Avainsana: distress oxide

Mixed mediaa Lauran kanssa – Väritahroja ja kukkia

Heipä hei ja tervetuloa tämänkertaiseen Mixed mediaa Lauran kanssa -postaukseen. Oma tekemiseni on ollut ihan retuperällä viime aikoina, joten halusin lähteä tekemään tällä kertaa jotain rentouttavaa ja helppoa ilman suurempaa suunnitelmaa. Aloittamisen vaikeudesta huolimatta mixed media on minulle ollut pitkään omanlaista terapiaa, jossa saan heittää aivot narikkaan ja tehdä jotain luovaa ilman sääntöjä ja ohjekirjaa.

Pohjalle valikoituikin ihanat Ecolinen nestemäiset vesivärit, joita tiputtelin pipetillä sivun pinnalle. Tällä tekniikalla tykkään tehdä usein pohjia, sillä minun on pakko päästää ohjaksista irti ja antaa sattuman määrittää, millainen kuvioinnista lopulta tulee.

Painoin yhden tarra-arkin suojamuovina toimineen muovinpalan sivun päälle ja levitin sen avulla mustepisarat sivulle. Muoviin kiinni jääneet ylijäämät painelin vielä tyhjiin paikkoihin, jonka jälkeen oli aika antaa sivun kuivua rauhassa.

Kun sivu oli kuivunut, halusin lisätä hieman väriä leimaamalla tekstileimasimella (tästä leimasta iso kiitos ihanalla ryhmäläiselle!) hieman sinne tänne. Väriksi valikoitui Distress Oxiden Ripe Persimmon, joka sopi pohjan värimaailmaan aivan täydellisesti! Koska teksti jäi taustalle koristeeksi, en ottanut paineita siitä, että kohdistukset olisivat täydellisiä taikka siitä, että jokainen rivi olisi täydellisesti saanut mustetta.

Minulle tarttui jokunen viikko sitten kauppareissulla mukaan poistokorista tällaista juuttimaisesta langasta kudottua narua, josta leikkasin hetken mielijohteesta palasen. Purin hieman kumpaakin päätä ensin, jotta reunat eivät olisi liian siistin tasaiset, jonka jälkeen tummensin väriä Distress Oxiden musteella Walnut Stain. Liimasin nauhan sivulle, jonka jälkeen sainkin taas odotella – ja pitkään – liiman kuivumista. Onnistuin myös liimaamaan jo värjätyn puolen, joten nauha piti jälkikäteen tuputella uudestaan musteella.

Seuraavaksi olikin vaikea valinta, nimittäin mitä leikekuvia, tarroja, paperikkoja sun muuta työhön tulisi lisäksi. Keräilin materiaaleja pöydälle, jonka jälkeen lähdin sommittelemaan sivulle erilaisia mahdollisia vaihtoehtoja.

Koska halusin kaiken sointuvan yhteen mukavasti, leikkailin valkoisia reunoja ja värjäilin niitä hieman jo aiemmin käytetyllä ruskealla musteella. Vanhan kirjansivun revin sopivaan muotoon. Kaiken liimasin paikalleen käyttäen yhtä luottotuotettani: Tombown Maxi Power Tape liimarolleria. Se ei toki tule vanhojen kirjansivujen kanssa toimeen, mutta tällöin rullaan liimateipin suoraan kiinnitettävään kohtaan, johon painan sivun palasen. Kukat ja tyttö ovat samaisesta tarra-arkista, mitä olen hillonnut ihan super kauan.

Tuttuun tapaan halusin lisätä vielä valkoisia maaliroiskeita sivulle, mutta en jaksanut tällä kertaa kaivaa valkoista akryylimaalia ja ohentaa sitä, joten käytin hyvää kakkosvaihtoehtoa. Valkoista maalitussia pumppaamalla saa mukavasti tehtyä sivulle siveltimen tavoin roiskeita ja ei tule yhtään ylijäämämaalia! Todella kätevä kikka, minkä vahingossa huomasin, tussin oltua hieman kiukkuinen ja sitä piti pumpata normaalia enemmän.

Lopuksi vielä muutamat tekstitarrat työtä koristamaan Tim Holtzin tarrakirjasta ja työ oli valmis. Tykkään tummentaa usein tekstitarrojen reunat mustalla tussilla, jotta ne pomppaavat herkemmin taustasta. Varsinkin tässä työssä tarrojen paperi oli varsin lähellä työn pohjan värejä.

Ja valmis työ näytti tältä! Tästä tuli mielestäni ihan todella kiva, vaikka suunnitelmaa alkuun ei ollut lainkaan. Materiaalivarastoja on välillä kiva selailla ja sieltä tulee tehtyä usein sellaisia löytöjä, että tuntuu olevan joulu. Toivottavasti tämänkertainen postaus inspiroi sinuakin, lukija, kokeilemaan mixed mediaa. Nähdään ja jutellaan lisää ryhmän puolella ja ihanaa loppuviikkoa!

– Laura S.

Mixed mediaa Lauran kanssa – pala luontoa

Muistikirja saatu Vihkokaupalta, gellilevy ostettu Suomen Taidetarvikkeelta, leikekuva sekä harso ostettu Klemmarikellarista.

