Avainsana: Art journal with me

ART-journal – Käsitellen

Dylusions-tuotteet saatu yhteistyönä Käsitellen kanssa.

Sain Käsitellen askarteluverkkokaupasta taannoin ihanan muistikirjan, jonka sivuissa on valmiit taustat. Ne ovat värikkäät ja energiset, juuri sopivat art journal -tuunailuun. Matalampi kynnys aloittaa, kun sivut eivät ole tyhjiä. Voi valita mikä inspiroi tai sopii teemaan. Minä valitsin tällä kertaa teemaksi Kalenterimania ja #maniaperhe. Toteutin aukeaman yhteistyönä saaduilla Dylusions-tuotteilla.

Muistikirjassa, minulle paremminkin vihossa, on ihana pinkkisävyinen pohja, jossa on hämähäkinseittikuvio. Mikä olisi parempi kuvaamaan Kalenterimaniaa kuin seitti, joka sitoo maniaperheen yhteen. Tästä siis lähdettiin liikkeelle. Kalenterimanian värit ovat pinkki, musta ja valkonen, joten ne valikoituivat pääväreiksi aukeamalle.

Olen seurannut Dylusions-tuotteiden luojaa Dyan Reaveleytä sosiaalisessa mediassa nähden, miten hän tuotteitaan käyttää ja saaden inspiraatiota. Olen ottanut vinkkiä miten Dyan käyttää muotoiltua akryylipalikkaa ja halusin kokeilla samaa. Palikassa on tuumamitoitus, toinen reuna on kaareva, jossa on myös tukiviivoja ja reikiä. Palikka on tarkoitettu doodlailuun sekä leimailuun, mutta itse käytän sitä myös maalialustana. Aloitin piirtämällä kaarevan muodon vasemman sivun reunaan, käyttäen tukiviivoja apuna luomalla samoja kaarevia linjoja sekä piirtäen pyöreitä kuvioita. Käytin maalikynää piirtämiseen ja värittämiseen. Kynä on pidettävä liikkeessä tai korkki kiinni, jotta maali tulee ulos nätisti. Kynää on ravistettava, ja jos maalia ei tule, on kynän kärki painettava hellästi alas, kunnes maali tulee. Itse olen tykännyt paketin kummastakin kynästä, mustasta sekä valkoisesta.

Halusin samanlaista kerroksellisuutta mitä Dyan tekee ja leikkasin rohkeasti kaarevaa reunaa pitkin palan sivua pois niin, että edellisen aukeaman vihreä tausta näkyy. Käytin tietenkin leikatun palan hyödyksi ja tein siitä terälehtiä. Olin jo valmiiksi ajatellut käyttäväni valmiita kukka- die cutseja, joihin terälehdet sopisivat. Sommittelin kukkia ja päätin leikata yhden kukista osiin akryylipalikkaa apuna käyttäen. Leikkaamalla palan pois matkien kaarevaa linjaa yritin saada kerroksellisuutta. Säästin kuitenkin kukat myöhemmäksi ja keskityin pohjan tekoon.

Halusin sabluunalla saada sydämiä taustalle, koska Kalenterimanian ryhmä on sydämen asia. Laitoin akryylipalikalle pinkkiä ja mustaa akryylimaalia. Olin nähnyt Dyanin käyttävän kosteuspyyhkeitä maalin levittämiseen, mutta omat pyyhkeeni olivat liian kosteita ja maali levisi rumasti sabluunan väärälle puolelle. Pyyhin sotkuiset kuvat vihon sivuun kosteuspyyhkeellä pyörivin liikkein muodostaen pinkin taustan. Putsasin sabluunan ja vaihdoin mustaan maaliin käyttäen meikkisientä ja tuputtelin maalin sabluunan läpi. Toinen kokeilu onnistui ja pinkille taustalle syntyi mustia sydämiä. Tein valkoisella maalikynällä heijastukset sydämien yläreunaan.

Siirryin leimailumusteisiin ja valitsin kaksi leimailusettiä, numeroita sekä bokseja. Leimailumustesetissä on neljä väriä, ja valitsin mustan sekä pinkin. Boksileimasinsetistä käytin useampaa leimaa ja osaa vain osittain. Leimasin kuvioita taustalle ja yhteen die cuts -kukkaan puolipyöreitä pinkkejä kuvioita. Aukeaman alaosaan leimasin vielä vuoden sekä kolmannella leimailusetillä kuukauden, joihin molempiin tein valkoisella maalikynällä korostuksia.

