Helou helou helou! Kuten otsikkokin jo kertoo, tämä on Auraan erilaisten testien tekemis-postaus! Sain Auran yhteistyössä. Raskaus- ja promilletestit jätin väliin, ja testailin Auran 140g paperille sen sijaan;
- erilaisia kyniä (tästä löytyy itseasiassa Facebookista ryhmästä tallennettu livekin!)
- akryylimaalia
- koho-tekstuuripastaa
- vesivärejä
- leimaamista
Kynätestin jälkeen rakastuin Auran paperiin vielä entistä enemmän. En voinut uskoa miten kivalta siihen tuntui kirjoittaa, ja miten mitättömän vähän sain mistään kynistä näkymään sivun kääntöpuolella! Promarkerin hentoinen läpivuoto ei oikeastaan yllättänyt, sillä mistäpä se alkoholipohjaisena ei läpi tunkeutuisi. Muista kynistä tässä kiinakynänä merkattu musta sivellintussi, sekä Zigin art & graphic-kynä olivat ainoat muut kynät jotka ghostasivat, eli kuulsivat läpi, kevyesti. Mutta todella kevyesti – en saanut sitä kuvaan edes kunnolla vangittua, kuten alla näkyy.
Akryylimaalia ja kohopastaa testailin tämän vuoden aloitussivun taustaksi. Päivitin tätä kokeilua reaaliajassa ryhmäänkin, ja olen edelleen hämmästynyt siitä miten suorana tämä sivu pysyi. Akryylimaali, kohopasta, vesiväriroiskeet. Siis yhteensä kolmea eri ainetta, joka pistää monen muistikirjan sivut kovalle koetukselle. Ja miten reagoi Aura – sivu meni aivan pikkiriikkisen aallolle, mutta ei missään määrin vähänkään häiritsevästi. Uskomattoman hienoa.
Kun olin jo aloittanut testailut ja saanut aikaan ylläolevat, mielettömät tulokset, ei vesivärien ja leimaamisen kokeilu jännittänyt enää oikeastaan tippaakaan – luotin jo Auran sivujen kestävän luovia kokeilujani. Ja ihan syystä; en vesiväreilläkään saanut sivua tämän suuremmalle rutulle! Sivun yläreunasta näkee pahimman aaltoilun mikä vesiväreistä aiheutui. Ja ottaen huomioon että käytin tässä tarkoituksella reippaalla kädellä vettä, on se omaan silmääni ainakin hyvin häiritsemätön.
Leimailuunhan on olemassa useita tapoja, ja monia erilaisia musteita. Itse en kuitenkaan ole se suurin leimailija, joten leimaamisen osalta tein testin yhdellä simppelillä leimasimella, ja kahdella erityyppisellä musteella joita minulta löytyi varastosta. Käytin sinistä, vesipohjaista Distress Inkiä, sekä mustaa öljypohjaista Versafinea. Erilaisten musteiden eroista voi kurkkia lisää tietoa *tästä* Korttipajan Heidin tekemästä videosta. Versafinella leimattu pallura kuulsi sivusta läpi, jos sivua piti valoa vasten itsekseen. Kuvaan sitä sen sijaan oli hyvin pitkälti mahdotonta saada ikuistettua, kun aukeamalta ei edes silmällä meinannut löytää kohtaa missä leimatut kuvat toisella puolen olivat.
Summauksena antaisin testeistä Auralle asteikolla 4-10 arvosanan 10 -. Aivan huikea paperi erilaisten kynien ja maalien käyttämiseen, ja leimailijalle unelma. JOS osaisin käyttää leimoja luontevasti osana tuunailujani, niin tähän jos mihin niitä käyttäisin, kun kuvat voisi huoletta painaa suoraan sivuille! Ryhmässä on useampikin kertonut jo hankkineensa tai haaveilevansa Auran hankkimisesta Art Journal– tai jonkin tyyppiseen unelmakirja-käyttöön. Jos haluaa paksun muistikirjan tähän tarkoitukseen, tämän testirykelmän myötä en voi sanoa muuta kuin että antakaa palaa!
♥, Inka
ps. Mirpun Aura-fiiliksiä voi kurkata maanantaina julkaistusta postauksesta!
