Avainsana: bullet journal

Happy Plannerista Life Planneriin

Olen aikoinaan kertonut kalenterirauhastani Kalenterimanian Youtube-kanavalla videon muodossa. Tästä taitaa olla aika tarkkaan vuosi aikaa ja tuolloin kalenterirauhan kulmakivet olivat Happy Plannerin Mini ja Classic, tuttavallisemmin Minttu ja Päivis. Luovuin HP:n Classicista jo jonkun aikaa sitten ja kalenterirauhan ainoa osa oli HP:n Mini. Elokuussa kalenterirauhani kuitenkin järkkyi niin kovin, että sanoin Happy Plannerille hyvästit. Mutta mikä teki tuosta elokuun päivästä niin erikoisen, että kalenterirauha järkkyi?

Kalenterimanian miitti Hansan Suomalaisessa kirjakaupassa, Taiteiden yön aikaan. Itse miittiin saavuin ajoissa ja hieman jännittyneenä, miten ilta oikein sujuisi. Paikan päällä jännitys karisi nopeasti, kun pöytä täyttyi noin kahdestakymmenestä muusta kalenteriharrastajasta. Sain koristeltua muistaakseni kaksi aukeamaa kalenteristani ja olin saavutukseeni enemmän kuin tyytyväinen. Oli ihana höpötellä ja minua ilahdutti erilaisista kynistä muodostunut goodie bag. Illan kruunasi kuitenkin voittoisa arvonta ja lähdin kotiin Burden Life Plannerin kanssa. Tämä kohtaaminen oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Selailin uutta kalenteria jo heti sen voitettuani, mutta kotona odottivat kynätestit ja se todellinen tutkimus. Oliko tämä kalenteri todella sellainen, joka syrjäyttäisi Happy Plannerin? Life Planner on päivätty ajalle 07/2019-06/2020 ja kokeilinkin suosikkikyniäni menneen heinäkuun sivuille. Kun kynät eivät kuultaneet pahasti läpi, tiesin HP:n olevan syrjäytetty. En kuitenkaan aloittanut kalenteria heti sen saatuani, vaan totuttelin ajatukseen elokuun ajan. Valmistelin uuden ihanuuden alkamaan syyskuusta ja siirsin tapahtumat entisestä kalenterista uuteen. Olen ollut todella tyytyväinen tähän ja haluankin esitellä teille tämän Life Plannerin (jota jo kutsun Nasuksi värinsä vuoksi).

Kalenterin kuukausinäkymä on kaunis ja erilainen, mihin olen tottunut. Kuten kuvasta näkyy, päivät ovat laatikkoina ja aseteltu pystysuuntaisesti sivulle. Jokaisen kuukauden jälkeen (tai ennen uutta kuukautta) on sivu, jolle saa laittaa esimerkiksi tehtäviä, tapahtumia ja muistiinpanoja. Itse otin tämän käyttöön uuden kuukauden muistilistasivuksi, joka on osoittautunut helpotukseksi pienten päiväruutujen kertoessa vain tapahtuman nimeltä. Muistilistasivulle olen koonnut kuukauden tärkeimpiä juttuja sekä pitänyt tätä lisätilana muistiinpanoille. Pyhäpäivät ja sunnuntait näkyvät kuukausiaukeamilla vaaleanpunaisina numeroina, kun taas muut päivät ovat mustia.

Viikkonäkymä on tässä kalenterissa kaunis ja helposti koristeltava. Viikonpäivät ovat pystysuorassa ja tilaa on hyvin muistiinpanoille sekä koristelulle. Viikonpäivien alla on pisteet (ja hieman kirjoitustilaa) ja kuukausittain yhdellä viikolla on myös vaihtuva mietelause. Jos ei ole mietelauseiden ystävä, tämän saa helposti koristeltua piiloon (tai korostettua koristelulla). Vasemmasta reunasta näkyy viikkonumero, jonka alla on tilaa muistiinpanoille sekä to do -listalle. Siitä löytyy myös seurantakohta, jolla itse seuraan vedenjuontia. Jokaisen päivän alla on myös hymiöt, joilla voi merkitä sen, oliko päivä hyvä, ok vai huono; tai ainakin itse olen käyttänyt hymiöitä siihen. Kuten kuukausinäkymässäkin, on viikonpäivien numerot merkitty mustalla, mutta sunnuntait ja pyhäpäivät ovat vaaleanpunaisella. Pyhäpäivät on vielä kirjoitettu auki viikonpäivän alle. Näppärää!

