Avainsana: diy-postaus

Anskun haitarikirja

Olin viikonlopulla 8.-9.1. kalligrafian perusopintojen Materiaaliopin kurssilla ja siellä teimme halutessamme haitarikirjaa. Opettajana Pauliina Yliniitty, jolta ohjeetkin ovat.  Oma kirjani on vielä alkuvaiheessa, mutta tässä siis kuvia ja teko-ohjeita. 


Kirjani aukeamat ovat A4-kokoa, jolloin sivu on kokoa A5. Olen saanut taitoksista siistit taittoluun avulla nuuttaamalla (kirjojeni sivut ovat 250g Bristolin jotain kartonkia). Jos kirjan tekee paperista, niin silloin taitos onnistuu hyvin ihan käsipelilläkin. Muistathan aloittaa taitoksen aina taitoksen keskikohdasta reunoja kohti, näin siitä tulee siistimpi!


1. Mieti siis aluksi, minkäkokoisen kirjan haluat. Jos haluat, että sivun koko on A4, silloin aukeamapaperi / -kartonki on A3.


2. Aukeamasta tulee kaksi sivua. Taita aukeamapaperi vihkon muotoon, eli puoliksi. Taittele niin monta paperia kuin haluat aukeamia. Minulla sivuja tulee kaksitoista, joten taittelin kuusi arkkia. Jos taitos on epätasainen tai paperi/kartonki murtuu, silloin todennäköisesti paperisi kuitusuunta on poikittain ja se aiheuttaa murtumisen. Tässä taittoluu toimii hyvänä apuna! Itsellänikin kuitusuunta on poikittain, ja taittoluu pelasti. 


3. Haitarin sivut yhdistetään kuvassa näkyvällä tavalla pienen suikaleen avulla. Aseta sivujen reunat vastakkain (eli kahden eri aukeaman yksien sivujen reunat; toisessa aukeamassa oikean sivun reuna yhdistetään toisen aukeaman vasemman sivun reunaan). Tässä voi apuna käyttää klemmareita, pieniä paperipuristimia jne. Suikale on leveydeltään 2 cm, jolloin kummankin aukeaman puolelle suikaletta tulee 1 cm. Suosittelen hieman leveämpää suikaletta, noin kapeaa on vähän hankalaa liimata. Huom! Siistin liimausjäljen saadaksesi tulisi kirjan sivujen ja suikaleen kuitusuunta olla samoin päin. Jos siis sivujesi kuitusuunta on poikittain niinkuin minulla, suikaleenkin kuitusuunnan tulee olla poikittain. Näin suikale ei väänny kuprulle tai kieroon.


4. Yhdistä tällä tavoin aukeamien sivuja kunnes sinulla on niin monisivuinen haitarikirja kuin haluat.


5. Laita kirja hyvän painon alle kuivumaan ainakin vuorokaudeksi. 


Liimaksi suosittelisin kirjansidontaliimaa, jonka voit tehdä myös itse: kaksi osaa vettä ja yksi osa vehnäjauhoja. Lämmitä kattilassa koko ajan hämmentäen, kunnes seos sakenee kiisselimäiseksi. Anna jäähtyä hieman ja kumoa haluamaasi säilytysastiaan. Käytä jäähtyneenä. Itse tein seuraavalla suhteella: 2½ dl vettä, ja pari rkl jauhoja. Siitä tuli pieni pakasterasiallinen, eli todella paljon. Kurssikaveri kertoi, että kun liimaa säilyttää kannellisessa astiassa, se ei pääse kuivumaan. Sitten kun rupeaa homehtumaan, voi heittää pois.


Kannen teen paksusta kartongista, jonka päällystän skräppipaperilla. Tästä voin laittaa ohjeet myöhemmin, kun saan kannen tehdyksi. Kansikartongiksi sopii hyvin vaikka jonkin piirustuspaperilehtiön takakansi.


Toivottavasti ohjeista saa selkoa ja niistä on iloa monelle!

-Ansku

DIY – Tupsu kalenteriin

Postauksessa vilahtava Piste-kalenteri saatu yhteistyönä Ajastolta.

Ihanat, pehmeät ja pörröiset tupsut roikkuvat mukana kalentereissa, laukuissa, avaimissa ja tietty pipoissa. Mikäli pidät pörröisistä tupsuista, tänään on onnenpäiväsi! Näytän miten tehdään tupsu helposti itse.

Tarvitset:
– tekoturkista (kierrätyksenä vaikka vanhasta takin huppureunasta)
– sakset
– neulan ja lankaa
– vanua tai muuta täytettä (vanhasta tyynystä, mytätty sanomalehtipallo, pariton sukka…)
– kiinnitykseen: narua, korunosia, papukaijalukko, avainlenkki, mitä ikinä keksit ja löydät
– kulho muotiksi ja merkkauskynä, mutta pärjäät ilmankin

Ensimmäisenä leikataan tarvittava pala tekoturkista, koko on oikea kun se miellyttää omaa silmää. Takapuolelle voi kulhon avulla piirtää ääriviivat ja leikata sen avulla. Kankaan voi myös taittaa kulmasta symmetrisesti 90 asteen kulmassa sisäänpäin kolmioksi ja leikata kulmaa pitkin.

Pala taitetaan puoliksi vastakkaiset kulmat päällekkäin ja pyöristetään kulmat, jolloin ympyrä on valmis. Seuraavaksi tarvitaan lankaa ja neula. Lanka kannattaa laittaa kaksinkertaisena, jotta se kestää vetämistä kiristäessä eikä katkea. Pujotetaan lanka neulan avulla ympyrän reunoja pitkin koko matkalta, mutta ei liian reunaan, ettei kangas repeä lankaa kiristäessä.

Vedetään kangas langalla suppuun, käännetään karva ulospäin ja täytetään vanulla (tai sillä parittomalla sukalla). Jatketaan langan kiristämistä ja samalla parsitaan kangasryppyjä tiiviimmin yhteen, kunnes aukon suu hukkuu karvan sekaan. Tehdään useampi päättelysolmu.

Millä sitten kiinnitetään tupsu kalenteriin? Itse löysin hävinneestä heijastimesta jääneen avainlenkin, jossa on papukaijalukko. Jemmasta löytyi myös korujen valmistukseen tarkoitettua puuvillalankaa, jota pujotin isosilmäiseen parsineulaan ja lävistin tupsun läpi. Pari löysää solmua, ennen kuin pujotin avainlenkin, ja taas pari solmua, jotka pitävät avainlenkin ja tupsun yhdessä. Lopputuloksen voi viimeistellä harjaamalla tupsun kauniiksi.

Tällainen tupsu taiottiin tällä kertaa. Samalla tekniikalla saat samistupsun laukkuun, ja parsimalla vaikka pipoon.

Kivaa kässäkeskiviikkoa! – Linksu