Avainsana: a5-kokoinen kalenteri

Helmin kalenterimatka

Tervehdys! Tässä tulee rivijäsen Helmin ensimmäinen blogipostaus! Olen Helsingissä asuva sosiaaliduunari, ja liityin Kalenterimanian Facebook-ryhmään joskus reilu vuosi sitten.

Olen harrastanut paperiaskartelua ja kuvataidejuttuja lapsesta asti, ja kaikenlainen näpertely on aina ollut tärkeä osa elämääni. Tarrojen länttäily on kivaa, enkä ole järin suuruudenhullu lopputulosten suhteen. Kohtahan on käännettävä taas uusi viikkoaukeama! Tulee tosin valtavan hyvä mieli siitä, että saan positiivista palautetta, ja kenties rohkaistua muitakin kokeilemaan uusia tekniikoita! Aikuisiällä voi löytää uusia terveellisiä tapoja päästellä höyryjä ja jäsennellä päänsisäistä kohinaa, ja tässä sitä nyt olisi. Kalenteri on täydellinen alusta matalan kynnyksen taiteilulle, koska lähtökohtaisesti sen parissa ei tarvitse miettiä säilytysratkaisuja itse ”teoksille”, ne sattuvat vain asumaan ajanhallintavälineen kansissa.

Askartelulla hoidan siis mielenterveyttäni ja teen sitä omilla ehdoillani ja hellästi vaalimilla materiaaleillani. Aikaisemmin askartelin huvikseni lähinnä kollaasimaisia kortteja lehdistä leikellyistä kuvista ja teksteistä. Vaihtelin niitä ystäväni kanssa kirjeitse, ja luokittelisin tekeleemme genreen shitpost tai dada, sellaista, jossa ei ole muuta sanomaa kuin visuaalinen ja tekstuaalinen hassuttelu. Kuvat lienevät epäsopivia, sillä lempiaiheemme liittyivät aina politiikkaan, alapääjuttuihin, päihteisiin ja jumalanpilkkaan. En kehtaa sanoa kollaasejamme punktyylisiksi, mutta haastan mielelläni auktoriteetteja, kapitalismia ja normeja niin arjessa kuin taiteessanikin.

Kalenteria olen pitänyt kouluajoista lähtien joka vuosi. Lukuvuosikalentereita kertyi, ja aloin lukiossa tuunailla niiden kansia mieluisiksi. Tuli yliopistokalenterit ja sitten ammattiliiton ihanan kompaktit kierrekansialmanakat. Pandemian alussa elvyttelin askarteluharrastustani, ja väsäilin zineä, johon kokosin fiiliksiä ja työttömyysahdistusta. Löysin Etsyn, josta saisi ikonitarroja, joita voisi käyttää päivittäin omassa kalenterissa. Siis tarrojen liimailua, päivittäin? Kyllä kiitos! Aloin seurata ehkä Instagramissa jotakuta tarravalmistajaa, ja jostain löysin ehkä maininnan Kalenterimania-ryhmästä. Kuka tietää mitä kävi! Riemastuin, kun opin että on olemassa suuri ryhmä muitakin aikuisia, jotka rakastavat tarroja ja koristeteippejä! Ja kaikenlaisissa Facebook-ryhmissä sitä nyt ollaan.

Tällä hetkellä pidän kahta kalenteria: A5-kokoinen on kotikäytössä ja A6-kokoista kannan repussani töissä ja reissun päällä. Hommasin molemmat kirpputoreilta. En ole merkkiuskollinen enkä haluaisi kaupallisuuden olevan ehtona ajanhallinnalleni. Seuraan kalentereissa menojani ja kaikkea sellaista, mitä haluan muistaa. Eli ihan arkisia missä olin mitä tein kenen kanssa -juttuja, koska lähimuistini on käyttökelvoton ilman kirjallisia lähteitä. Siksi kotikalenterini on myös pienimuotoinen päiväkirja, johon kirjoitan päivistäni jälkikäteen. Usein loppuviikko jää sisällöltään höttöisemmäksi, mikä on myös hassu ilmiö. Mitä enemmän vapaa-aikaa minulla on, sitä vähemmän raportoin mistään.

