Avainsana: bullet journaling


kesä
2019

Summer bucket list doodlaillen

categories: 101

Tähän postaukseen suurin inspiraatio tuli Lauran vetämästä viimeisimmästä doodle challengesta, jonka teemana oli kesäinen bucket list. Poiminkin osan oman listani aiheista suoraan siitä, muokkasin paria kohtaa itselleni sopivammaksi ja lisäsin muutaman oman.

Mikä ihmeen bucket list? Bucket list itsessään tarkoittaa listaa asioista jotka haluaa toteuttaa ennen kuolemaansa. Erilaisia teemoitettuja lyhyemmän aikavälin tavoitelistoja kutsutaan kuitenkin usein myös bucket listeiksi. Tässä tapauksessa siis kesän 2019 bucket listini tarkoittaa listausta niitä asioita, jotka haluan tämän kesän aikana toteuttaa. Carita on muuten myös tehnyt bullet journaliinsa eli bujoonsa kesälle bucket listin, videon siitä pääset katsomaan *tästä*!

Viime-, sekä edelliskesänä tein myös vastaavanlaisen listan mutta silloin tein perinteisen listan ja kirjoitin asiat vain ylös silloiseen bujooni otsikon alle. Tänä vuonna halusin inspiroitua muiden hienoista kesäaiheisista doodlailuista ja tehdä itsekin bucket listini kuvittaen!

Aloitin otsikoimalla sivun Aurastani, josta valitsin hempeän, vaaleanpunasävyisen aukeaman tätä varten. Sävy toi itselleni mieleen hattaran ja huvipuistot, oikein sopivan mielleyhtymä kesäiselle aukeamalle siis! Ennen tekstien lisäämistä tekemisille halusin ensin piirrellä kuvat, jotta mikään ei rajoittaisi niitä. Nyt jälkeenpäin katsottuna olisin ehkä voinut hahmotella kuvia ensin lyijykynällä jotta viivat olisivat olleet enemmän juuri siellä missä pitäisikin.. Mutta doodlailun yksi hieno puoli onkin toisaalta opettaa itselleen hieman armollisuutta eikä täydellisen piirrustuksen saavuttamista, joten ehkä lopulta parempi näin!

Kun kaikki siltä istumalta mieleeni tulleet asiat oli piirretty, kirjoitin vielä kuvien viereen mitä ne tarkoittavat. Näin en varmasti itse unohtaisi mitä ihmettä olin milläkin doodlella alunperin tarkoittanut. Sivun valmistuttua totesin että useamman kohdan voisinkin jo merkitä tälle kesää ainakin kerran tehdyksi! Mietittäväksi jäi vielä että merkitsenkö tehdyt asiat ruksimalla, vai esimerkiksi värittämällä kyseisen kuvan. Eiköhän sekin tässä kesän edetessä vielä selviä, ja jos ei, niin ainahan voin kysellä mielipidettä ja ideoita vaikka ryhmän puolella!

♡, Inka


touko
2019

Keltaisesta Letusta mustavalkoiseen Mont Marteen

categories: DoubleTuesday

Kaikki alkoi siitä, kun kuulin jostakin sanan bujo. Mikä ihmeen bujo? Eli siis bullet journal. WAU! Olisihan se pitänyt arvata! Jäin koukkuun välittömästi selattuani Pinterestiä huikeat 5 minuuttia. Törmäsin jatkuvalla syötöllä myös sanaan Leuchtturm 1917. Mistä sellaisen saa? Netistä, selvä.

Keltainen A5 -kokoinen Leuchtturm1917 kotiutui minulle yhdessä Pigma Micron -tussin kanssa juuri ennen joulua vuonna 2017. Joulun pyhät suunnittelin ja selasin ideoita. Lopulta 30.12.17 korkkasin Leuchtturmin. Ennen kuin vuosi oli vaihtunut, olin heittänyt sen jo kaapin perälle. Se oli pilalla. Se kuulsi läpi. Sivut menivät rikki, kun pyyhki lyijykynän jäljet. Sivut eivät olleet valkoiset, ne olivat kellertävät ja huokoiset. En tykännyt. Pisteitäkin täynnä, plääh. Aloin etsiä uutta vihkoa tai muistikirjaa. Toivoin paksumpia sivuja, jotka eivät kuulla läpi, jotka sietävät vähän vettä eivätkä mene rikki, kun pyyhkii lyijykynän jäljet. Halusin mös, että sivut sietävät Distress Ink -musteita, joiden väri on se mikä kuuluu. Leuchtturmin kellertäviin sivuihin ei sininen ollut sininen vaan vihertävän sininen.

