Avainsana: bullet journal

Esittelyssä – Virkkukoukkusen yhteistyöpaketti

Heippa hei ja hyvää syyskuun viimeistä perjantaita! Tänään saan esitellä teille Virkkukoukkuselta saamani ihanan värikkään yhteistyöpaketin. Unboxing-videon ja ensifiilikset paketista löydät Kalenterimanian Facebook-ryhmästä. Tässä postauksessa esitellään paketin sisältö ja kerrotaan tarkemmin yksityiskohdista.

Paketissa oli mukana Virkkukoukkusen virkee viikkopäivyri, virkistysvihko, tee-se-itse kalenteripäiväkirja, vauvakirja ja ihania kalenteritarroja. Ensimmäisenä huomio kiinnittyy vahvaan ja selkeään värimaailmaan ja kerrassaan iloiseen yleisilmeeseen. Tuotteiden mukana tuli supersöpö ja listoja rakastavalle sopiva turkoosi kangaskassi, joka pääsi heti käyttöön.

Viikkopäivyri 2019 on kompaktin kokoinen käsilaukkuun sopiva kalenteri, jossa moni asia on otettu huomioon iloa unohtamatta. Värit ovat hehkuvat mutta eivät vie tilaa itse asialta eli kalenterimerkinnöiltä. Sivut ovat laadukkaat ja kynätestissä ei vuotamista tapahtunut.

Kalenterin alusta löytyy asiaan kuuluvasti yhteystietosivu, jossa on Virkkukoukkuselle tyypilliseen tapaan naivistisen hyväntuulinen säväys. Etu- ja takakannessa on isohkot läpät, joiden suojiin saa piiloon erilaisia lippulappusia ja muita tärkeitä asioita.

Viikkonäkymät ovat selkeät ja kellonajat on laitettu joka päivän kohdalle erikseen. Kellonajat on merkitty kello 18:aan saakka ja sivun alalaidassa on tilaa omille merkinnöille.

Paketissa tuli mukana aivan superihania ja värikkäitä kalenteritarroja, joita en malttanut olla käyttämättä. Tarrat ovat sekä koristeellisia että käytännöllisiä. Vaikka jokaisella tarra-arkilla on oma värimaailmansa, niiden yhdisteleminen tuntuu luonnolliselta ja helpolta.

Kalenterissa painottuvat arkipäivät ja viikonlopulle, etenkin sunnuntaille, on varattuna vähemmän tilaa. Kalenteri sopii hyvin heille, jotka eivät kaipaa viikonlopuille suunnattomasti kirjoitustilaa.

Parasta kalenterissa on se, että se on yhtä aikaa funktionaalinen ja piristävän oivallinen. Kalenterissa on hauskana lisänä muistutuksia ja arkisia havaintoja. Etenkin synkkinä syksypäivinä Virkkukoukkusen kuvitukset ja mietelmät taatusti piristävät.

Fontti ja viivat ovat tummia ja paikoin aavistuksen liian paksuja mutta se sopii mielestäni hyvin kalenterin lapsenomaisen rouheaan yleisilmeeseen. Kalenterin kierteet ovat kovaa tekoa. Ne eivät menneet miksikään muutaman viikon kassissa pitämisen jälkeen (ja testikassi todellakin kokee kaikenlaisia kolhuja joka ikinen päivä).

Mikäli valmiskalenteri ei sovi omaan tyyliin, voi kalenterinsa väsätä Virkkukoukkusen ihanaan pisteelliseen Tee-se-itse kalenteripäiväkirjaan.

Tämä ei kuitenkaan ole ihan mikä tahansa pistesivuinen muistikirja vaan sisältä löytyy kaikenlaisia virkistäviä tehtäviä, ajatuksen aiheita ja värityskuvia. Paperi on laadukasta, väriltään kellertävää ja läpikuultavaa, pisteet ovat hyvin haaleanharmaita.