Koristelen viikkoaukeamat pari kuukautta etukäteen. Pyrin tekemään samanlaisen tematiikan ja värimaailman kullekin viikolle molempiin kalentereihin, jotta hahmotan päässäni ajankulun järkevästi. Käytän siis samoja papereita, tarroja, washeja ja kenties tusseja. Visuaalinen yhdenmukaisuus auttaa hurjasti! Rakastan värejä, ja minusta tuntuu, että fuskaan, jos en käytä vuoden aikana tarpeeksi kaikkia sateenkaaren värejä, mustan ja valkoisen ja ruskean sävyjä unohtamatta.

Olen tehnyt näissä almanakoissa pohjat tyhjille aukeamille jaottelemalla ne ensin viikonpäiviin ja päiväämällä sitten viikonpäivät ja päivämäärät ensin kynällä, sitten tarroilla. Jaan päivien rajat eri tavoilla, joskus piirrän viivat tussilla tai mustekynällä, toisinaan käytän pohjalla kivoja papereita taktisesti erottamaan päivät toisistaan. Washiteipit ovat hyviä myös viivoittamisessa koristelun ohella. Boksitarrat antavat kirjoituspohjaa täyteen koristelluilla sivuilla. Leikkelen myös kaikenlaisista esitteistä ja lasten tieto- ja satukirjoista kuvia koristeiksi; ne ovat litteämpiä ja tarttuvat paperiliimalla paremmin kuin valmiit die cut -kuviot, jotka tarvitsevat sivun paksuutta lisäävää kaksipuoleista teippiä. Kuvien etsiminen on yksi hauskimpia juttuja askartelussa.

Palataan taas, olisi mukava jakaa projektikuvia täällä toistekin. Ihana lukea ja nähdä muiden tekstejä ja kalentereita, saan sisällöistänne paljon inspiraatiota! Voimaa ja valoa ja piristäviä happy maileja kaikkien syksyyn! 🙂

-Helmi

Wonderland 222 -kalenteri

Tänä vuonna mulla on mennyt paljon aikaa ja rahaa löytää itselle mieluinen kalenteri. Aina oon jonkin aikaa ollut tyytyväinen, mutta jokaisessa kokeilemassani kalenterissa on ollut joitain asioita, jotka on kuukauden päästä häirinnyt niin, että inspiraatio sen käyttöön on kadonnut. Toki mukana on ollut myös ihan vaan mielenkiinto saada uudenlaisia kalentereita ns. testiin. On kokeiltu Hobonichi Weeksiä, Hobonichi A6, Hobonichi Cousinia, Jibunin eri kokoja ja bullet journalia yms. (joista suurin osa käytössä joka tapauksessa ), mutta nyt vasta löysin itselle toimivan kalenterin tälle vuodelle. Nimittäin Wonderland 222 A5-kokoisena.

Wonderland 222 on yhdysvaltalainen kalenterimerkki. Kalentereita on saatavilla A5-, B6- ja A6-koossa joko päivättynä tai päiväämättömänä. Tämän vuoden päivätty kalenteri alkoi 2021 marraskuusta ja loppuu 2022 joulukuuhun. Kuvassa näkyvät jo koristellut kannet.

Saatavilla on myös samoissa koossa olevia ”muistikirjoja”, joko 192- tai 368-sivuisena. Värivaihtoehtoja on muutamia. Niin kalentereissa kuin muistikirjoissakin on alussa kolme valmista index-sivua sekä yksi key-sivu ja kaikki sivut ovat numeroituja. Paperina näissä käytetään Tomoe River -paperia (Hobonichista tuttu), joka on erittäin ohutta, mutta kestävää, eikä se ohuudesta huolimatta vuodata kovin monien kynien musteita läpi. Ainakin kalentereissa on kaksi kirjanmerkkinauhaa, kullankeltainen ja tumma sinertävänharmaa.

Index-sivujen jälkeen tulee neljän vuoden kalenteriaukeamaa, johon oon merkannut vaan läheisten synttäripäivät.

Seuraavaksi tulee tämän vuoden näkymä, jossa seuraan erästä tärkeää asiaa, jota en tässä nyt halua näyttää. Aukeamalla on jokaiselle päivälle oma pieni alue, johon merkata mitä ikinä haluaakaan ja alla paljon kirjoitus- tai koristelutilaa.

Sitten seuraa sivut, joissa on aukeamalla kolme kuukautta kerrallaan. Itse oon käyttänyt näitä tilauksien seurantaan, mutta näille voisi keksiä paljon muutakin käyttöä.

