Avainsana: 101 vinkkipostaus

Bullet Journal 101 – Grid spacing cheat sheet

Tämän päiväisessä vinkkipostauksessa avaan teille hieman ideaa Grid spacing cheat sheetin (eli vapaasti suomennettuna lunttisivu ruudukon / pisteiden väleille) takaa. Itse törmäsin tähän muutama vuosi takaperin katsellessani bullet journal -aiheisia YouTube-videoita, ja olihan tämä pakko ottaa myös omaan käyttöön. Tältä lunttisivulta on varsin kätevä kurkata viikkoaukeamaa tehdessä, kuinka monta pistettä sivulta nyt löytyi, ja miten se on nopea jakaa eri osiin.

Grid spacing cheat sheetin rakentamisen aloitan aina sillä, että numeroin pistevälit ylhäältä alas ja vasemmalta oikealle. En aloita kuitenkaan ensimmäiseltä riviltä enkä sarakkeelta, vaan siirrän aloitusta 5 ruudun verran, jotta ruudukon luettavuus säilyy. Muistikirjassa kannattaa myös sijoittaa tämä vasemmalle sivulle, jotta lunttilappuun on kätevä päästä käsiksi nopeallakin vilkaisulla.

Seuraavaaksi valitsen muutaman värin, jolla aion merkata välitykset: jaan oman ruudukkoni aina puoleen, kolmannekseen ja neljännekseen, mutta mikään ei estä sinua jatkamasta vielä pidempään, jos tunnet tarvetta pienemmillekin mitoille. Itselleni suorat viivat ovat lähes pakkomielle, joten hyödynnän tässä vaiheessa viivotinta.

Minulla on muistikirjana tässä L-koon Nuuna, jossa pystyrivissä on 56 ”ruutua” ja vaakarivissä 40. Tämä tarkoittaa sitä, että kahtia jaettuna olisi vaakarivissä 20 ja pystyrivissä 28, kolmanneksessa 18 (18,66) pystyrivissä ja 13 (13,33) vaakarivissä sekä neljänneksessä 14 pystyrivissä ja 10 vaakarivissä. Käytännössä aloitin sillä, että vedin sivun neljään samankokoiseen lohkoon, aloittaen viivat kohdista 20 ja 28.

Itseäni onnistun jotenkin aina hämmentämään puolikkaiden kohdalla, kun lähden kirjoittamaan kuinka monta ruutua välissä on, koska haluaisin kovasti kirjoittaa vaakariville tuon 28, josta lähdin viivaa vetämään. Kolmasosien viivoista näkee, kuinka jätin tarkoituksella jokaisen viivan jälkeen yhden ruudun tyhjää. Tämä ihan sen takia, että numerot eivät ole jaollisia kolmella, eikä näin ollen välit mene tasan. Itse myös tykkään siitä, että näen tästä myös heti esimerkiksi viikkoboksieni leveyden: pystypäivillä päivät ma-ke toisella sivulla ja toisella sivulla torstai, perjantai ja viikonloppu.

Neljäsosan kohdalla vaakarivissä olen kirjoittanut 9-10, koska tässä on takana sama ajatusmalli kuin kolmasosienkin kanssa. 40 on toki jaollinen neljällä, jolloin neljäsosa on 10 ruutua, mutta itse tykkään kaikkien laatikoiden kohdalla jättää reunojen jälkeen sen yhden ruudun selkeyden takia väliin. Tällöin 40 jakautuu kätevästi 4×9 + 3 ruutua välissä. Mikään ei kuitenkaan pakota sinua tekemään samalla tavalla, ruudukon tarkoitus on helpottaa juuri sinun tekemistäsi, ja tämä sattuu olemaan itselleni se selkein tapa.

Loppusilaukseksi kirjoitin vielä kulmaan sivun otsikoinnin ja lisäsin muutaman värimaailmaan sopivan tarran tuomaan väriä.

Koska tämän lunttilapun tekotapoja on varmasti yhtä monia kuin on tekijöitäkin, näytän vielä esimerkkinä, miten olen tämän vuoden bujossani tämän toteuttanut. Halusin tällä kertaa tehdä eräänlaisen flip-sivun, joka voisi levätä pöydällä aukeaman teon yhteydessä, joten irroitin vanhasta Nuunastani yhden sivun tätä varten. Sivun kiinnitin erilaisilla washiteipeillä.

Pitäydyin myös hieman yksinkertaisemmassa mallissa, enkä vetänyt viivoja kuin yhden pituuden verran. Viime vuoden bujossa puolestaan tyyli vastasi kovastikin tämän postauksen esimerkkitapausta.

Toivottavasti tästä oli teille hyötyä! Lämpimiä kesäpäiviä sulle ja ryhmän puolella nähdään!

