Avainsana: bujoilu

Arpaonni suosi bujoilijaa…

Hei olen Taru ja voitin Kalenterimanian arvonnassa aivan ihanan Freckled Fawn Traveller’s Notebookin ja koristelusälää. Olen aina ollut Kalenterimanian hiljainen lukija ja olen kommentoinut julkaisuja vain harvoin. Silti olen ”kova” kalenteriharrastaja. Olen harrastanut Bullet Journalia yli vuoden ajan ja innostukseni siihen tuli kaverilta, joka esitteli minulle Kalenterimania Facebook-ryhmän. En ole käyttänyt kalenteriharrastukseeni lähestulkoon ollenkaan rahaa, vaan olen askarrellut aina itse vihkojen kansia, leikellyt lehdistä kuvia ja piirrellyt sivuilleni kaikenlaista kivaa. Vasta nyt olen hurahtanut hieman ostelemaan washi-teippejä, erilaisia kyniä ja tarroja elävöittämään vielä lisää kalenteriani.

Mennään kuitenkin itse aiheeseen! Traveller’s Notebook on ollut haavelistallani jo todella pitkän aikaan. Olen vertaillut ja ihmetellyt mikä olisi juuri se minun kanteni vai tekisinkö sellaisen itse, kun kerta kätevä käsistäni olen. Kun näin Kalenterimanian sivuilla tämän ihanaisen arvonnassa olin varma, että se voisi olla juuri minulle sopiva ja mitäs tapahtuikaan! Arpaonni suosikin juuri minua.

Päätin tehdä Traveller’s Notebook (Tästä eteenpäin lyhennän TN) kesälle seikkailukirjan, johon kerään kaikkea mitä tänä kesänä tulee tehtyä. Ompelin TN:n kanteen kynätelineen Ikean kesä 2016 kankaasta. Noihin kynätelineisiin löytyy paljon Pinterestistä ohjeita ja ne ovat helppoja tehdä. Kannattaa tutustua! Laitoin myös kuminauhaan roikkuman retron kenguru korun jonka löysin kaappieni pohjalta. Kaappien pohjalta voi löytyä yllättäviä asioita, joita voi hyödyntää kalenterien/vihkojen koristelussa.

Tein TN:n sisälle vihon ruutupaperivihon jämistä, sekä kaapista löytyneistä luonnospapereista. Leikkasin ne saksien kanssa sopivan kokoisiksi ja ompelin käsin paksulla langalla sivut yhteen. Piirtelin vihon kanteen summamutikassa kaikenlaisia kesäisiä juttuja ja lainaus ”You belong with widlflowers” kuulosti sellaiselta mikä kuvaisi kesääni, sillä haluan viettää mahdollisimman paljon aikaa luonnossa.

Tässä on vihkoni ensimmäinen aukeama. Kansisivulle liimasin ruskeaa lahjapaperia ja kiinnitin ihanan kuvan kihlatustani syömässä jäätelöä. Oikealle sivulle liimailin arvonnassa voittamiani tarroja. Nuo keltaiset kohokirjaimet ovat todella veikeitä! Tarkoitus olisi vielä kiinnittää TN:n toiseen kuminauhaan luonnosvihko, sillä tykkään piirrellä tosi paljon. Voisin siis käyttää näitä kansia myös luonnoskirjana.

Tässä on vielä ihana TN ja tekemäni vihko erikseen. Olen todella tyytyväinen siihen minkälainen vihosta tuli ja kuinka helppoa sen tekeminen oli. Vihkoa tehdessä kannattaa olla varovainen. Itse onnistuin katkaisemaan neulan, kun ompelin vihon sivuja yhteen. Neula hajosi moneen osaan lennellen ympäri askartelupistettäni.

Tässä on vielä kaikki mukana tulleet koristelutarvikkeet. Kaikkien noiden värisävyt sopivat täydellisesti yhteen ja ovat juuri sellaisia tyyliltään mistä minä itse tykkään. Supersuosikkini kaikista noista on washiteippi, jossa on kultaisella tekstillä viikonpäivät! Sitä tulee varmasti käytettyä paljon bujossani. Mukana tuli myös kätevä pilkullinen pussukka, jonne nuo kaikki askartelutarvikkeet voi laittaa. Näitä pussukoita voisin hankkia lisää, niin pöydiltäni häviäisi kaikki irtonaiset askartelutarvikkeet pois ja ne olisi helppo löytää samasta paikasta jatkossa.

Ihanaa kesää kaikille! Muistakaa nauttia jokaisesta lämpimästä päivästä niin paljon kuin mahdollista ja ottaa kaikki kesästä irti!

