Avainsana: diy kierrätys

Hintalappujen uusi elämä

Viime vuoden puolella ryhmässä näkyi tämä Sannin super inspiroiva video, jossa oli tehty pieni kirjanen käyttäen vaatteiden hintalapputageja. Minulla oli juuri siinä vaiheessa kesken oma #the100dayprojectini, mutta innostuin ideasta niin paljon, että rupesin keräämään valmiiksi talteen itselleni näitä lappusia. Iso pino onkin odotellut jo pidemmän aikaa kaapissani sitä hetkeä, kun saisin jostain motivaatiopuuskan ja aloittaisin tämän uuden projektin.

En ole koskaan sitonut vihkoa enkä kirjaa, enkä muutenkaan ole mikään iso DIY-ihminen, mutta lähdin ihan yksinkertaisista asioista liikkeelle tämän mini junk journalin kanssa. Niinpä kaivoin jesarin kaapista ja lähdin sillä kiinnittämään hintalappuja toisiinsa. Muutaman erehdyksen jälkeen huomasin, että oli fiksuinta jättää selkeä, millin pari leveä väli aina lappujen väliin, jotta sivut mahtuvat kunnolla kääntymään. Näin jälkiviisaana, olisin toki voinut hoitaa tämän teippisidonnan samalla tavalla kuin alkuperäisessäkin videossa oli tehty. En vain silloin jostain syystä millään löytänyt ohjevideota, vaikka nyt tätä kirjoittaessa se löytyi aivan liian helposti. Ehkä seuraavaa projektia varten sitten?

Omat hintalappuni ovat lähes yksinomaan lasten vaatteista ja unipussista, ja osa on varsin paksua ja kovaakin pahvia. Tämän takia sivumäärä on varsin maltillinen. Muutama hieman eri tavalla ylös tai alas aukeava lappu oli luonnollisesti pakko ottaa vihkoseen mukaan. Halusin tämän ensimmäisen olevan myös matalan kynnyksen tekele: harjoittelen edelleen tätä osaa askartelumaailmasta. Minit ovat kuitenkin tulleet selkeästi isoksi osaksi omaa tekemistäni, joten tämä tuntui todella nopeasti omalta jutulta.

Aluksi minulla oli pelkkä naru tämän ympärillä, jolla sidoin vihkon kasaan. Löysin kuitenkin kuvassa näkyvän, ulkoiluhousujeni mukana tulleen varanapin, jonka päätin hyödyntää suljentamekanismiksi. Nämä tuppaavat pyörimään pienessä muovipussissaan aina iät ja ajat kaappien perukoilla, joten mieluummin hyödynnän heti tämän silläkin uhalla, että nappini katoaa seuraavan puolen vuoden sisällä. Selkämystä aion vielä parannella ja samalla varmistaa, että naru – joka on muuten myös hintalapusta – pysyy varmasti hyvin menossa mukana.

Luonnollisesti halusin päästä välittömästi tämän tehtyäni myös koristelemaan ensimmäisiä sivuja. Koska hintalaput ovat lähtökohtaisesti pahvia ja murrettuja värejä, aion pitää sitä kantavana teemana ja inspiraationa koko projektin ajan. Haluan myös yrittää hyödyntää mahdollisimman paljon pientä silppua ja irtotarroja, mitä löytyy erinäisistä kirjekuorista ja pusseista. Minulla on myös paljon erinäisistä vaihdoista tulleita juttuja, jotka eivät ole syystä tai toisesta päässeet kalenterin väliin, joten toivottavasti ne löytävät nyt tiensä tänne junkkiksen puolelle.

Junk journalini on aivan lapsenkengissään vielä, mutta olen pitkästä aikaa taas erittäin innostunut jostain ja toivon, että aikaa ja inspiraatiota riittää enemmänkin tämän kanssa touhuamiseen. Tulen varmasti ryhmän puolella päivittelemään omaa edistymistäni ja kenties tämä saattaa vilahtaa myös meidän Instagramin reelseissä.

Ihanan aurinkoista viikon alkua jokaiselle! – Laura S.

