101 Archives - Sivu 20 86:stä

Pahvisia pakkauksia löydät kaapeistasi hyvinkin eri kokoisina, värisinä ja paksuisina. Mitä enemmän kiinnität niihin huomiota, sitä enemmän saatat innostua hyödyntämään asioiden pakkauksia erilaisissa projekteissasi. Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita tavallisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista.

Maaliskuun tuunattavaksi materiaaliksi valikoituikin pahviset teepakkaukset. Nimittäin olen ”sekakäyttäjä”, juon sekä kahvia että teetä. Yleensä aamuisin juon ison mukillisen teetä, päivällä kupin tai kaksi kahvia ja illalla taas teetä. Pahvista pakkausmateriaalia syntyy kotonani lähes itsestään. Nämä teepakkaukset ovat pienehköjä pinta-alaltaan suhteessa esimerkiksi muropakettiin, mutta käytettävää materiaalia riittää vaikka ja mihin.

Aluksi leikkasin auki avaamistani pakkauksista ylimääräiset pahviulokkeet pois. Jäljelle jäi lähes suorakulmion muotoinen kansiksi kaksin kerroin taitettava pala. Vahvistin maalarinteipillä kansien sisäpuolen keskitaitosta. Lyhyen käsittelemisen jälkeen huomasin, että kansipahvi alkoi jo murtumaan, eikä se olisi kestänyt sivujen ompelemalla kiinnittämistä.

Vihkojen sivuiksi valitsin keltaisen kopiopaperin ja ruutupaperin. Mittasin ja leikkasin sivut muutaman millimetrin kansia pienemmiksi, etteivät ne pilkottaisi kansien välistä. Pyöristin myös keltaisten sivujen kulmat. Mittasin erikseen kansien ja sivujen keskikohdat ja määritin mielestäni sopivan etäisyyden rei’ille. Keltasivuisen vihkon ompeleet ovat 4 cm ja ruutuvihkon 5 cm välillä.

Tein merkitsemiini kohtiin etukäteen reiät neulalla. Tällä tavalla koen helpommaksi ommella sivut kiinni kanteen seuraamalla vain valmiina olevia reikiä. Jos sivujen ja kannen paikoillaan pitäminen tuntuu hankalalta apuna voi käyttää klipseja, klemmareita tai pyykkipoikia. Vihkoissani oli vain viisi sivua kaksin kerroin taitettuna, joten en tällä kertaa käyttänyt apuvälineitä.

Lopuksi kiristin langat mahdollisimman tiukalle ja sidoin umpisolmun lankojen liitoskohtaan. Vihkoihin saa kivaa vaihtelua, kun solmukohtaa vaihtelee kansien sisä- ja ulkopuolella tai aloittaa ompelemisen esimerkiksi ylimmästä reiästä. Nämä vihkot tarvitsee laittaa vielä hetkeksi painon alle, koska teepakkauksien taitteet nostavat hieman kansia.

Olen aika tyytyväinen pahvisista teepakkauksista tekemiini vihkoihin. Aina ei tarvitse isoa muistikirjaa pienen projektin tai muiston dokumentoimiseen. Joskus on kiva tehdä pieni ja kevyt vihko kesälomareissulle tai ohut inspiraatiovihko tietylle aiheelle/ ajatukselle. Vihkojen tekeminen on mukavaa ja edullista tekemistä, koska pystyt käyttämään niihin kaikenlaista kotoa löytyvää.

Edellisistä kierrätysaskarteluistani pääset lukemaan täältä ja täältä. Olisi kiva kuulla kierrätyskokemuksistasi ryhmän puolella ja saada mahdollisia ehdotuksia huhtikuun tuunattavasta materiaalista.