Virkkukoukkusen paketista löytyi edellä esiteltyjen ihanuuksien lisäksi myös Vauvakirja, jonka avulla pienen ihmisen ensimmäiset vuodet tulevat dokumentoitua hauskalla tavalla. Kuvitus on juuri eikä melkein passeli vauvakirjaan.

Viimeisenä muttei vähäisimpänä paketista löytyi Virkkukoukkusen virkeysvihko ”Muu Muu Ammuu Ei muuta”, jossa on tyhjien sivujen lisäksi 16 kuvitettua sivua. Vihon kannen nähtyään ei voi tulla kuin hyvälle mielelle.

Virkkukoukkusen valikoimista löytyy edellä esiteltyjen tuotteiden lisäksi myös kaikenlaista muuta valloittavaa ja hilpakkaa kuten postikortteja, kangastuotteita sekä erilaisia kahvi- ja teelaatuja.

Virkistävää viikonloppua kaikille toivottaapi Ruut

En jaksa kiinnostua mistään hirveän pitkään – paitsi bujoilusta

Otsikko kertoo minusta varmasti ihmisenä jo jotain – ja jokainen, joka on samanlainen, tietää mistä puhun. Itselläni ei ole mitään keskittymistä tai kiinnostuksen ylläpitoa haittaavia diagnooseja (tietääkseni), olen vain perustavanlaatuisesti asioista täysiä innostuva ja yhtä lujaa siitä innostuksesta luopuja.

Tästä syystä oli ymmärrettävää, että kun aloitin bujoilun ja siitä kiihkoisasti ystävilleni paasasin, suhtautuivat ystäväni vähän varauksella. Selitin jokaiselle, joka vain jaksoi kuunnella (ja niillekin jotka eivät), kuinka siisti juttu tää bujoilu on ja kuinka innoissani olen!

Sunkin pitäis kokeilla! Elämä järjestykseen! Kato näitä ihania washeja!

”Noh – katotaan uudestaan, jos oot viel yhtä innoissas kahden kuukauden päästä”, sanoi mulle sitten vastaukseksi eräs ystävä. Ja ihan for your information – ne ihanat washit on nykyään ihan kamalia, koska silloin kelpasi mikä vaan. Älä osta mitä vaan, vaan tutki vähän vaihtoehtoja – niitä on PALJON.

Kuitenkin nyt on kulunut reilut vuosi ja kahdeksan kuukautta siitä, kun bujokärpänen minua puraisi. En voisi kuvitellakaan eläväni ilman ja mikä parasta – olen ollut luovimmillani tämän vajaan kahden vuoden aikana, kuin pitkään aikaan!

Kalenterimanian ryhmässä törmää kuitenkin usein hetken bujoilleiden kysymykseen; kuinka saatte pidettyä inspiraatiota yllä? Mitään oikeaa vastausta tähän ei tietysti ole, mutta voin jakaa oman näkökulmani ja vinkkini tähän probleemaan! Tästä lähtee:

Koska tiedostin ongelmani mielenkiinnon hiipumisen todennäköisyydestä, tein bujooni asioita, jotka tavallaan pakottivat minut ottamaan sen käteeni päivittäin. Seurasin aluksi ahkerasti mielialaa Year in pixels -kaaviolla ja lisäksi tein jokaisen kuukausiaukeaman yhteyteen habit trackerin, jossa oli listattuna sellaisia asioita joita halusin seurata muuten vain, ja joita minun olisi hyvä seurata ihan päivittäiselläkin tasolla. Koska näitä taulukoita oli mieluista ja hauskaa täyttää, tuli sitä vihkoa plärättyä ja päivitettyä joka päivä. Ja mitä pidemmälle sitä teki, sitä enemmän siitä tuli rutiini. Ja rutiineistahan monissa pysyvissä asioissa on kyse.

Lisäksi merkitsin ylös ihan pienempiäkin juttuja, mitä piti tehdä.

Tiskaa – check

Tee ruokaa – check

Soita mummolle – check

Yhtäkkiä sitä huomasi sitten kirjoittavansa ylös ihan ”järkeviäkin” ja sovittuja juttuja!