  • Taru

Vanhat kalenterit esillä – kurkkaus kalenterivanhuksien syövereihin

Throwback Thursdayn – eli takaisinheitto torstain – kunniaksi tänään kurkataan muutamaan seniorikalenteriini, jotka kaivoin arkistoistani taas päivänvaloon. Vastaavanlainen postaus löytyy myös aiemmin Inkan kirjoittamana täältä. Harmikseni en löytänyt kuin neljä vanhaa kalenteria, tai kalenteria jollain tapaa muistuttavaa objektia, vaikka mulla on yläasteikäisestä asti aina ollut sellainen käytössä. Esimerkiksi upeat Hello Kitty -kuosiset rengaskalenterit olen jostain syystä heittänyt menemään. Onneksi tallella oli sentään vielä nämä kaunokaiset!

Kaksi näistä on täytetty hieman bullet journal -tyyppiseen tapaan ja ovat olleet käytössä lyhyelle aikajaksolle – sininen ruutuvihko on nimetty osuvasti ”Päiväkirja-kalenteri Kesä 2006” ja sisältö on täynnä lomareissuja ja kesätyöaikatauluja. Vuotta vanhempi värikkäämpi kalenteri kantaa kannessaan vain omaa nimeäni, mutta sisältö on todella samankaltainen sinisen ystävänsä kanssa.

Olen tykännyt käyttää erilaisia värikoodeja kalentereissani pitkään, vaikka nyttemmin olen niistä luopunut, ja nämä bujotyyppisemmät kaverit ovatkin niitä täynnä. Sivuilta löytyy myös kaikkea hymynaamatarroilla seurattavasta mielialamittarista lähtien. Somaa.

Olen näemmä ollut erittäin laiska tekemään näitä kalenteriosioita tähän ”bujooni”, ja olenkin lätkinyt osalle aukeamista jostain toisesta kalenterista valmiit sivut. Joidenkin päivien tapahtumista olen kirjoittanut vielä erilliset tekstit, joiden sisältö on juurikin niin esiteini-Miljaa, kuin voi olettaa sivuilta löytyvän. W.I.T.C.H.-lehdet oli tosi pop.

Bujonpoikasista päästään sitten valmiimpiin kalenteripohjiin. Mulla oli usein tapana päällystää tavalliset kannet joillain omilla jutuillani, ja näistä vuoden 2007 kalenteri on saanut päälleen vanhan The Crow -aiheisen seinäkalenterin kuvituksesta osansa – erittäin hyvä elokuva, joka on vieläkin yksi suosikkejani. Suosin Burden ja Ajaston lukuvuosikalentereita, sillä ne olivat varsin edullisia ja kaikkialta saatavilla.

Simppeleistä värikoodeista ollaankin päästy sitten varsin hallittuun kaaokseen. Tykkäsin käyttää mahdollisimman monia erivärisiä kyniä ja peruuntuneet menot vedettiin ronskisti vain toisella kynällä suttuun. Hyödynsin sivujen valmiita kellonaikamerkintöjä lähes aina, sillä tällaisessa upeassa värien ja kynien sekamelskassa ne olivat suht pakollisia pitämään mut kartalla. Värikoodit ovat jääneet siltä osin käyttöön, että merkitsin jokaisen vapaapäivistäni – viikonloput mukaanlukien – aina samanvärisellä highlighter-tussilla per kalenteri. Joskus värittämällä koko päivän sillä tussilla, joskus vain rajaamalla päivän ympärille highlighter-ruudun.

Sisältö näissä lukuvuosikalentereissa näytti kalenterista riippumatta hyvin samalta monia vuosia. Paljon kyniä, suttuja, eikä esimerkiksi ghostaamisella ollut minulle merkitystä. Sivut on täytetty pitkälti keikkamuistutuksilla ja koulumuistiinpanoilla. Mukaan on kyllä mahtunut myös muistutus mm. Saamelaisten kansallispäivästä, hyvin hämmentävänä lisänä.

Lukuvuosikalentereiden suosiminen johtui pitkälti näistä valmiista lukujärjestyssivuista, jotka olivat mulla aina käytössä. Näissä kalentereissa on muutenkin ollut paljon koululaiskäyttöön sopivia lisäsivuja, kuten esimerkiksi koetuloksia varten tarkoitettu oma ”tracker-sivunsa.”

 

Vaikka olenkin nykyään suht vannoutunut rengasplannerin käyttäjä, ovat nämä kierteillä varustetut vanhukset palvelleet minua oikein hyvin monien vuosien ajan. Vanhoja asioita on välillä hauska selailla, ja olen varsin iloinen, että olin pistänyt edes nämä yksilöt säästöön. Löytyykö teiltä vielä vanhoja kalenterimuistoja laatikoista?

– Milja