Avainsana: bujoilu

Kalenterirauha(?)

Hellou! Tosiaan oon viimeksi tainnut kehuskella, että oon löytänyt mun THE kalenterin, kun hommasin Happy Planner Classicin. Meidän taival taisi kestää noin puoli vuotta, kunnes siirryin takaisin bujon pariin. Bujoakin täytin ja käytin eniten kuin mitään muuta koko kalenterimania”urani” aikana. Oli siinä tosiaan aikaa, jaksamista ja intoa ja tulihan siihen kuukausia kesäkuusta lokakuuhun, kaikki taisi olla jopa viikkoaukeamia ja lisäksi oli kuukausiaukeamia ja muuta lisuketta.

Mutta entäs nyt? Vauvani syntyi elokuussa. Yllättäen bujoiluun ei jäänyt aikaa, joten päätin tilata itselleni Personal Plannerin, tosin pienempänä kuin yleensä.

Ajatuksena oli, että saan tähän sitten merkattua kaikki neuvolat yms. ja päiväkirjamaiselle käytölle on myös tilaa. Minullahan on yleensä Personal Planner toiminut loistavasti, on ollut kierteet ja renkaat.

Ajattelette varmaan että tämä se on, mutta ei. Selasin eräänä päivänä Facebookia ja vastaan tuli jotain kaunista. Se oli Kalenterimanian kirppikseltä löytynyt Hobonichi Weeks.

En muista punnitsinko ostamista kauan vai olinko heti että ”tämän minä haluan”. Taisin kyllä vähän katsella netistä speksejä ja sain messengerissä esittelyvideon. Olin miettinyt Weeksin hommaamista kokeiluun jo jonkin aikaa, tämä oli selkeästi merkki. Kun Hobo vihdoin tipahti postiluukusta, se oli rakkautta. Kalenterirakkautta. Lähes joka päivä hypistelin kalenterin sivuja ja suunnittelin miten tämän voisi koristella, ja mitä kaikkia mahdollisuuksia minulla on. Hobo alkoi siis joulukuusta 2023 ja oli ehkä loka-marraskuu. Oli pitkä odotusaika. Jälkeenpäin tilasin Etsystä hänelle (kyllä puhun kalenterista kolmannessa persoonassa) kannet. Ihanat tummanvihreät nahkakannet. Kalenterini on täydellinen.

Tämä se oli, tämä on minun THE kalenteri. Sain myös joululahjaksi Weeksin kaveriksi Hobonichin A6 plannerin, se toimii minulla lähinnä päiväkirjana ja pyrin kirjoittamaan päivittäin. Nämä ovat minun tehokaksikkoni.

Kalenterirauha saavutettu.

Rakkaudella
Jenni L

Uusi vuosi, uudet bujeet

Kymmenien valmiskalentereiden jälkeen olen nyt kolme vuotta pitänyt allakkaani bujossa, aina koossa A6. Vuoden 2023 puolivälissä koko alkoi tuntua liian pieneltä ja ahtaalta, varsinkin kun Kalenterimanian sivuilla ja pitkin Instagramia näkyi toinen toistaan upeampia aukeamia, joista suurin osa näytti mahdottomilta toteuttaa pienessä koossa.

A5, ehkä suosituin ja myydyin koko, tuntui liiankin isolta, kun kuitenkin edelleen haluan helposti kuljetettavan ja käsiteltävän kalenterin. A6 on taskukokoa, A5 vaatii vähintäänkin kengurutaskun hupparista – tai laukun. Ja sitten oli vielä se minun paperivaatimukseni: tukevaa pitää olla, mieluiten kaikkien kynien ja ehkä jopa vesivärin kestävää, vähintään 100 g/cm².

Melkoinen tuuri, että niihin aikoihin kohdalle osui SCM:n (Scribbles That Matter) mainos, ja valikoimasta sopiva välikoko, B6. Hintakin vaikutti edulliselta, kun toimituskuluista ei tarvinnut maksaa pennin pyörylää. Tilaus vetämään!

Kun kovakantinen, sidottu bujo sitten saapui, olin hetken aikaa ihmeissäni: mitä minä, pieneen tilaan tottunut, tekisin näin monisivuisella kirjalla? Edellisissä bujoissa minulla oli käytössä future log (puoli vuotta kerrallaan), kuukausiaukeama, ja sitten vain muistiinpanosivuja, koska useimmiten en kuitenkaan kirjoittanut jokaisen päivän kohdalle.

Ratkaisu tuli niistä näkemistäni aukeamista: nyt oli vapaus testailla ja suunnitella vaikka joka viikolle erilainen näkymä! Päädyin kuitenkin lopulta siihen, että koristelujen teemat ja sivujen asettelut vaihtuvat kuukausittain. On pystyä, vaakaa, nelijakoa, sekalaisia laatikoita… ja ehkä vuoden käytön jälkeen olen suosikkini löytänyt. Nyt ei ainakaan tila lopu kesken!

Kun pohjat on tehty valmiiksi, voin kirjoittaa joka päivä jos siltä tuntuu, tai vaikka lätkiä teippejä ja tarroja tyhjien päivien kohdalle. Joka kuun lopulle olen jättänyt vielä muutaman tyhjän sivun lisämerkinnöille, ja tällä kertaa future log on koko bujon loppusivuilla (helppo kääntää sinne kun kirjassa on kaksi kirjanmerkkinauhaa).

Entä se helppo kuljetettavuus? No, bujon paksuus kyllä rajoittaa vähän… mutta tällä hetkellä minulla on yhdet housut, joissa on sille riittävän suuret reisitaskut 😀 

Sormet syyhyten odotan uutta vuotta, ja kun tämä blogiteksti on julkaistu, se on jo alkanut. Onnea vuodelle 2024!

-Miira