Ihanaa perjantaita! Tänään esittelen teille tuunailujani Ajaston Ark-kansissa. Tämän paketin olen saanut yhteistyössä Suomalaiselta kirjakaupalta mennessäni esittelemään Kalenterimaniaa heidän pisteelleen messuilla viime syksynä.
Arkissani on kaksi pistesivuista vihkoa ja vuoden 2019 kalenteri. Muistiinpanovihkoihin olen tehnyt messuilla demoaukeamia, ja nyt ne kulkevat mukana täytteenä ja ainavalmiina tilana ideoiden pulpahdellessa päähäni.
Arkin aukeaman kellonajoilla höystetty pystyulkoasu on vihdoin auennut minulle ja olen tajunnut kuinka kätevä se on, joten ykskaks yllättäin päädyin loikkaamaan tähän.
Usein aukeamieni koristelu lähtee joko jostain väristä tai tietystä tarrasta. Tämän ensimmäisen aukeaman koristelu lähti Vihkokaupalta ostetulla Paper Gardenin washilla.
Ark kulkee nyt kokoajan mukanani, joten aukeama täydentyy vähän röpelöisesti viikon mittaan, ja joskus merkintöjä tulee tehtyä pinkillä, joskus lilalla kynällä. Koristelut pidän jokseenkin maltillisena, jotta merkinnätkin oikeasti mahtuisivat aukeamille. (Köh)
Tämä erään tulevan viikon aukeama lähti liikkeelle Mambin mini-tarrakirjan vaaleanpunapalluraisella tarralla, jolla peitin alalaidan.
Jätin taas päiviin tilaa merkinnöille, ja keskitin koristelut alalaitaan. Käytin lisää Mambin tarroja ja Vihkokaupalta ostamiani suloisia fillari- ja eläintarroja.
Nyt on taas hetken verran julistettavissa kalenterirauha.
En hyvään toviin keksinyt mistä kirjoittaisin tänä maanantaina. Pohdin mistä en olisi jo ehtinyt Kalenterimania-vuosieni aika kirjoittaa? Olen kirjoittanut haastepostauksia, plan with Inka-postauksia, ajatuksia kalenterimanian vaikutuksista elämääni, diy-postauksia.. Olen jopa haastatellut parempaa puoliskoani harrastuksen tiimoilta – kahdesti! Jäin jumiin miettimään sitä, että mitä uutta ja ennennäkemätöntä keksisin, kunnes hyväksyin sen että tähän väliin en uudelleen keksittyä pyörää taitaisi hatustani taikoa. Joten jospa keskittyisinkin siihen, mitä kaikkea on tapahtunut näiden vuosien aikana, ja mitä kaikkea olen ehtinyt kokeilemaan harrastusmielessä?
Kaivoin ennen tämän postauksen napputelemisen aloitusta esiin ensiesittäytymiseni täällä blogissa, syyskuulta 2016. 2016, herraisä sentään. Melkolailla on ehtinyt tapahtua sitten tuon postauksen, mutta useat tuolloin kirjoittamani faktat pitävät myös yhä paikkansa. Saman katon alla asuu edelleen sama mies sekä 3 käärmettä, katto vain on vaihtunut omakotitalon harjakatoksi ja asukkaita on ilmaantunut lisää yhden liskon ja koiran verran. Suosikkijuttujen listalla keikkuvat edelleen samoina vuoteen 2016 verraten Kalenterimania (daa), pokémonit ja kaalilaatikko. Mitä virkkaamiseen taas tulee, en taida edes tietää missä virkkuukoukkuni tällä hetkellä on..
Tuon postauksen kuvissa näkyvä kalenteri on edelleen olemassa, vaikkakaan ei enää allekirjoittaneen omistuksessa. Perhepiirissä tuo vaaleanpunainen kiinanihme pysyi kumminkin, kun se muutti äitini luo muistaakseni 2017 alkuvuodesta. Kalenterin lisäksi kuvissa huomiota kiinnitti korvanlehtien venytyksien ja poskieni koko – korviksien halkaisijasta on nimittäin lähtenyt yli sentti pois, poskista ei valitettavasti voi sanoa samaa.. Mutta samaksi hörhöksi tunnistan kyllä tuonkin Inkan kuin sen joka kurkkii peilistä tänäpäivänä, ja hymyily kalentereiden parissa irtoaa ihan samaan tapaan – jollei jopa hieman leveämmin – katsokaa vaikka!
Mikä sitten onkaan tilanne tällä hetkellä kalenterirepertuaarissani? Tällä hetkellä on käytössä kolmen kopla opuksia, kaksi kalenterikäytössä ja yksi art journalina. Ainoalta yhteistyössä saatu Aura on käytössäbullet journalina, ja art journalia toteutan Kalenterimanian alkuhuumassa Ikeasta ostettuun tyhjä-sivuiseen vihkoon. Perinteisin kolmesta kalenteri-asiastani on Tigerista ostetut rengaskannet, ja niiden sisään kätkettynä on Vihkokaupalta ostetut kotimaiset StellaPapersin viikkosivut. Art Journal on tällä hetkellä ehkä se, joka inspiroi ja kutsuu pariinsa kaikista eniten, vaikka hyvin tasavertaisen ihania ovat kyllä kaikki kolme kaunokaistani. Vaikkakaan art journal ei kyllä päälle päin ole kovin komia – vielä!
Paljon on mahtunut matkaan kalenterimaanikkona, ja toivottavasti vielä paljon enemmän tulee mahtumaan. Melkeinhän tässä tulee tippa linssiin kun pohtii kaikkea mitä on tapahtunut tämän upean yhteisön parissa, ja millaisia kohtaamisia toisten harrastajien kanssa on saanut kokea. Rakkautta ja kalenterimaniaa!
