Halusin kovasti kirjoittaa teille kynistä, mutta tajutessani, ettei minulla ole mitään uutta tai ihmeellistä kerrottavana aiheesta, epäröin hetken. Tajusin kuitenkin, ettei aina tarvitse olla jotain uutta nippelitietoa kerrottavana – halusin kirjoittaa kynistä ja sen myös tein! Teinkin postauksen nyt ihan tietystä kahdesta näkövinkistä; millä minä tykkään kirjoittaa ja millaista jälkeä niillä kynillä saa.
Pilotit ovat itselleni hyväksi havaitut kynät kirjoittamiseen. Jälki on kova, selkeä ja ainakin niillä papereilla, joille minä olen niitä käyttänyt, ei se leviä juuri ollenkaan. Olen tosin oikeakätinen; vasenkätisillä voi olla mahdollisesti erilainen kokemus. Iso osa kalenterien kanssa puuhaamistani on päiväkirjamainen kirjoittelu. Tällöinkin on Pilot hyvä kynävalinta sen tarkkuuden ansiosta. Tilaa on kalenterissani vähän ja tuntuu, että asiaa on monesti paljon! Silloin täytyy pipertää tekstiä tiheämmin, mihin on hyvä olla tarkka kynä, jonka kirjoitusjälki ei ole leviävää sorttia. Jos puhutaan numeroista, niin Pilotia löytyy kokoina 01, 02, 03, 05 ja 08. Omaan tarkoitukseeni käyvät parhaiten 02 ja 03. Runsaasta käytöstä huolimatta Pilotit ovat olleet minulla pitkäikäisiä ja se on tottakai myös ehdoton plussa!
Ihmeellistä kyllä, ainakin 20 vuotta rakastamani klassiset point 88 Stabilot väistyivät mustan kirjoituskynän myötä hyvin nopeasti kun löysin hyvän sellaisen – eli juurikin edellämainitun Pilotin. Tuntuu, että löysin Stabilot uudestaan kun tutustuin Stabilo PointMaxeihin! Tällä hetkellä käytän niitä pääasiassa kuvan tyylisesti, eli tuomalla värejä otsikointeihin sekä korostettuihin sanoihin tekstin lomassa. Tässä paketissa tulleet pastelliset sävyt ovat samaan aikaan hempeitä mutta voimakkaita. Ainakin tällä Tomoe River Paperilla, jota Hobonichissa käytetään. Omani olen ostanut Suomalaisesta kirjakaupasta.
Osaisinpa kalligrafiaa! Tällä kynällä saisi niin kaunista jälkeä, mutta ei riitä tällä tytöllä taito. Komppaan aina tässä kohtaa ihanaa Theresa Hallia, joka puhui PlannerConissa Brysselissä viime syksynä. Hän sanoi jotenkin tähän tyyliin, että ”mitään kauniimpaa ja persoonallisempaa ei voi tuottaa, kuin oma käsiala.” Kenelläkään ei ole samanlaista ja tuskinpa onnistuu itsekään saman sanan kirjoittamisessa täysin samalla tavalla kahta kertaa. Hyvin sanottu, ja vähensi minun paineitani käsialani suhteen. Se on minun omani ja minun näköiseni. Kalligrafia taitona olisi ihana oppia kyllä ja ehkä vielä joskus sen otan haltuun. Minulla on Fudenosukeja sekä kova että pehmeä versio, mutta käytän tätä pehmeää enemmän nykyään. Näitä kyniä myy Se Hämeenpuiston vihkokauppa sekä Teippitarha.
Omistan tasan nämä kaksi Zigia, vaikka rakastan niitä! Haluaisin niin kovin tilata lisää. Suurin ongelma minulla on valinnanvaikeus, koska ihania sävyjä on niin paljon. Hento vedensininen kävisi mielestäni näiden kahden kaveriksi erittäin hyvin! Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, vai miten se meni? Joka tapauksessa näitä käytän aivan hentoihin korostuksiin ja varjostuksiin. Kuten kuvasta näkyy niin Pale Blush tuskin erottuu korostuksena, mutta livenä juuri riittävästi tuomaan sävyä ja pehmeyttä. Toinen väri, Cool Gray 6, on voimakkaampi sävy jo itsessään ja tuo suorastaan synkkyyttä tekstiin. Sillekin on oma aikansa ja paikkansa!
Kuvista huomaa, että tänään on ollut aivan hurja ukkospäivä! Otin kuvat aikaisin päivällä, mutta selkeästi taivas tietää, että kohta taas jytisee. Taidanpa kaivaa kalenterini esille ja vangita tämän tunnelman tälle päivää.
Kynämaniaa kaikille maanikkoystäville ja nauttikaahan tästäkin päivästä!
P.S Kannattaa lukea myös Suvin postaus aiheesta!
-AJ
Ihania mietelmiä takakannessa!
