puolelle, niin kuin päättely vaiheessa.
Ennen kuin päätin tehdä pussista ihan yksinkertaisen kirjekuorimallin, tein jo 100 silmukkaa pitkän, sekä 4 kerrosta korkean sivupalan. Tämä olisi lähtenyt kyljestä jatkuen kahvana ja loppunut toisen kyljen loppuun. Aloin jo kiinnittämään tätä työhön, kunnes totesin sen olevan liian massiivinen. Matonkude on jo itsessään useimmiten paksua ja siitä tehdyt työt massiivisia. Joten jos aiemmin lähdin tätä työstämään rinta rottingilla, tässä kohtaa tipuin pilvenreunalta, purin sekä virkkasin useaan otteeseen ja meinasin jo luovuttaa. Ihan aina ei mielikuva ja toteutus kohtaa, heh.
Halusin pussiin vielä lukitusremmin ja laskun keskikohdan työn yläreunaan. Tein reunaan viisi tukevaa silmukkaa, vetäen langan heti kummankin silmukan läpi. Nurjalle puolelle tein neljä silmukkaa ja rivin lopussa teen käännökseen joka kerroksella yhden ketjusilmukan. Näin säilytän kerroksella 4 silmukkaa. Tein 8 kerrosta ( 4 O+ 4 N ) tuplasilmukoilla (kuten pussinkin) . Viimeisen kerroksen lopussa tein 4 ketjusilmukkaa, jonka kiinnitin saman kierroksen alkupäähän, niin ikään napinläveksi. Päättelin työn niin kuin aiemmin.
Enää puuttui nappi. Mittasin paikan kalenterin ollessa sisällä ja ajatuksella, että kude voi venahtaa hiukan käytössä.
Nappi on nyt mitä kotoa löysin, koska vallitsevan tilanteen takia en lähtenyt sitä varten kangaskauppaan. Mitä isompi nappi, sitä paremmin pysyy kiinni 🙂
Saas nähdä kuinka hurahdan ja alan muokkaamaan mallia täydelliseksi 🙂 Niin kuin yleensä korien kanssa käy. Olenkin tehnyt sisustuskoreja paljon matonkuteista ja niihin saa kivasti kalenteritarvikkeita säilöön.