– Laura

Ideoita työn ja kalenterin yhdistämiseen

Kesäisiä terveisiä täältä ruudun toiselta puolelta! Tällä kertaa pääsette lukemaan mun ajatuksia ja ideoita siitä, miten kalenteria voi hyödyntää arjessa ja erityisesti työelämässä. Mainittakoon heti alkuun, että oma työni on säännöllistä iltatyötä eikä työvuorojen vaihtelua viikoissa paljoakaan näy. Lisäksi mulla on mukana kulkeva bullet journal työasioille, joka on lähinnä muistiinpanoja ja huomioita varten. Harvemmin tätä tulee täytettyä säntillisesti, mutta se kulkee mukana työpäivien alusta loppuun ja kynän kera tietysti. Mutta mennään mun vinkkeihin ja ideoihin!

Mukana kulkeva työkalenteri voi olla pelastus kaikille huomioille, joita työpäivän aikana tekee. Työkalenteri voi olla myös sellainen, joka on ja pysyy työpaikalla. Jos on hankalaa erottaa työelämä ja työn ulkopuolinen elämä toisistaan, voi jälkimmäinen olla hyvä tapa harjoitella oman rajan luomista. Työkalenterin ei mielestäni tarvitse kulkea mukana työpaikan ja kodin välillä, mutta joissain ammateissa työpäivän aikana laukussa oleva kalenteri on todellinen pelastus ja välttämättömyys.

Voi herättää paineen tunnetta tai riittämättömyyttä, jos käyttää kahta kalenteria. Sen vuoksi haluankin nostaa ideaksi kalenterin jaottelun eri osioihin. Esimerkiksi Happy Plannerissa ja Ajaston Project 365-kalenterissa on jaettu päivä kolmeen laatikkoon ja näenkin tässä mahdollisuuden jaotella laatikot eri osa-alueisiin. Itse olen jakanut oman kalenterini karkeasti ”omat, koristelu/muut ja työ.” Tämä toimii ainakin itselläni hyvin, vaikka useimmiten työasiat päätyvätkin työbujoon ja sitä kautta muistiin.

Työajat ja työpaikat saattavat eri aloilla vaihdella paljonkin toisistaan. Saattaa olla hankala lisätä työaikoja viikkoon, ellei sille ole varannut erikseen tilaa. Onneksi tähänkin tarkoitukseen on monenlaisia tarroja helpottamaan arkea. Esimerkiksi laatikko-/boksi-tarroilla saa kätevästi merkittyä työvuorot (ja mahdollisesti vaihtuvan työpisteen) päivittäin. Tietysti on myös erilaisia ”työvuoro”- ja ”vapaapäivä”-tarroja näitä tilanteita helpottamaan. Jos pidät listoista, on työvuorot mukava laittaa myös listaksi viikkoaukeamalle. Myös kuukausinäkymää kannattaa hyödyntää työvuorojen kirjaamisessa, jolloin esimerkiksi kolmen viikon työvuorot näkyvät melkein kerta vilkaisulla.

Työelämässä tarvitaan toisinaan myös tilaa muistiinpanoille ja määräpäiville. Itselleni ensimmäisenä näistä mieleen hyppäävät erilaiset koulutukset, kokoukset tai kehittämispäivät. Mikäli kalenterissa ei ole riittävästi tilaa muistettaville asioille, on hyvä olla oma muistikirja työasioille, vaikka määräpäivät olisivatkin kalenterissa muistissa. Yleensä merkitsen itse kalenteriin sekä määräpäivän että muistutuksen edelliselle viikolle, jotta määräpäivässä tulee pysyttyä.

Tykkään käyttää värejä kalenterissa, joten seuraava vinkkini onkin värien käyttö, tai kuten itse asian ilmaisen, värikoodaus. Itse käytän vihreää väriä työasioihin liittyvissä muistiinpanoissa sekä kuukausi- että viikkonäkymillä. Värien käyttö on näppärä myös siitä, että nopealla vilkaisulla voi kalenterista bongata työvuorot tai muut töihin liittyvät asiat. Myös erilaiset symbolit kuvastamaan määräpäivää tai työvuoroa voivat toimia yhtälailla!

Vaikken itse ole ”team vaakapäivät”-porukkaa, tulee työbujoa täytettyä ”vaakapäivämäisesti.” Muistiinpanotilaa on vähän kapeasti pienessä sivussa, joten koen vaakapäivämäisyyden välttämättömäksi (vaikka päivät ovat pystypäivinä tekemässäni pohjassa). Vaakapäivämäisesti täytettynä kalenteriin mahtuu enemmän huomioita ja muistiinpanoja päivältä.

Onko sulla jokin hyvä vinkki jaettavaksi, miten kalenteria voi työelämässä hyödyntää tai miten siitä saa ”kaiken irti”? Kommentoi tai kerro, mikä on sun vinkki työkalenterin käyttöön.

– Terhi