Avainsana: Burde

Bullet journal minimalistin näkökulmasta

Hei kaikille! Mä oon tosiaan Kirsi ja tää on mun ensimmäinen jäsenpostaus tässä blogissa. Mä kiinnostuin bujoilusta ekan kerran muistaakseni maaliskuussa 2017, en tosin muista että mitä kautta törmäsin siihen ensimmäisen kerran, mutta joka tapauksessa. Mä aloitin bujoilun ihan perus pistesivuisella vihkolla minkä olin saanut mun porukoilta, mutta se innostus ei kuitenkaan kauaa kestänyt, kun mä jo kyllästyin siihen. Jossain vaiheessa mä sit kuitenkin löysin sen inspiraation uudelleen ja aloin taas bujoilemaan, tosin eri vihkoon vaan.

Nykyään mä jo uskallan sanoa löytäneeni sen bujoiluinnostuksen niin, ettei se enää katoa. Mulla on tosi paljon uusia ideoita tuohon mun bullet journaliin, mutta vähän on vielä hakusessa se, että miten toteutan ne mun ideat. Tällä hetkellä mulla on käytössä Ajaston Planner -muistikirja, jonka mä tilasin elokuussa Huittisten kirjakaupasta. Oon tykänny siitä tosi paljon! Ainut huono puoli siinä on, että se meinaa ghostata ihan jonkin verran eli siis tietyt kynät meinaa tulla tuosta paperista läpi.

Tässä on ensimmäinen aukeama mun bullet journalissa.

Tässä on mun bullet journalin sisällysluettelo. Sit oon myös kirjannut muutamia ideoita tuleviin aukeamiin, että mitä vois tehdä jossain vaiheessa.

Mä olen bujoilijana aika minimalistinen, en siis yleensä piirrä enkä juurikaan koristele sivuja mitenkään, tarrojakin käytän vaan viikon mielialoissa. Sabluunoita mulla on muutamia, joita käytän satunnaisesti, ja niistä on ollu mulle kyllä tosi iso apu, kun en itse osaa piirtää enkä oo muutenkaan kovin taiteellinen ihminen.

Vuoden alussa mä kuitenkin hieman ”muutan” tätä mun bujoilutapaani ja koitan just enemmän panostaa kuukausi- ja viikkosivuihin, esim. tekemällä sen ihan perus kalenterinäkymän, joka on siis seinäkalentereissa. Lisäksi mulla on suunnitelmissa käyttää enemmän tarroja ja washiteippejä. Näistä ”muutoksista” huolimatta mä kuitenkin pyrin siihen, että mun bullet journalissa säilyy se yksinkertaisuus. En halua tehdä mun bullet journalista mitään monimutkaista ja liian sekavaa, vaan sellaisen, että sitä on helppo selata. Eli toisin sanoen mun bullet journal on just mun näköinen ja mä tykkään siitä. Bullet journalin lisäksi mulla on ihan perus kalenteri käytössä, johon mä merkkaan mun menot jne. Kalenterina mulla toimii Burde Scribble -kalenteri, johon mä oon ollut ihan suhteellisen tyytyväinen.

Välillä mulle tulee näitä inspiraatioita, jolloin mä panostan vähän enemmän kuukausi- tai viikkosivuihin. Tässä on siitä hyvä esimerkki.

Mä pyrin tekemään viikkosivut aina eri tyyleillä. Tässä on niistä tyyleistä yksi.

Mutta, tämä tällä kertaa. Kiitos kaikille! <3

-Kirsi

Vanhat kalenterit esillä – kurkkaus kalenterivanhuksien syövereihin

Throwback Thursdayn – eli takaisinheitto torstain – kunniaksi tänään kurkataan muutamaan seniorikalenteriini, jotka kaivoin arkistoistani taas päivänvaloon. Vastaavanlainen postaus löytyy myös aiemmin Inkan kirjoittamana täältä. Harmikseni en löytänyt kuin neljä vanhaa kalenteria, tai kalenteria jollain tapaa muistuttavaa objektia, vaikka mulla on yläasteikäisestä asti aina ollut sellainen käytössä. Esimerkiksi upeat Hello Kitty -kuosiset rengaskalenterit olen jostain syystä heittänyt menemään. Onneksi tallella oli sentään vielä nämä kaunokaiset!