Sen jälkeen on vielä tracker-sivut, jotka ovat sivuttain, eli kalenteri täytyy kääntää (huom. A6-koossa nämä ovat oikein päin). Perfektionistina tämä aluksi vähän häiritsi, mutta totuin asiaan kuitenkin nopeasti! Nämä on omasta mielestäni tosi kivat ja kätevät seurata itselle tärkeitä juttuja. Tilaa on seurata ainakin 18 eri asiaa!

Sitten päästään varsinaiseen kalenteriosuuteen. Wonderland 222 -kalentereissa on kuukausinäkymä, jota seuraa heti perään kyseisen kuukauden viikkosivut (ei siis kuten esim. Hobonicheissa, että kaikki kuukaudet ovat peräkkäin ennen viikkosivuja). Kuukausinäkymä on mielestäni ihanan selkeä ja ainakin tässä A5-koossa tilaa on paljon kirjoittaa tärkeitä menoja ja muistutuksia. Sivussa on ohut sarake vaikka tehtävälistojen tekemiseen ja sen alla edellisen sekä seuraavan kuukauden mininäkymä. Jokaisen kuukauden alussa on yksi overview-sivu vaikka kuukauden tärkeimmille muistettaville asioille (itse käytän laskujen seurantaan) ja lopussa review-sivu, johon voi vaikka tehdä yhteenvedon mitä kuukauden aikana tapahtui yms.

Viikkosivut on itselle se lemppari osuus. Mulla on iso käsiala erityisesti, jos haluan kirjoittaa nopeasti, ja tässä kalenterissa yksi sarake on 4,3 cm levyinen! Lauantai ja sunnuntai on jaettu samalle sarakkeelle, eli niissä on vähemmän tilaa pystysuunnassa. Joillekkin tuo on iso miinus, mutta itse olin valmis maksamaan sen hinnan siitä, että saan kirjoittaa ”leveästi”. Kaikki lauantait ja sunnuntait ovat tummemman harmaalla pohjalla niin viikko- kuin kuukausisivuillakin. Maanantaista perjantaihin on myös tunnit merkittynä klo 07-21.

Viikkosivujen jälkeen alkaa ns. päiväsivut, joita on 77. Nehän ei riitä koko vuodelle sivu päivässä -systeemillä, mutta sivuja voi vaikka jakaa tai käyttää johonkin muuhun tarkoitukseen. Mä käytän näitä listoille (leffat, kirjat yms.) ja loppusivuja käytän sellaisille isommille to do -jutuille, jotka ei mahdu muualle kalenteriin. Näillä sivuilla on myös vasemmassa reunassa vuorokauden kaikki tunnit klo 1-24.

Tilasin kalenterin Wonderlandin omilta sivuilta (www.wonderland222.com) Yhdysvalloista ja lisäkulut oli melko suuret, mutta jälleenmyyjänä ainakin aiemmin on toiminut saksalainen myyjä Scrappies (www.scrappies.de), josta luulisi saavan tilattua halvemmalla. Mutta tällä hetkellä siellä ei näitä ollut.

A5-kalenterin hinta on normaalisti Wonderlandin omilla sivuilla 37,95€, mutta tällä hetkellä päivätyt kalenterit ovat -40% alessa, eli 22,95€ (+ tietysti lähetyskulut ja alv.)

Lopuksi vielä A5-kalenterin mittoja ynnä muuta:
Sivumäärä: 288
Paksuus: n. 1,3cm tyhjänä
Paino: 255g tyhjänä
Korkeus: 21cm
Leveys: 14,8cm
Ruudun koko: 4mm
Viikkosarakkeen leveys: 4,3cm
Kuukausiboksin leveys ja korkeus: L 3,2cm K 3,65cm.

Huom! B6 on tällä merkillä pienempi kun mihin ehkä ”täällä päin” on totuttu. Wonderlandin B6 on 17,6 x 12,5 cm, kun taas esim. Stalogy on 18,2 x 12,5 cm. Muovisuojakannet ovat siis myöskin pienemmät ja niitä saa ainakin Wonderlandin omilta sivuilta tilattua.

Jos kysymyksiä jäi, mulle voi laittaa Facebookissa viestiä (Hanna-Mari Keskinen) ja osaan jonkin verran vastata myös B6-kokoiseen liittyviin kysymyksiin!

Hyvää kevään jatkoa kaikille!
– Hanna-Mari