Otin vanhan viinipullon puukorkin ja tuputtelin mustaan musteeseen. Tein koeleimauksen paperille ja kuvio näytti ihan kuukuviolta. Siitä se ajatus lähti. Uusi leimaus taustaan ja valoisalla maalikynällä ”to the moon and back”. Mustalla maalikynällä kirjoitin pystyyn hassutellen ”Kalenterimania”, viitaten kuinka tärkeä ja rakas harrastus, ryhmä, yhteisö, ihmiset, inspiraatio ja hyvä fiilis tulee mieleen yhdestä sanasta. Lisäsin valoisalla kynällä vielä sanan #maniaperhe.

Pohja alkoi olla valmis ja oli aika sommitella kukat taustaan. Yritin leimamusteella ja vesisäiliösiveltimellä maalata kukkia, mutta onnistuin vain värjäämään siveltimen, koska muste on vedenpitävä. Lukekaa tuotetiedot, heh. Yhden kukan olinkin jo leimaillen koristellut, muihin päädyin piirtämään mustalla maalikynällä. Kukat löysivät paikkansa ja sivusta leikatut terälehdet laitoin sinne tänne. Vielä muutama aiheeseen ja tilanteeseen sopiva tekstitarra ja valmista työ oli valmis.

Viikonlopun kunniaksi voitte itse inspiroitua tekemän art journalia teemalla Kalenterimania ja #maniaperhe. Kuvat lopputuloksista voitte jakaa sosiaalisessa mediassa käyttäen hashtageja #kmhaaste, #kalenterimania, #mainaperhe tai ladata kuvat ryhmässä niille kuuluvaan albumiin.

Aurinkoista viikonloppua kaikille!

-Linksu

Voimasana – Inka

Helou helou helou! Joku voisi otsikon luettuaan pelästyä että Inka ja voimasanat, nyt on varmaan tiedossa silkkaa kiroilua. Mutta ei sentään! Merimiehen lailla noituminen valitettavasti kuuluu kyllä vahvuuksiini, mutta tänään ei ole tässä postauksessa kyse siitä. Tänään kirjoitan postauksen nimittäin yhdestä ainoasta sanasta, ja se sana on toivo. Jos olet jo lukenut aiemmin tästä haastesarjasta julkaistuja postauksia, tiedätkin jo hyvin mistä on kyse. Teille jotka ette ehkä tiedä, tiivistän jutun jujun; tämänkertaisessa torstaihaasteessa jokainen ylläpitäjä tarttuu vuorollaan yhteen itselleen merkitykselliseen sanaan. Tämän yhden sanan, oman voimasanan, pohjalta kirjoitetaan postaus ja toteutetaan aukeaman tuunaus – tai sitten luodaan jotain aivan muuta sanan inspiroimana!

Itselleni en olisi lopulta olisi osannut kuvitella sanaksi mitään muuta. Toivo on sanana ja symbolina nimittäin sellainen asia, jota olen kantanut jo esiteini-iästä asti sydämessäni. En itse ole uskonnollinen ihminen, mutta ajatus toivosta ja tapa jolla sen käsitän tuo tavallaan tietynlaista hengellistä aspektia elämääni. Voi olla, että tämä kuulostaa nyt hieman typerältä tai yliampuvalta, mutta näin minä toivon pohjimmiltaan koen.

Jos, ja kun, elämässä on toivoa, on elämää. Kun on toivoa, on vielä mahdollisuudet mihin vain. Ja toivoa on aina. Aina. Aina on toivoa, aina on mahdollista toipua, ja aina on uusi päivä ja sen mukanaan tuoma tulevaisuus. Nämä lauseet ja ajatukset ovat olleet henkireikäni vaikeita aikoja läpikäydessäni, ja tänäkin päivänä on tarpeen silloin tällöin tarpeen muistuttaa itseään näillä fraaseilla. Jotkut tykkäävät jakaa enemmän lausetta ”Hope is a dangerous thing.”, mutta omassa elämässäni toivolla on ollut vain ja ainoastaan parantava, pelastava vaikutus.

Varmaan klassisin symboli toivolle on ankkuri, ja se on itsellenikin toivon ulkoinen muoto. Joten ankkuristahan tähän sivun toteutukseen lähdettiin. Tämä postauksen kuvissa näkyvä sivu on toteutettu pieneen Priman Mixed Media Paper –vihkoon, jo aiemmin YouTubessakin nähdylle taustalle. En osannut lähteä toteuttamaan tätä teemaa tuunaukseksi kalenteriin, vaan art journalin mukanaan tuoma kuvallisen ilmaisun vapaus kuulosti paljon paremmalta pohjalta.

Loppujen lopuksi lisäsin melko vähän elementtejä taustan päälle, ja annoin ankkuri-leikekuvan jäädä pääosaan. Hieman toki piti lisätä tekstiä dymolla, ja tämä oma melkein matrani oli ainut teksti jonka olisin voinut tähän liittää. ”There is always hope.”

♥, Inka