Avainsana: arki

Syksy se haukkasi palasen

Heippa mania ja hyvää marraskuun ensimmäistä maanantaita. Täällä on syksy alkanut toden teolla ja meidän pieni perhe odottaa jo kovasti joulua. Kuka ruoan, kuka loman ja ketkä lahjojen vuoksi, siitä ei tässä postauksessa oteta vielä selvää.

Syksy ja arki haukkasi minut mukaansa niin, että happi ei välillä ole meinannut riittää. Olen paininut riittämättömyyden, epäonnistumisen ja itseluottamuspulan kanssa. Henkinen patteri pääsi kerran jo kunnolla loppumaan, kun tunsin olevani liian voimaton edessä olevien haasteiden tiellä. Onneksi työterveys otti minusta hyvin koppia ja olen päässyt kasaamaan itseäni uudestaan. Välillä kaikki mitä olen jaksanut, on halata omia lapsiani ja olla heille läsnä ja lähellä. Loppu energia onkin sitten käytetty kodinhoitoon ja siihen, että meillä on kotoa poistuessa puhtaat vaatteet.

Kun on kova innostumaan asioista mutta huono tekemään mitään valmiiksi, on soppa valmis. Todella tiedän, että pystyn ja osaan, tiedän että olen oikealla polulla ja nyt pitää vain pieni etappi kerrallaan kulkea eteenpäin. Olen ylpeä siitä, että olen oppinut tarttumaan auttavaan käteen ja kertomaan haasteistani ennemmin, kuin väkisin hukuttautuisin haasteitteni alle. Yhdistelen parhaani mukaan pikkulapsiarjen, työelämän ja lisäkouluttautumisen. Joskus menee penkin alle, mutta varmaa on se, että eteenpäin puksutellaan joskus hitaammin, joskus nopeammin.

Ruuhkavuositerveisin, Suvi

Kun arki muuttuu

Mulla tuli elokuussa arkeen aika iso muutos, sillä päätin lähteä opiskelemaan avoimeen yliopistoon työn ohella. Tämä on todella iso muutos, sillä en olisi ajatellut tähän ikinä lähteväni. Jostain syystä nyt tuli sellainen olo, että haluan ainakin yrittää onnistuisinko. Jännittää kovasti, pelkään epäonnistumista. Mutta tämä on hyvää siedätystä ja mulla on kuitenkin työ, joten ei tähän maailma kaadu.

Kun arkeen tulee mukaan näin iso uusi tekijä, täytyy sille raivata kalenterista tilaa. Mutta mistä nipistät pois, kun et haluaisi luopua vapaa-ajasta tai nukkumisesta. Saisinko vuorokauteen lisää tunteja? Onneksi suoritan opintoja monimuotona ja näissä on aikaa, mutta hävettää myöntää ensimmäisen kurssin luentojen olevan ohi ja en ole katsonut ensimmäistäkään kokonaan. Jostain syystä syyskuussa on ollut niin paljon muutakin menoa sovittuna jo ennen päätöstä alkaa opiskella, että en ole niitä viitsinyt perua. Loppuvuodelle pitää ottaa maltillisemmin tekemistä viikonloppuihin.

Alkuun aikataulut heittääkin varmasti häränpyllyä (onko se sanonta noin?), mutta sitten kun saa rytmistä kiinni elämä varmasti tasapainottuu. Mä olen vain niin malttamaton, että haluaisin olla jo siinä vaiheessa, missä en juoksisi pää kolmantena jalkana.

~ Laura H.