Seinäjoen Käsityömessut 2022 – messutunnelmia

Yhteistyössä Seinäjoen Käsityömessujen kanssa.

Kalenterimania pääsi edustamaan Seinäjoen Käsityömessuille 8.-9.10.2022 ja paikan päälle lähtivät ylläpidosta Aliisa, Tia sekä Suvi. Aliisa ahkeroi molempina päivinä tinkelipajan kanssa, lauantaina kaverina toimi Tia klemmaripajaa pitäen ja sunnuntaina Aliisan kaveriksi vaihtui Suvi ohjaten messukansaa journaling maailmaan.

Messupisteemme sijainti oli loistava, pois kojujen luota missä ihmiset tekivät ostoja, lähellä kahvilaa, johon mentäessä messukävijät huomasivat meidät. Hieman avonaisempi alue, johon oli mukava pysähtyä istumaan ja osallistua ilmaiseen pajatoimintaan. Samalla kävijät saivat hypistellä mukana tuomiamme kalentereita sekä art journaleita ja paljon muuta, kuten junk journalia sekä jouluplanneria.

Lauantai startattiin täynnä innostunutta jännitystä. Päivä osoittautui selvästi vilkkaammaksi, kävijöitä oli tauotta ja klemmari– sekä korupaja vetivät puoleensa tekijöitä lapsista aikuisiin. Teemanamme oli kierrätys ja olimme tuoneet kotoamme varastoista materiaalit tykötarpeiksi. Aliisan tinkelitankeleihin löytyi nappeja, nauhoja, helmiä, korunosia, hamahelmikukkasia ja paljon muuta. Tian klemmaripajassa tehtiin puuvillalangasta ja villasukkalankojen jämistä virkattuja rusetteja, minimoppilangasta makrameesulkia ja washiteipistä koristeita klemmareihin. Ihmiset olivat positiivisesti yllättyneitä ilmaisesta pajatoiminnasta ja nostalgia valtasi muistelemaan lapsuuden askarteluja ja nuoruusaikojen kalentereita. Pienemmätkin messuvieraat osallistuivat innokkaasti.

Sunnuntaina Suvi pääsi messuhulinoihin mukaan Aliisan kanssa ja Tian siirtyi sukuloimaan.

Aliisa: Seinäjoen Käsityömessut oli todella mukava ja miellyttävä kokemus. Messuille valmistautuessani tavoitteeni oli ”hukata” mahdollisimman paljon askarteluvarastoissani tyhjän panttina lojuneita erilaisia koru- ja kierrätysmateriaaleja. Messuilla oli kiva huomata kuinka kaikenlaiset purkit ja laatikot sisältöineen innostivat ja inspiroivat lapsia ja lapsenmielisiä tuunaamaan itselleen mieluisan korun muistikirjaan, reppuun tai vaikka takkiin roikkumaan. Mielestäni tapahtuma oli hyvin onnistunut, messutunnelma oli lämminhenkinen ja ihmiset todella hyväntuulisia. Oli ihanaa päästä maniaa messuille edustamaan.

Suvi: Vietin messuilla Aliisan kanssa sunnuntaipäivän. Se on jäänyt mieleeni yhtenä syksyn kivoimmista päivistä. Ihmiset tulivat juttelemaan, lapset – jotkut aikuisetkin – askartelivat innoissaan Aliisan kanssa ja vanhemmat jakoivat muistojaan esimerkiksi slämäreistä ja kirjevihoista. Mieleen jäi monta ihanaa keskustelua. Itse opin myös vastaisuuden varalle, millaista ohjelmaa messuständille on hyvä järjestää. Toivottavasti pääsemme vielä uudelleenkin messuilemaan!

Tia: Mahtava kokemus olla mukana Käsityömessuilla. Ensimmäinen messuedustus ja lähden innolla mukaan ensi kerrallakin, jos kutsu käy. Ihmiset olivat ihania ja käsityö yhdistää. Juttu luisti ja Kalenterimanian Facebook-ryhmä sai uusia jäseniä. Ja tietenkin omat ihanat ylläpidon kaverit tekivät kokemuksesta erityisen.

Terveisin Aliisa, Tia ja Suvi