Liityin Kalenterimania n Facebook-ryhmään tammikuussa, mutta olen ollut tietämättäni kalenterimaanikko jo vuosia. Olen aina ennen vuoden vaihtumista käyttänyt varmasti tunteja erilaisia kalentereita tutkien ja miettien, mikä olisi sellainen kalenteri, jonka kanssa jaksaisi ja haluaisi elää koko vuoden ajan. Joskus päätös oli onnistunut, joskus ei.
Olin ehkä vuosi sitten huomannut Instagram-feediini ilmestyvän kuvia bujoista, ja se näytti kiinnostavalta, mutta vaikealta maailmalta, joka on tarkoitettu vain minua paremmille piirtäjille. Olen aina rakastanut piirtämistä, mutta samalla se on ollut minulle todella vaikeaa, koska pelkään epäonnistumista ja sitä, että kuvasta ei tule niin täydellistä kuin haluaisin. Sen vuoksi piirtäminen ja maalaaminen jäivät pois elämästäni vuosien ajaksi, kunnes viime vuonna aloin varovaisesti lähestyä taidetta uudelleen.
Loppujen lopuksi taidelukko on poistunut nyt jo siinä määrin, että aloitin tammikuussa ensimmäisen bullet journalini! Elämäntilanteeni on tällä hetkellä sellainen, että minulla on todella paljon aikaa käsissäni, eikä paljoakaan ajan täytteeksi. Uuden harrastuksen löytyminen oli todella yllättävä ja ihana asia, ja lisäksi sain hankittua osan tarvikkeista Kalenterimanian kirppikseltä edullisesti. Bujoksi hankin Akateemisesta kirjakaupasta Nuunan L-koossa. Tässä vaiheessa en tosin tiennyt mitään erilaisista pistekirjoista, ja Nuunani valitsin täysin ulkonäön perusteella. Olen kuitenkin ollut tyytyväinen valintaani! Sopivien kynien löytäminen oli aluksi hankalaa, mutta onneksi sain kaveriltani Saralta hyvät neuvot täydellisten kynien hankintaan. (Pigma Micron, Tombow Dual Brush, Muji
0.38)
Instagramista olen saanut todella paljon inspiraatiota bujooni, ja ilman sitä tuskin olisin jaksanut jatkaa näin pitkään (onko 2 kk nyt niin kovin pitkä aika, heh) vaan ideat olisivat loppuneet pian kesken. Aloitin pari päivää sitten myös oman bujo-Instagramini, vaikka omien piirrosten julkaiseminen olisi aiemmin ollut täysi kauhistus.
En varsinaisesti tiedä kutsuttaisiinko journaliani edes bujoksi, koska en ole ainakaan vielä ottanut käyttöön bullet journal -metodille tyypillisiä listoja ja avainsymboleja. Itselleni tärkeintä bullet journalissa on vapaus, luovuus sekä virheiden ja epätäydellisyyksien sietämisen opettelu. Ylläribonuksena harrastuksen mukana on vielä tullut yhteisö.
-bujonoora
Viimeisimpänä muttei vähäisimpänä tässä postauksessa, weekly log, eli viikkonäkymä. Itse en jokaiselle syyskuun viikolle edes tehnyt omaa viikkonäkymää, koska en kokenut sille tarvetta joka viikko. Tämä viimeinen viikko kuitenkin sisälsi rutkasti muistettavaa, ja koin helpoimmaksi koota kaikki muistilistat helposti yhdessä silmäiltäväksi. Eli toisinsanoen tein viikkoaukeaman, jossa kirjoitin muistettavat ja hoidettavat asiat niitä koskeville päiville. Osa hommista ei tullut tehdyksi ihan silloin kun olin suunnitellut, ja vetelinkin ronskisti viivoja rästijuttujen päälle, ja kirjasin hommia uudellen uusille päiville. Loppupeleissä kaikki tärkeimmät hommat tulivat tehdyiksi, ja ne vähemmän akuutit homma voi nyt siirtää vaikka lokakuun kuukausiaukeamalle.