Kesä on vihdoin täällä ja sen myötä olen jo pitkään makustellut ideaa lehtien käytöstä gellilevyn kanssa. Luonnollisesti rankkasateet alkoivat juuri sinä päivänä, kun näitä oli tarkoitus lähteä keräämään: alkuperäisenä ideana oli hakea muutama saniainen, mutta tyydyin omalta pihalta löytyviin pihlajan ja vaahteran lehtiin. Annoin lehtien kuivahtaa päivän ajan, sillä tarkoituksena oli hyödyntää lehtiä niin gellilevyyn kuin leimaamiseen, eikä suinkaan liimata työhön kuivuneita lehtiä.

Viime kerrasta gellilevyn kanssa olikin kulunut taas pieni ikuisuus, mutta onneksi rolleri ja uusi pyöreä levy löytyivät yllättävän nopeasti kaappien kätköistä. Pyöreä gellilevy näytti myös sopivan todella kivasti B5 kokoisen muistikirjani sivulle ja seuraavana olikin aika ryhtyä tuumasta toiseen.

Päädyin ensin levittämään tummahkon vihreää akryylimaalia levylle ohuen kerroksen. Vieläkin koen olevani niin aloittelija gellilevyn kanssa, että joka kerta saa jännittää, kuinka kuvioinnit levyllä tulevat esiin ja kuinka kuva tulee nousemaan paperille. Toisaalta ennalta-arvaamattomuus taitaa olla tämän tekniikan yksi kulmakivi muutenkin.

Asettelin kaksi vaahteranlehteä ja toisen pihlajanlehden levylle märän akryylimaalin päälle. En ollut varma kummin päin lehdet olisi fiksumpi laittaa, joten vaahteran kohdalla laitoin kummatkin eri päin, jotta jatkossa olisi jonkinlainen idea ja suunnitelma tällaisen tekemisen varalle. Pohjakerroksen maalin ollessa vielä märkää, painelin suttupaperin levyn sekä lehtien päälle ja nostin ”ylimääräisen” maalin levyltä pois. Tämän jälkeen nostin lehdet pois ja levylle jäi kivat jäljet kaikista lehdistä ja niiden lehtiruodit.

Seuraavaksi jouduinkin odottelemaan, että vihreä maali ehtisi kuivua. Ehdin hetken pohtia pohjakerroksen värejä ja päädyin vaaleanvihreään ja vaaleansiniseen, joita lopulta tiputtelin pieniä pisteitä levylle ennen värin levittämistä. Maalin ollessa vielä märkää, painoin muistikirjan sivun levylle ja nostin kuvan sitä kautta ylös. Hain kuvanmukaista efektiä, mutta hauskana yllätyksenä tuli, kuinka vahvat maapallovibat sain työstä sen siirryttyä paperille.

Minua aavistuksen häiritsi rosoiset reunat, joten päätin napata maalitussini ja rajata pallon sillä. Ei sillä, ei työ niin paljon siitä siistiytynyt, mutta tulipahan kokeiltua ja samalla todettua, että omaa Uni Posca -varastoa pitäisi saada kasvatettua.

Koska pyöreä printti muistutti minua paljon maapallosta, enkä saanut sitä aseteltua keskelle sivua, halusin täyttää yläreunan jollain. Ajattelin, että joku lyhyt runo maahan liittyen voisi toimia, niinpä hetken selauksen jälkeen päädyin seuraavaan haikuun:

Beneath sky so blue,
Earth spins in infinite space,
Nature’s grace below.

Seuraavaksi lähdin koristelemaan viereistä sivua käyttäen samoja lehtiä leimasimina. Nappasin kolme erilaista vihreää varastoistani ja tuputtelin lehtiin mustetta lehden alapinnalle ja sen jälkeen painoin paperiin.

Sivu näytti edelleen tyhjältä, joten roiskin metallinhohtoista Tim Holtzin spraymaalia sivulle, jonka jälkeen tuputtelin tummimmalla vihreällä musteella hieman reunoja. Samaisella musteella myös värjäsin harson (cheese cloth), jonka liimasin paperille ennen leikekuvaa, sillä halusin saada pientä tekstuuria sen myötä työhön. Tyttö on itseleikattavasta Craft o’clock Touch of Nostalgia -leikekuvasetistä.

Vasen sivu oli aikaisemman art journal haasteen myötä leikelty muotoonsa ja sen käyttöä olen hieman arastellut, mutta se sopi yllättävän kivasti lopulta tähän teemaan. Lisäsin vielä muutamat tekstitarrat, kun sivun yläreuna tuntui niin kovin tyhjältä.

Oletko sinä aikaisemmin hyödyntänyt luonnonmateriaaleja tuunauksessa tai art journalissa? Jos olet, tule ihmeessä ryhmän puolella esittelemään sitä meille.

Ihanaa kesän jatkoa ja aurinkoisia päiviä sinulle toivottaen, Laura S.

P.S. Aikaisempiin tämän sarjan postauksiin pääset tästä.