Searching for "Suvi"

Tyylitön tyyli

Moikka, muruset! Mikä on sinun tyylisi? Mitkä ovat lempivärisi? Mitä ilman et tulisi toimeen? Valitettavasti minun on ohitettava nämä kysymykset. Ei ole mitään yhtenäistä tyyliä, ei selkeää lempiväriä eikä tarviketta, jota ilman en voisi koristella kalenteriani. Kalenteriakaan ei ole pakko olla, koska sen voi tehdä itse. Tänä vuonna käytössäni on standard-kokoinen Traveler’s notebook, ensi vuodesta en vielä tiedä. Kalenterielämäni on vailla selkeitä suunnitelmia, eivätkä ne pienetkään aina toteudu tai toimi. Onko se huono asia, säälittävä puute minussa, merkki huonommuudesta? Ehkä jonkun mielestä, mutta itse näen sen rikkautena.

Olen tyytyväinen siihen, ettei tyylittömyydessäni ole rajoja. Voin vaihtaa näkymän täysin erilaiseksi milloin tahansa. Toki myös toistan itseäni käyttämällä samoja materiaaleja useaan kertaan. Tänä vuonna olen päättänyt kuukausille omat värit, kyseessä on siis epänormaali suunnitelmallisuus. Tammikuu oli ruskea, helmikuu sininen, maaliskuu vihreä ja huhtikuu lila. Kuluva toukokuu on keltainen. Kesäkuusta tulee turkoosi, tosin sen voin vielä vaihtaa, kuten koko loppuvuoden. Kuukausi- ja viikkopohjissa on siis tuota määrättyä väriä, mutta se ei esiinny täysin samalla tavalla.

Washiteippejä käytän reunustamaan sivuja sekä jaottelemaan päiviä tai asioita. Tarroja käytän enimmäkseen palkinnoksi arkipäivän askareista, jos muistan. Nyt, kun kodin ulkopuoliset aktiviteetit ovat todella vähäiset, näytän tiskaavan paljon. Löysin viime viikolla vanhan tarrakätkön ja lätkin sieltä itse tulostettuja tarroja sivulle ihan vain siksi, että löysin ne. Ei siihen siis ollut mitään suunnitelmaa. Sivusta tuli omasta mielestäni ihan mukavan näköinen. Olen varsin vähän viehättynyt tarroihin, vaikka minulla niitä onkin, washiteippejä omistan sen sijaan omituisen runsaan määrän.

Varsinaisia, kalenterituunaukseen suunniteltuja, tarvikkeita minulla ei ole paljon. Kaikkea muuta askartelutarviketta löytyy sitten sitäkin enemmän. Korttien tekemisessä, art journalissa ja mixed mediassa käytettävää tavaraa pursuilee joka paikassa. Yleensä se, jota etsin, on hukassa. Käytän kalenterissani siis varsin sekalaisia tuunaustarvikkeita. Leimamusteet, leimat, sapluunat, kynät, vesivärit, vanhat kirjan sivut, lehdistä leikatut kuvat ja sanat jne. ovat käyttökelpoisia myös kalenterin tuunaamisessa. Viime aikoina erityisesti kartonkileikkeet (die cuts) ovat olleet erityisen kiinnostuksen kohteina. Myönnän, että olen ostellut paljon kaikenlaista, mutta siitä huolimatta olen käyttänyt myös esim. kierrätysmateriaalia ja ystäviltä saatuja juttuja. Ajatus siitä, että piirtäisin itse koristeita, on tosin alkanut kiehtoa kovasti. On siis mahdollista, että kartonkileikkeet saavat väistyä kohta laatikkoon kynien tieltä odottelemaan parempia aikoja, vaikka suihkevärit voisivat olla toinen vaihtoehto.

Ihailen kalenterinäkymiä, joissa näkyy selkeä tyyli! Sellaiseen harmoniseen kokonaisuuteen en varmaan koskaan pysty itse, sillä vaikka alku olisi hieno, lisään siihen kuitenkin jotain tyyliin kuulumatonta. Onko tämä hyppelevä ja rönsyilevä, aivottomalta vaikuttava tyylittömyys puute vai rikkaus? Minulle se on arkipäivää, rentoutumista, hauskanpitoa, pään nollausta eli tätä juuri sillä tuunauksen hetkellä elettävää elämää.
Olen sellainen kuin kalenterinikin!

Leena

Ensiaskeleita ylläpidossa

Postauksessa kuvattu Color A6 lukuvuosikalenteri saatu Ajastolta, Leuchtturm1917 saatu Inspiration 4 You Oy:lta yhdessä Suomalaisen kirjakaupan kanssa ja Dylysions -tuotteet saatu Käsitellen -puodista.

