Itse sidottu Art Junk Journal

Ennen joulua ihailin Kalenterimanian Facebook-ryhmässä ryhmäläisten upeita joulubujoja ja muita jouluaiheisia journaleita ja plannereita. Vaikka en ole kovin jouluihminen, niin syttyi silti kipinä omasta joulukirjasesta. Lähinnä tahdoin sellaisen kuvakirja-tyylisen, jossa yhdistelisin ihania jouluisia kuvia ja jouluisia lehtileikkeitä. Ostin jouluisia papereita ja laitoin Facebookin roskalava-ryhmiin ilmoituksia, että otan vastaan jouluisia aikakausilehtiä. Sain kaikki materiaalit kasaan juuri ennen joulua. Olin suunnitellut käyttäväni tähän valmista vihkoa, joka minulla oli ylimääräisenä, mutta jokin siinä vaan tökki vastaan. Noh, joulu meni ja en ollut aloittanutkaan projektiani. Joulun myötä katosi myös inspiraatio jouluaiheiseen kuvakirjaan. Jäin hauduttelemaan asiaa.

Tammikuun lopussa sain idean! Meillä oli helmikuussa tulossa koulun lähijaksolla kirjonta ja kirjansidonta. Sain idean, että sidon itselleni kirjan, yhdistetyn Art ja Junk Journalin. Ja koska joulukirjan teko tuntui hassulta tähän aikaan vuodesta, niin päätin että tulen laittamaan kirjaan kaikki vuodenajat! Kirjanen on nyt sidottu ja odottelee enää vaan täytettä. (Siitä ehkä sitten joskus oma blogitekstinsä.) Mutta nyt kerron lyhyesti, ja hyvin suurpiirteisesti, miten A5-kokoinen kovakantinen Art Junk Journalini valmistui.

Ostin materiaalia kirjan kansia varten, koululta sain kansipahvit ja sisäsivut. Halusin yhdistää kirjontatyön kirjan kansiin.

Valitsin sisäsivuiksi paksumman paperin, joka oli A2-kokoa. Ihan ensiksi minun piti leikata paperit neljään osaan, että sain niistä A4-kokoisia. Ne piti taitella taittoluun avulla kaksin kerroin vihoiksi. 

Tein erillisen apupaperin (punainen), jolla merkitsin vihkoihin nidontareikien paikat ja painoin reiät piikillä. 

Nidoin (eli ompelin) vihot kiinni toisiinsa. Ensimmäistä vihkoa ommellessa pujotin nidontanauhat paikoilleen. Yhdessä kohdassa kiristin lankaa vähän liikaa ja paperiin tuli pieni repeämä, mutta se ei haittaa käytössä.

Seuraavaksi oli esilehtien tekeminen. Taitoin kaksi vihreää A4-kokoista paperia kahtia ja liimasin ne  vihkonipun molemmille puolille.

Sitten liimasin selkämyksen, nidontanauhat ja tukiharson. Välissä piti antaa liiman kuivua ja odotellessa suunnittelin kanteen kirjontakuviota.

Selkämyksen ylä- ja alareunaan liimasin violetit kapiteelinauhat.

Piirsin paperille mallikuvan kirjontatyöstä ja jäljensin sen mustalle kankaalle liitukynällä.

Kirjontatyön kuvion tein sashiko-kirjonnalla eli etupistoilla ja tekstin tikkipistoilla. Mustakangas on kirjottu kiinni vihreään kirjankansikankaaseen. Kansikankaan nurjalle puolelle silitin tukikankaan. 

Kansipahvit ja selkäpahvin leikkasin konepahvista ja liimasin ne kansikankaaseen. Lopuksi vihkonippu piti sovittaa kansien väliin tarkasti ja liimata esilehdet kansiin kiinni. Tässä vaiheessa minulla oli jo tosi kiire saada kirja valmiiksi ennen kuin koulupäivä päättyy, se oli nimittäin viimeinen koulupäivä! Kotona laitoin kirjan painon väliin odottamaan liiman kuivumista.

Tämmöinen minun Art Junk Journalista sitten tuli:

Kirjansidonta oli niin kivaa, että aion tehdä vielä monta kirjaa!
Helmikuun lopussa valmistuin käsityötaidon ohjaajaksi.

-Heli

Tarrakausi

Ihanaa maanantaita sinne ruutujen toiselle puolelle! Ainakin mut on vallannut keväinen fiilis ja sen huomaa omissa energiatasoissa, kun jaksaisi tehdä hivenen enemmän kuin alkuvuodesta. Huomioitavaa on, että väsymys ja fyysinen vointi vaikuttavat osaltaan jaksamiseen, mutta muutoin tuntuisi olevan energiaa hieman enemmän kuin kuukausi sitten. Ihana kevään vaikutus!

Myös kalenteri on alkanut saada enemmän huomiota osakseen (kiitos keväiset fiilikset). Kalenteri on saanut sivuilleen koristeita ja olen jälleen innostunut tarroista. Okei, kauniit teipitkin innostavat, mutta juuri nyt on menossa tarrakausi. Ja se tuntuu hyvältä pitkästä aikaa! Tässä maaliskuun aikana mua odottaa muutto, joka rivien välistä tarkoittaa myös eräänlaista kalenteritarvikkeiden läpikäyntiä. Toisaalta, mulla on tarroja ehkä ”hieman” yli omien tarpeiden, joten lienee myös tarpeellista käydä tarrat läpi. Ainakin on moneen eri tilanteeseen tarroja, mutta yleensä ei ikinä niitä, joita ei tarvitsisi.

Tässä keväässä on paljon tehtävää, mutta kyllä tälle ToDo-listalle mahtuu yksi kalenteritarvikkeiden inventaario. Muuton myötä muuttuu niin kalenteripöydän kuin säilytystilankin ratkaisut, joten uusia visioita kohti, alkaen niistä peruspilareista eli missä tuunaan ja missä säilytän tän kaiken. Hyvä tästä tulee!

Innostavaa kevättä ja ihania tuunaushetkiä toivottaen, Terhi