Terkuin Aliisa

Kahvipaketti; lajitellaan muovinkeräykseen. En ole lähes kymmeneen vuoteen hävittänyt kahvipakkausta sekajätteenä tai muovinkeräykseen. Kahvin pakkausmateriaali tuntuu niin kestävältä ja laadukkaalta, että olen kerännyt ja välittänyt niitä kahvikassien tekijöille. Nyt olikin minun vuoroni tarttua tuohon niin arkiseen materiaaliin ja tehdä siitä jotain. Tuunaa tyhjästä – Aliisan kierrätysaskartelut on kerran kuukaudessa ilmestyvä blogipostaus, jossa kokeilen askarrella asioita tavallisista kotoa löytyvistä kierrätettävistä materiaaleista. Ensimmäisen tuunaukseni vessapaperin pahvirullasta löydät täältä.

Miran Traveler’s notebook ”aivopesu” alkaa vihdoin viimein tuottamaan tulosta minussa ja kahvipakkausmuovista syntyi traveler’s notebook tyyliset kannet. Tarvitsin kaksi tyhjää kahvipakettia, jotka avasin varovasti pakkauksen takana olevaa liimasaumaa pitkin pohjaa myöten. Pyyhin pinnat huolellisesti, ettei kahvin purut tai rasva vaikeuta materiaalin työstämistä. Suoristin vielä molemmat ”arkit” silitysraudan avulla pienimmällä lämpötilalla ja leivinpaperin alla. Silittäminen ei ole välttämätöntä, mutta koin sen helpottavan hahmottamista.

Ompelin kuviopuolet vastakkain lyhyet sivut yhteen suoralla ompeleella ja käänsin ympäri eli kuviopuolen näkyviin. Leikkasin pitkät sivut mahdollisimman suoriksi metalliviivoittimen ja katkoteräveitsen avulla. Tavallinen viivoitin ja sakset käyvät myös yhtä hyvin.

Löysin kangasvarastostani paksua huopaa, josta leikkasin kansien kokoisen palan vahvikkeeksi. Leikkaamaani kangaspalaa jouduin trimmailemaan pienemmäksi muutamaan kertaan. Toisaalta helpompi ottaa pois kuin lisätä. Ujutin huopapalan sivusta yhteen ommeltujen arkkien väliin ja käytin metalliklipsuja pitämään osat napakasti paikoillaan.

Seuraavaksi oli ompelukoneen aika laulaa. Alun perin olin suunnitellut ompelevani vain suoran ompeleen kansien reunaan, mutta huopakuidut pilkottivat reunoilta, joten päädyin huolittelemaan reunat siksak ompeleella. Viime vuosina olen myös oppinut, että kannattaa aloittaa vähemmän näkyvästä kohdasta/ takapuolelta. Jos materiaali tai väline ei toimikaan haluamallasi tavalla, se ei ole ”julkisivulla” muistuttamassa mahdollisesta epäonnistuneesta kokeilusta.

Lopuksi tein reiät ja metallisilmukat muutama vuosi sitten Lidlistä hankkimillani reikä- ja silmuspihdeillä. Pujotin vanhasta talvitakista irroittamani osittain hapertuneen paksun kuminauhan silmukoista ja sidoin solmun. Lävistin vielä selkämyksen keskelle reiän, johon sain ujutettua kansien sulkemiseen käytettävän kuminauhalenkin.

Kahvipakettikansista tulikin mukavan jämäkät, mutta pehmeät ja varmasti kestävät. Ne taipuvat miellyttävästi, eikä paksu kuminauha väännä kansia suhteettoman paljon. Nähtäväksi jää millaista sisältöä nämä kannet sisällensä saavat. Ehkä se selviää jo seuraavassa Tuunaa tyhjästä -blogipostauksesta maaliskuussa.

Oletko käyttänyt kahvia tai sen pakkausmateriaalia askarteluissa/ tuunauksissa? Mitä, miten ja mihin? Olisi kiva lukea kokemuksistasi ryhmän puolella ja saada ehdotuksia maaliskuun kierrätysaskartelumateriaaliksi.

Terkuin Aliisa

Avainsana: 101