Avainsana: artist trading card

Inspiroidu toisesta ylläpitäjästä – Emmi

Emmi täällä hei. Inspiroitumassa Janita R:stä! Tässä haastepostaussarjassa siis kukin meidän Kalenterimafialaisista tekee toisen ylläpitäjän inspiroimana ”jotain”. On nähty kalenteriaukeamia ja art journalia, joten mä päätin sekoittaa pakkaa ja tehdä ATC-kortteja (pun intended)! Täältä löytää muuten loput sarjan postaukset.

Janitan tyyli on minimalistinen ja funktionaalinen, mutta se ei taidepläjäykseen nyt passannut, joten päätin inspiroitua ihmisestä, enkä niinkään tyylistä. Janitalla on perhe kasvanut tämän vuoden aikana ja mukaan on tullut Väiski-koira, joten hänet piti tietysti ottaa mukaan. Janita R. myös ahmii kirjoja, joten sen halusin tähän työhön sisällyttää. Alkoi muodostua ajatus – kolmen ATC-kortin sarja, koira, kirjat ja.. mikäs sitten? Muistin että Janita on joskus kirjoitellut listoista jotain, joten otin listan kolmannen kortin aiheeksi. Tyyli alkoi muotoutua…

Aloitin tekemällä samantyylisen pohjan kaikkiin kortteihin, leikkelin kirjan sivuja taustakuvaksi. Homma kosahti jo alkuun kun liimasin väärän puolen kirjan sivuista kortteihin kiinni, sitä ennen loppui liimarollerista rulla… Sain homman lopulta jotenkin toimimaan ja jatkoin itse aiheisiin.

Sitten iski paniikki! Ei mulla ole kuvaa Väiskistä enkä löytänyt sitä nopealla vilkaisulla Facebookistakaan. En löytänyt varastoistani mitään koira-aiheista (oon itse kissaihminen), joten kinuamaan Väiskin kuvaa Janitalta itseltään!

Väiskin kuvaa odotellessa päätin että kunnioittaen Janitan minimalistista tyyliä, teen kortit mustavalkoisina tai harmaansävyillä. Aloin tekemään todo-listakorttia ja mietin samalla oliko mulla mitään mustavalkoista kirjoihin liittyvää kätköissäni, sellaista ei löytynyt, joten metsästin netistä sopivan kuvan.

Sain Janitalta koirulin kuvan ja rupesin hommiin. Pistin Photoshopissa kaikki tarvitsemani grafiikat samalle dokumentille, muuten Väiskin kuvan mustavalkoiseksi ja tulostin kokeilumielessä eri kokoisia kuvia tarrapaperille, joku varmaan olisi ATC-korttiin sopiva.

Onnekseni tarrat onnistuivat ensimmäisellä yrittämällä. Leikkasin parhaan kokoiset irti tarra-arkista ja laitoin loput koristelut kortteihin. Samat elementit – ruutukuviolliset postit-laput, mustat washireunukset ja harmaasävy toistuvat kaikissa korteissa kauniisti.

Viimeinen silaus tuntui puuttuvan, joten otin kirjaintarroja ja tavasin JA-NI-TA kortteihin. Homma paketissa! Tosi hauska haaste ja oli mukava tehdä jotain muuta kuin kalenterituunailua tähän väliin.

Aurinkoista syksyn jatkoa, nähdään ryhmässä! <3

– Emmi

Inspiraationa värit – Mira

Huomenta kaikille, kesän lämpö on saapunut ja pakko myöntää, etten oikeasti kaivannut näitä. Minua ei ole tehty helteeseen ja paahteeseen, joten mieleni onkin kovasti kaivannut takaisin Islannin viileyteen. Tuntuu ihan utopistiselta, että vähän yli kuukausi sitten sain matkustaa sinne. Reykjavik ja Islanti itsessään olivat maagisia. Se ilmasto, ihmiset, kulttuuri, kaikki vetivät minua puoleensa todella vahvasti. Mutta! Tämä haaste koski värejä ja minä valikoin värikseni vihreän ja sinisen. Vihreä tuo mieleeni luonnon ja erityisesti metsän. Metsiä ei pahemmin Islannissa ole (paitsi istutettuja), mutta vihreyttä oli kyllä muuten. Ja sinistä näkyi niin taivalla, meressä, kuin yleisesti tunnelmassakin. Pidin suunnattomasti Islannissa vallitsevasta sumuisesta tunnelmasta.

Lähdin tekemään ATC-korttia, valinta huvittaa minua itseäni, sillä olen aina ollut se, joka ryhmässä mölyää ettei TODELLAKAAN tee mitään kortteja ikinä. Nyt se tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Pohjana käytin Tokmannin paperikon palaa ja ideaa aloin rakentaa Islantilaisen suklaakääreen ympärille. Siinä oli graafisia lampaita ja koiria.

Reykjavikissa liikkuu vapaana kissoja, niillä on lupa viettää aikaa turistikaupoissa ja suurimmassa osassa ovia on pienet kissanluukut, joista eläimet voivat kulkea. Mutta kun lähdetään maaseudulle, siellä on koiria vapaina. Farmareiden koirat liikkuvat vapaasti ja viettävät aikaa esimeriksi huoltoasemien pihoilla, tämä viehätti minua suuresti, joten korttiin oli yksinkertaisesti pakko saada mukaan koira.

Vaikka Suomessakin revontulet ovat tuttu juttu, yhdistän ne silti enemmän Islantiin, joten korttiin oli pakko saada myös revontulet. Vähän yötöntä yötä ja tekstiä ja kortti onkin valmis. Islanti vei sydämeni, kaipuu sinne takaisin on suuri. Joten luulen, että se tulee näkymään kaikessa luovassa mitä lähivuosina teen.

-Mira