Kalenterin takaosassa on kahdenlaisia to do -listoja. Neljä sivua enemmän arkisia listoja sekä kaksi sivua to do -listoja, joille voi kirjoittaa tehtäviä joka kuukaudelle seuraten niiden toteutumista. Arkisemmat listat odottavat vielä kohdallani käyttöä, mutta kuukausittaisilla to do -seurannoilla aloitan seuraamaan kotitöitä! Aivan mahtava bujomainen olemus vetosi minuun ja toivon, että nämä palvelevat myös tosi toimissa. To do -listojen perästä löytyy myös pistesivuja sekä viivallisia muistiinpanosivuja.

Kalenterin alusta löytyy vuosinäkymä aukeamana kuluvalle vuodelle. Lisäksi aukeamalla on kaksi laatikkoa muistiinpanotilaa ja mahdollisuus vaikka ympyröidä kuukausien tärkeimmät päivät. Seuraavilta sivuilta löytyvät vuosinäkymät luetteloina kuluvalle sekä tulevalle vuodelle. Itse käytin tämän merkiten syntymäpäivät, jolloin ne löytyvät yhdestä paikasta. Kalenterin lopusta löytyy vuoden 2020 näkymä aukeamana ja muistiinpanotilaa saatesanoilla ”Dear future, I am ready.” Ihana yksityiskohta!

Tässä vielä kynätestini tulokset. Olin siis aivan varma, että kaikki kynät tulisivat kuultamaan pahasti läpi, koska kalenterin paperi on ohutta. Eniten käyttämäni kynät eivät juurikaan kuultaneet läpi. Ainut poikkeus tässä oli Sharpien fine point -tussi, jonka kuultaminen häiritsi itseäni. Stabilon kynät olivat iloinen yllätys tässä testissä, sillä nekään eivät kuultaneet ohuista sivuista läpi sen enempää kuin muutkaan kokeilemani kynät.

En kuvitellut voittavani, mutta kalenterin nähtyäni tajusin, että näin oli tarkoitettu. Kalenterin vaaleanpunainen väri, muutaman kuukauden päästä eteen tuleva uusien sivujen osto Happy Planner Miniin, mietelauseet kuukausille ja viimeisen sivun kaunis mietelause. Kalenterin perässä on myös yksi sivun kokoinen muovitasku, jossa voi kuljettaa esimerkiksi tarroja tai tärkeitä papereita. Pienet ihanat yksityiskohdat ja muoviset tabit, jotka helpottavat kalenterin ja tärkeiden asioiden järjestämistä (ja myöhemmin niiden löytämistä). Ajattelin tämän kalenterin ensin hääkalenteriksi HP:n rinnalle, mutta siitä tulikin kokoaikainen matkakumppanini. Yksi seikka, josta tiesin tämän olevan minulle tarkoitettu, oli mietelause suunnitellun hääviikon sivulla ”A party without a cake is just a meeting.” Tämä, jos mikä, oli tarkoitettu näin. Haluankin kannustaa kaikkia osallistumaan arvontoihin, sillä koskaan ei tiedä milloin se arpaonni osuu kohdalle.

Ihanaa ja vaaleanpunaista syksyä kaikille toivottelee Terhi!

Bujonoviisin tarina

Miten vannoutuneesta rengasplanneristista tuli bujoilija?

Kun tutustuin kalenteriaskarteluun ja erilaisten kalentereiden maailmaan, tiesin heti, että rengasplanneri on minulle se oikea. Bullet journaleita eli bujoja vierastin ehkä kaikkein eniten, en ollut mielestäni tarpeeksi luova bujoilemaan. Plannerin kokoa ja kansien kuosia lukuunottamatta olenkin pysytellyt kaikki kolmisen vuotta samassa kalenterissa, mikä taitaa olla melko harvinaista Kalenterimaniassa!