Tammikuussa 2019 herätin kuitenkin vielä Leuchtturmin henkiin. Ompelin siihen farkusta uudet kannet ja tykästyin. Päätin repiä aiemmin ”pilalle” tekemäni sivut. Päätin myös unohtaa kaikki ohjeet siitä millainen bujon kuuluu olla. Se oivallus vapautti luovuuteni. En halua bullet journaliini englantia, en erilaisia trackereitä, to do -listoja, avaimia tai sivunumeroita. En mitään, mitä oppaissa sanotaan. Minä haluan mitä minä haluan ja juuri silloin kun haluan. Kokemuksen kautta sitä oppii kuinka ja mikä itsellä toimii ja mikä ei, valitettavasti.

Kun liityin Kalenterimanian Facebook-ryhmään, tämä mania vasta räjähti päin näköäni. Siis aivan mieletön foorumi. Paras ryhmä missä olen ollut. Mikä tietomäärä, mikä vertaistuki. Mielettömän ihana nähdä muiden ideoita, luovuutta ja taitoa. Ihana paikka jakaa ja kysyä “tyhmiäkin”. Huikeeta.

Huhtikuussa sanoin sitten viralliset heipat Leuchtturmille. Olin taas sortunut tekemään sivuja eteenpäin. Ne olivat mielestäni jälleen pilalla. Olin myös saanut tarpeekseni huokoisista sivuista. Halusin mustaa. Mustaa ja valkoista. Vai valkoista ja mustaa? Tovin mietin, ostanko oikeasti valkosivuisen bujon vaiko sittenkin mustasivuisen? Päädyin mustaan, sillä elämäni on mustavalkoista.

Hankin itselleni väliaikaisen Mont Marte -sketch-lehtiön kierrekansilla kokoa A4. Wau! Sivut ovat paksuja ja mikä ihaninta, eivät kuulla läpi. Nyt tuli silti pieni ongelma. Lyijykynän jälkiä pyyhittäessä sivuille jää valkoisia rantuja. Hmm, tarvitaanko myös musta kumi? En ole kokeillut. Nyt tulee tehtyä sivut suoraan valkoisella geelikynällä. Onnistuttava on samantien. Se toimii minulla. Bullet journalia tehdään vain, kun on inspiraatio eikä sorruta tekemään valmiiksi kuukausikaupalla aukemia ja viikkoja. Opin sen Leuchtturmin kanssa. Toki seuraava kuukausi pitää olla tehtynä, kun eletään vielä edellistä. (Tulevaisuusnäkymän toukokuu täyttyi yli äkkiä.)

Näin minä duunaan:

Mustassa bullet journalissa tykkään siitä, että siinä kaikki näyttää raikkaalta. Käytän sitä tehdessä mainoksia, aikakausilehtiä ja leimoja. Käyttämäni kynät ovat valkoinen ja hopea geelikynä, Hybrid Gel grip. Korjauksiin käytän mustaa tussia.

Ensiksi leikkaan numerot, jotka hyödynnän viikkoaukeamissa. Sitten alan selaamaan valmiiksi lehdestä leikattuja valokuvia ja muita kuvia. Hahmottelen niistä kollaasin tai mikä milloinkin näyttää hyvältä. Aloitan suunnittelemalla ja hahmottamalla kuukausinäkymän. Lopuksi alan liimaamaan osia paikoilleen. Etsin myös tekstejä, joita olen leikellyt valmiiksi tai leikkaan uusia, jos sopivia ei ole.

Seuraavaksi suunnittelen viikkonäkymät. Kesäkuuksi päätin kokeilla pystysuoraa layoutia vaihtelun vuoksi. Sitten liimaan numerot, kirjaan geelikynällä viikonpäivät ym. piirrettävät jutut.

Kun kaikki viikkonäkymät on tehty, alkaa se ihanin vaihe eli koristelu! Hyödynnän tässäkin vaiheessa lehtileikkeitä. Saatan leimata ja väritellä. Toistaiseksi olen ollut tyytyväinen lehtikuviin ja silppuun. En omista tarroja tai washiteippejä, ainuttakaan. Apua!

Lopuksi haluan sanoa kaikille tämän:

-Katja J-