Mun suositus myös on, ettei kuukausi- ja viikkoaukeamia (tai päiväsivuja, jos niitä käyttää) tee hirveästi etukäteen, sillä silloin homma pysyy mielenkiintoisena ja tuoreena joka viikko. Minulle on sunnuntait muodostuneet bujoiluilloiksi, jolloin teen seuraavan viikon valmiiksi. Se voi varmasti olla mikä tahansa muukin päivä, jolloin sulla ei oo erityisemmin tekemistä ja voit omistaa sen bujoiluusi tarvittavan määrän sen tekemiselle. Kuukausiaukeamat teen itse yleensä samana sunnuntaina, kun se kuukausi sitten vaihtuisi seuraavalle viikolle, eli silloin istun yleensä vähän kauemmin pöydän ääressä näpertämässä.

Yleisesti ottaen minua inspiroi se DIY-meininki – saan tehdä juuri sellaisen kalenterin kuin haluan, sellaisella layoutilla kuin haluan ja vaihdella sitä niin usein kuin haluan. Se virkistää mieltä. Tämä on ehkä se syy miksen tee viikkoa enempää eteenpäin – ettei se kolmen viikon päähän tehty aukeama tuntuisi sitten silloin jo huonolta. Nyt olen erityisen innostunut tuosta vertikaalisesta ulkoasusta, mitä näkee Happy Plannereissa yms. On kivaa käyttää MAMBIn tarroja ja kittejä, joita olen tähän intoon tilannut joitakin Etsystä.

Suosittelen kokeilemaan rohkeasti erilaisia aukeamia vaikka joka viikko. Jos satutkin sitten löytämään itsellesi toimivan ulkoasun, niin voit tottakai siinäkin pysyä. Olen itse revitellyt enemmän kuukausiaukeamien kanssa, vaikka niihinkin olen nyt vihdoin löytänyt itselleni tosi toimivan systeemin.

Mutta ehkä tärkeimpänä: en ole ottanut stressiä bujon tekemisestä. Pinterest, Instagram ja ryhmä ovat pullollaan kauniita aukeamia ja sivuja, mutta jos se ei ole sun juttu, niin se ei ole sun juttu. Jos et osaa piirtää – ei haittaa, käytä tarroja ja die cutseja ja lehtileikkeitä ja papereita koristeluun, jos koristella haluat. Tai opettele piirtämään, se on helpompaa kun uskotkaan! Minä osaan piirtää, mutta en silti tee sitä juurikaan bujooni, koska tarrat ja teipit on vaan best. Jos taas olet minimalistinen ja funktionaalisempi tyyppi, tee sitä. Lähtökohtana kannattaa ajatella, että teet bujoa itsellesi, et Instagramin seuraajien tai ryhmäläisten ihastelun vuoksi. Sinun työkalusihan se on.

Vaikka olen itse hyvin vahvasti koristelijatyyppi, niin välillä on tietysti niitä viikkoja, kun ei yksinkertaisesti ole kerennyt tai jaksanut, enkä ota siitäkään stressiä. Se minulle – ja sinulle – sallittakoon! Elämää pitää kuitenkin elää ja toteuttaa ne kaikki planneroidut asiat! Kun en jaksa, niin teen silloin paljon simppelimmän ulkoasun, joka luonnistuu noin kymmenessä minuutissa. Simppelin aukeaman tekemiseen käytän ehkä kahta kynää, ehkä washia ja lisään funktionaalisia tarroja viikon edetessä, jos tarvitsen. Aiemmin mainitsemani Pinterest ja Instagram ovat tällaisina ”en jaksa/en oo ehtiny” -sunnuntaina hyvä inspiraatio minimalistisiin aukeamiin, jolloin visuaalisuuden perään kuuluttavalle aukeamat pysyvät kuitenkin myös omaa silmää miellyttävinä.

Ja jos se bujo joskus jääkin hetkeksi sivuun – älä tunne huonoa omatuntoa. Avaat sen sitten uudestaan, kun siltä tuntuu, ja jatkat siitä.

Lovee, Katri