Avainsana: bullet journal

Uusia tuulia ja vanhoja tuttuja

Kaksi kuukautta jäljellä kuluvaa vuotta ja monella varmaan alkaa ajatukset siirtyä ensi vuoteen. Varsinkin uusiin kalentereihin. Itselle vuodenvaihde ei ole ollut koskaan erityisen merkityksellinen. Koen enemmän tarvetta muutoksille kesän loppuessa ja kääntyessä syksyyn.

Siksi oma Traveler´s notebook eli TN tulee sisällöltään näyttämään aikalailla samalta miltä se näyttää nyt. Mujin A6 koon päiväämätön kalenteri, jonka aloitin huhtikuussa on nyt vasta puolessa välissä ja jatkan sillä myös tulevaan vuoteen. Lisäksi siellä välissä minulla kulkee nyt käsityövihko, commonplace book ja luonnosvihko. TN´n kanssa olenkin saavuttanut hyvän flown, kaikki toimii omassa käytössä eikä muutoksille ole tarvetta. Tosin siksi TN onkin niin kätevä, se mukautuu niin helposti muuttuvien tarpeiden mukaan.

Kalenterin koristelussa on nyt ollut enemmän ja enemmän teemana kierrätys. Numero-, viikko- ja kuukausitarroja lukuunottamatta kaikki on hankittu kierrätettynä. Lisäksi tykkään käyttää paperisilppua, maaleja, lehtileikkeitä ja washivaihdoissa tulleita teippejä. Tärkeämpänä onkin ollut kalenterin yleinen toimivuus. Teenkin yleensä kuukauden sivut valmiiksi kerralla, niin on ollut helpompi keskittyä vain kirjaamaan tulevat menot ja muistiinpanot ylös.

Pidin kevään jälkeen pienen tauon bullet journalista. Aika ei vain riittänyt tehdä kaikkea alusta asti ja kesän alussa edelliselle bujolleni kävi vesivahinko, joten tauko tuli hyvään väliin. Hankin käsinsidotun luonnoskirjan uudeksi bujoksi syyskuun alussa. Se valikoitui upean kannen vuoksi. Olen päättänyt ottaa loppuvuoden rennosti sen suhteen ja vain keskittyä eri materiaalien ja tekniikoiden testaukseen siihen. Uudella tohinalla sen kimppuun sitten tammikuussa. Siihen olen myös tällä hetkellä todella tyytyväinen. Vaikkakin päivissä ei tunnu olevan tarpeeksi tunteja piirtämiseen siinä määrin kun haluaisin.

Entäs ne uudet tuulet sitten. No, otan art journal -haasteen ryhmässä hoitaakseni marraskuun alusta. Se onkin vähän jännittävää ja hyppy pois omalta mukavuusalueelta. Tekee hyvää aika ajoin vähän ravistella omaa tyyliä tehdä. Aloitan ensimmäisen art journalini tähän Karkkilan miittikassista löytyneeseen Lahen Kirjansitomon vihkoon. Olenkin sitä hillonnut jo tovin ja nyt se pääsee kovalle koetukselle kun alan läträämään siihen maaleja. Jee, en malta odottaa. Toivottavasti tämä kannustaisi muitakin aloittelijoita aloittamaan art journalin yhdessä minun kanssa.

Siinä minun loppusyksyn kuulumiset ja odotan innolla jo joulujuttujen aloittamista joulu TN:ään.

Katja

Tekemisen vuosi – Janita V.

Postauksessa näkyvä Leuchtturm1917 Bullet Journal -muistikirja saatu yhteistyössä Suomalaisen kirjakaupan kanssa 

Hei ja tervetuloa tämänkertaisen ylläpidon haastepostauksen pariin. Tänään käynnistyneessä haastesarjassa aiheena on tekemisen vuosi, joka on kulkenut taustateemana koko vuodelle. Sovimme ylläpidossa yhteisen teeman vuodelle, jolla halusimme nostaa esiin konkreettista tekemistä jatkuvan uuden ostelun ja esittelyn sijaan.

Vuosi olisi voinut olla omalta osaltani parempi. Väliin on jäänyt paljon ryhmässä olleita haasteita, joihin olisi ollut kiva osallistua, jos tunteja vuorokaudessa olisi enemmän. Usein on käynyt niin, että haasteen tullessa vastaan aikaa sen tekemiseen ei sillä hetkellä ole ollut ja myöhemmin tähän palatakseni on se jo unohtunut.

Jo toista vuotta pääkalenterinani on toiminut Hobonichi Weeks ja ensimmäistä kertaa koko kuusivuotisen Kalenterimaniassa oloni aikana voin ylpeydellä sanoa kalenterin jokaisen viikon olevan täytetty. Ennen minulla oli pahana tapana kyllä täyttää viikot tarroilla, mutta siihen kalenterin käyttö sitten rajoittuikin. Nyt kuluneen vuoden aikana kalenteri on oikeasti ollut päivittäisessä käytössä. Weeks eli Hobitti on kulkenut mukanani töissä ja vapaalla vietämme yhdessä aikaa kahvilassa. Kotona kalenteria tulee katsottua päivittäin, vaikka mitään konkreettisia merkintöjä en siihen joka päivä tekisikään. Hobonichi Weeksin kanssa olen päässyt eroon paineesta, että kalenterin sivut repeytyvät tai kupruilevat. Jostain käsittämättömästä syystä Hobitissa pidän siitä, että sivuissa näkyy elämä ja tekeminen.

Bullet journalia olen varovaisesti yrittänyt keväästä saakka elvyttää esimerkiksi osallistumalla Aliisan joka toinen viikko ilmestyvään art journal haasteeseen. Tämänkin kanssa on yleensä käynyt niin, että muistan haasteen olemassaolon aina liian myöhään. Onneksi ryhmän hakutoiminnolla haasteisiin on mahdollisuus palata myöhemminkin. Olen huomannut itsessäni, että saa irti enemmän silloin kun en ota tekemisen kanssa paineita. Bujon kaivan yleensä esiin silloin, kun mieli tekee vain koristella jotain enkä halua tehdä kalenteria etukäteen.

Edelleen moni asia mitä kalenteriin tai askarteluun yleisesti tulee, on vielä opettelua. Omalta mukavuusalueelta poistumisesta harjoittelen vieläkin ja perfektionismi omaa tekemistään kohtaan on välillä edelleen hyvin voimakasta. Miksi omaa tekemistä on niin helppo arvostella ja katsoa kriittisin silmin, mutta toisen tehdessä omasta työstään niin, on heti puolustusasemissa?

Bisous Janita V.