Herätyskello soi. Nousen sängystä ja napsautan kahvinkeittimen päälle ja kahvin tippuessa suoritan aamutoimet. Haen kupin kahvia ja istahdan työpöytäni ääreen ja avaan Bullet Journalini.

Merkitsen eilisen päivän kohdalle seuranta taulukkoon kaikki toiminnot, tai asiat jotka täytyy, sekä piirrän unitaulukkooni palkin niiden tuntien kohdalle, jolloin nukuin. kirjoitan myös ylös asian, joka teki minut onnelliseksi sille varatulle sivulle. Seuraavaksi päivitän viikkosivuni. Tuliko tiskattua? Kyllä, ruksi siihen. Veinkö roskat? En, siirrän sen tälle päivälle. Mitähän muuta tänään piti tehdä? Ainiin, kahvi on lopussa, kirjaan sen ylös, jotta muistan ostaa sitä kaupasta.

Ilman Bujoani tätä aamurutiinia tuskin olisi ja jäisin makaamaan sänkyyn, kun ei ole syytä nousta ylös. Ilman Bujoani tuskin muistaisin ostaa sitä kahvia, tai osaisin keskittyä päivän siihen ainoaan kivaan asiaan, joka tapahtui, kun koko päivä on ollut muuten ihan kamala.

Olen kamppaillut masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien kanssa teini-iästä saakka, enkä aina ole osannut käsitellä asioita terveellisellä tavalla tai tavalla jolla en olisi satuttanut itseäni tai muita. Kalenterimanian myötä olen löytänyt harrastuksen, jossa saa olla luova ja joka myös tukee minua päivän askareiden teossa silloin, kun ei niitä jaksaisi tehdä ja joka auttaa minua keskittymään päivän positiivisiin asioihin.

Pidän Bullet Journaliani Leuchtturm1917-merkkisessä Bullet Journal-vihkossa, joka on tehty yhteistyössä Bullet Journalin alkuperäisen luojan Ryder Carrollin kanssa, joka on siis muuten samanlainen normaalin Leuchtturm1917 kanssa, mutta se sisältää ohjeiden ja vinkkien lisäksi key-sivun, jossa on valmiina merkit, joilla pidetään kirjaa missä vaiheessa mikäkin tehtävä on, pidemmän indexin (sisällysluettelo) ja sivut future logille (tulevaisuusloki).

Minulla on bujossani perus kuukausiaukeaman ja viikkoaukeaman lisäksi paljon muutakin. Joka kuukaudelle on oma taulukko, jossa seuraan mm päänsärkyjä, herkkujen syöntiä ja asioita joilla pidetään itsestään huolta. Sen vieressä on taulukko, jonne merkkaan nukutut tunnit jokaiselle päivälle. Lisäksi on sivu, jonne merkkaan päivän fiiliksen värittämällä sen päivän kohdalle fiiliksen mukaisen värin. Tämä sivu muuttuu hieman joka kuukausi. Esimerkiksi heinäkuussa se oli mood mandala, jossa siis tehdään yksi rinkula mandalaan sen päivän fiiliksen värin mukaan ja lopulta siitä tulee värikäs mandala, kun kaikki päivät ovat väritettynä. Seuraavalla sivulla on yksi rivi joka päivälle, jonne kirjoitan sen päivän asian, joka teki minut onnelliseksi.

Näiden sivujen sekä kuukausi- sekä viikkoaukeamien joukosta löytyy myös paniikkikohtauksille oma aukeama, jossa pidän kirjaa millaisia kohtaukset ovat olleet, mikä ne laukaisi ja mikä auttoi kohtauksia loppumaan, sekä Netflix-sarjojen seurantaa, sohvalta 5k-juoksuohjelma, sivu jossa pidän kirjaa piirtonäyttöön säästämästäni rahasta, kalenterimanian doodle challenge-aukeama, sivu jossa on League of Legends-nimisestä pelistä oleva Jinx-niminen naishahmo ja hänen sanontojaan ja kaikkea muuta tärkeää, josta haluan pitää kirjaa tai joka muuten vain on lähellä sydäntäni ja joka auttaa minua jaksamaan kun seinät kaatuu päälle.

Olen todella iloinen, että olen löytänyt itselleni harrastuksen, jonka parissa voi viettää tunteja kyllästymättä ja tutustua samanhenkiseen porukkaan, joilla on sama mielenkiinnon kohde ja joiden kanssa voi jakaa niin ilot kuin surutkin ja jossa voi toteuttaa luovuuttaan haluamallaan tavalla ilman, että sinua tai tekeleitäsi tuomitaan tai haukutaan. Kalenterimania on yksi niistä harvoista jotka saavat minut jaksamaan ja olen siitä ikuisesti kiitollinen.

Bujoilemisiin,

RH