Kun pääsin opiskelemaan ja mietin kalenteriratkaisua opintojen ajalle oli minulle kuitenkin itsestään selvää, että opiskelua varten tarvitsen bujon. Vaikka markkinoilla on nykyisin valtava määrä erilaisia pistesivuisia muistikirjoja (ja bujoksi kelpaa mikä tahansa vihko), oli mielessäni heti klassinen Leuchtturm1917. Selasin kyllä kotimaisten verkkokauppojen valikoimista myös mm. Nuunia ja upeaa Auraa, mutta koska minun bujoni on ensisijaisesti työkalu jota ei saa arastella käyttää, päädyin yksinkertaiseen, yksiväriseen, kovakantiseen A5-kokoiseen lettuun. Väriksi valitsin iloisen sitruunankeltaisen.

Yhtäkkiä ilmaantuneeseen tarpeeseeni hankkia opiskelubujo vaikuttivat mm. tämä postaus sekä tämä video , jotka vakuuttivat minut siitä, että jokaisella opintonsa vakavasti ottavalla opiskelijalla pitää olla bujo. Ja no, koska bujossa yksinkertaisesti on kaikki mitä tarvitset – ei enempää eikä vähempää, koska sisällön jokainen päättää itse omien tarpeidensa mukaan. Minun bujoni siis keskittyy pelkästään opiskeluun liittyviin asioihin.

Olen omassa päässäni mieltänyt valmiskalenterit enemmän koristelua varten ja alusta asti itse tehtävät bujot palvelemaan tiettyä tarkoitusta. Jotenkin liitän tämän käytettävissä olevaan aikaan – kun pohjat ovat valmiina, voi koristeluun panostaa, ja jos kaiken tekee itse, ei varsinaiselle tuunaamiselle jäisi juurikaan aikaa. Näin ei tietenkään kaikkien kohdalla ole. Kalenterimanian facebook-ryhmässä näkee toinen toistaan upeammin kuvitettuja ja eri tyylein koristeltuja bujoja, mutta itse en ole mikään taiteilija ja bujossa minua viehättää pelkistetympi tyyli. Kompastuskiveni kalenterituunauksessa on ollut koristeluiden liika pähkäileminen, ja yllätyksekseni koin bujoilun todella vapauttavana. Koska tavoitteena oli selkeä ja yksinkertainen tyyli, innosti se minua ihan uudella tavalla tekemään eikä vain suunnittelemaan.
Etenkin otsikoissa käytän kylläkin tarroja myös bujossa, koska se on helppoa ja nopeaa ja jälki varmasti siistiä. Värikoodauksen ansiosta esimerkiksi syyslukukauden future log eli tulevaisuusnäkymä on mielestäni yksinkertaisuudestaan huolimatta todella pirteä ja saa minut hyvälle tuulelle, vaikka kaikki väriläiskät kertovatkin tulevista tehtävistä ja deadlineista.

Moni kokee keyn eli bujossa käytettävien symbolien merkitykset kertovan sivun tarpeettomaksi, mutta itse halusin tämän ehdottomasti ottaa käyttöön. Lukioajoista on itselläni vierähtänyt jo kymmenkunta vuotta, joten joudun opettelemaan uudelleen myös opiskelemaan. Itse koen key-symbolien käytön värikoodauksen ohella todella hyväksi keinoksi jäsennellä tehtäviä ja aikatauluja ja näin tehostaa opiskelua.

Mielenkiinnolla seuraan, riittävätkö keltaisen lettuni sivut koko opiskeluajalle, vai saanko jo ensimmäisen vuoden jälkeen hankkia uuden. Koko opintojen ajalle hyödylliset asiat laitoinkin bujon loppuun, sillä Leuchtturmin muistikirjoissa viimeiset sivut ovat perforoituja eli sisäreunasta rivimäisesti rei’itettyjä, jolloin sivut on helppo repäistä irti ja liittää seuraavaan bujoon. Bujoni on myös kaiken sähköistyessä ja digitalisoituessa varmuuskopioni – vaikka tietojärjestelmät olisivatkin alhaalla, bujoni ei, ja pysyn aina kartalla tehtävistä, luennoista ja tenteistä. Keltainen lettuni onkin tärkein opiskeluvälineeni ja uskon bujon kulkevan mukanani koko opintojen ajan.

Tunnelmallista syksyä toivottaen, Tiina T.