Kaksi näistä on täytetty hieman bullet journal -tyyppiseen tapaan ja ovat olleet käytössä lyhyelle aikajaksolle – sininen ruutuvihko on nimetty osuvasti ”Päiväkirja-kalenteri Kesä 2006” ja sisältö on täynnä lomareissuja ja kesätyöaikatauluja. Vuotta vanhempi värikkäämpi kalenteri kantaa kannessaan vain omaa nimeäni, mutta sisältö on todella samankaltainen sinisen ystävänsä kanssa.

Olen tykännyt käyttää erilaisia värikoodeja kalentereissani pitkään, vaikka nyttemmin olen niistä luopunut, ja nämä bujotyyppisemmät kaverit ovatkin niitä täynnä. Sivuilta löytyy myös kaikkea hymynaamatarroilla seurattavasta mielialamittarista lähtien. Somaa.

Olen näemmä ollut erittäin laiska tekemään näitä kalenteriosioita tähän ”bujooni”, ja olenkin lätkinyt osalle aukeamista jostain toisesta kalenterista valmiit sivut. Joidenkin päivien tapahtumista olen kirjoittanut vielä erilliset tekstit, joiden sisältö on juurikin niin esiteini-Miljaa, kuin voi olettaa sivuilta löytyvän. W.I.T.C.H.-lehdet oli tosi pop.

Bujonpoikasista päästään sitten valmiimpiin kalenteripohjiin. Mulla oli usein tapana päällystää tavalliset kannet joillain omilla jutuillani, ja näistä vuoden 2007 kalenteri on saanut päälleen vanhan The Crow -aiheisen seinäkalenterin kuvituksesta osansa – erittäin hyvä elokuva, joka on vieläkin yksi suosikkejani. Suosin Burden ja Ajaston lukuvuosikalentereita, sillä ne olivat varsin edullisia ja kaikkialta saatavilla.

Simppeleistä värikoodeista ollaankin päästy sitten varsin hallittuun kaaokseen. Tykkäsin käyttää mahdollisimman monia erivärisiä kyniä ja peruuntuneet menot vedettiin ronskisti vain toisella kynällä suttuun. Hyödynsin sivujen valmiita kellonaikamerkintöjä lähes aina, sillä tällaisessa upeassa värien ja kynien sekamelskassa ne olivat suht pakollisia pitämään mut kartalla. Värikoodit ovat jääneet siltä osin käyttöön, että merkitsin jokaisen vapaapäivistäni – viikonloput mukaanlukien – aina samanvärisellä highlighter-tussilla per kalenteri. Joskus värittämällä koko päivän sillä tussilla, joskus vain rajaamalla päivän ympärille highlighter-ruudun.

Sisältö näissä lukuvuosikalentereissa näytti kalenterista riippumatta hyvin samalta monia vuosia. Paljon kyniä, suttuja, eikä esimerkiksi ghostaamisella ollut minulle merkitystä. Sivut on täytetty pitkälti keikkamuistutuksilla ja koulumuistiinpanoilla. Mukaan on kyllä mahtunut myös muistutus mm. Saamelaisten kansallispäivästä, hyvin hämmentävänä lisänä.

Lukuvuosikalentereiden suosiminen johtui pitkälti näistä valmiista lukujärjestyssivuista, jotka olivat mulla aina käytössä. Näissä kalentereissa on muutenkin ollut paljon koululaiskäyttöön sopivia lisäsivuja, kuten esimerkiksi koetuloksia varten tarkoitettu oma ”tracker-sivunsa.”

 

Vaikka olenkin nykyään suht vannoutunut rengasplannerin käyttäjä, ovat nämä kierteillä varustetut vanhukset palvelleet minua oikein hyvin monien vuosien ajan. Vanhoja asioita on välillä hauska selailla, ja olen varsin iloinen, että olin pistänyt edes nämä yksilöt säästöön. Löytyykö teiltä vielä vanhoja kalenterimuistoja laatikoista?

– Milja