Heippa ja hyvää alkavaa viikkoa, Linksu täällä. Kyselin ylläpidon kesken mielipidettä, mikä voisi olla kiva maanantaimanian-aihe? Ehdotuksena tuli, jos avaisin teille vähän alkanutta taivaltani Kalenterimanian tuoreena ylläpitäjänä. Matkani kalenterimaniassa on yhtä pitkä, kuin on ryhmän olemassa olokin. Olen ollut mielestäni suhteellisen aktiivinen jäsen ja osallistunut kaikkiin miitteihin mihin vain on ollut itsellä mahdollisuus. Ryhmän lämminhenkisyys teki heti oloni kotoisaksi ja olen saanut tutustua mahtaviin tyyppeihin. Mirppu on muutamasti ”vitsaillut”, että kyllä minä vielä ylläpidon remmiin eksyn, tuttavallisemmin kalenterimafiaan. Olen aina perustellut itselleni, että ruuhkavuodet vuorotyöläisenä ja reissumiehen kihlattuna, olisi hullua haalia itselleen lisää tekemistä. Kuinkas kävikään? Ylläpitoon kaivattiin lisävoimaa ja minä suostuin, eihän sitä aikaa koskaan lisää tule ja mitä sitä ei tekisi rakkaan harrastuksensa parissa.

Ylläpidon tiimiin liityin virallisesti heti vuoden alusta 1.1.2020, samoihin aikoihin, kun piti joululomalta palata töihin. Kuitenkin sairastuin ja samalla sairaslomalla ollaan edelleen läpi kesän. En ole tottunut perumaan sovittuja juttuja ja nyt en ole päässyt esimerkiksi tapaamisiin, miitteihin, en ole voinut ajaa autoa, saati siivota omaa työhuonettani. Onni onnettomuudessa, oli aikaa perehtyä Kalenterimaniaan uusin silmin ja koittaa pysyä perässä älylaitteiden avulla. Sairaslomalla en juuri ole pystynyt fyysisesti toimimaan, vaan tuunaustarviikkeet löysivät tiensä kanssani sohvalle. Positiivisella asenteella pyrin kulkemaan läpi elämän; ” When life gives you lemons, make lemonade”, joka on muuten parasta kesäjuomaa, ainakin Salme-tädin ohjeella.

Sain itseni hetkellisesti parempaan kuntoon ja pääsin ensikertaan edustamaan ylläpitäjänä Suvin kanssa Turun Hansakortteliin Hansamanian aikaan pidettävään minimiittiin, yhteistyössä Suomalaisen kirjakaupan kanssa. Täytyy myöntää, vaikka olen sosiaalinen hölösuu, niin vähän jopa minua jännitti (damn, paljastuin), koska halusin kaiken menevän hyvin ja saada kaikille kivan kokemuksen. Meillä oli todella hauskaa ja siitä kiitokset mahtavalle miittiporukalle sekä yhteistyöstä Hansan Suomalaiselle kirjakaupalle ja Inspiration 4 You Oy;lle.

Olen aina miettinyt blogin kirjoittamista kaikista askartelujutuista mitä teen, mutta lukihäiriö ja sosiaalisen median raadollisuus ovat työntänyt ajatusta aina kauemmas ja kauemmas. Päädyttyäni Kalenterimaniaan tein ensimmäisen jäsenpostaukseni. Mafiassa postauksen tekeminen ei ollutkaan niin ”pelottavaa”, koska kokonaisuutta tehdään yhdessä, niin kuin ryhmässäkin, maniaperheenä. Tosin juuri tämän postauksen matka oli kivinen ja vaikea, koska tietokoneeni päivitys käynnistyi, teksti hävisi ja jouduin kirjoittamaan kaiken alusta, ihanaa! Sisällön tuottaminen onkin ollut monipuolista, keskiviikon Do it yourself eli DIY -postaukset ovat kuitenkin ehkä se omin ja turvallisin aihealue. Samalla on myös uskomattoman kiitollinen fiilis siitä, että saan olla mukana erilaisissa yhteistyöprojekteissa.

Mafiaporukan kirjo on värikäs (ja uskoisin että äänekäs), ihanat mafiasiskoni, tehonaiset. Hommat hoidetaan aina porukassa ja untuvikkokin on otettu hyvin mukaan remmiin, kiitos siitä. En malta odottaa että nähdään taas livenä, koska nyt saan olla ensimmäistä kertaa mukana järjestämässä Kalenterimanian joka vuotista ja isointa tapahtumaa, kesämiittiä (#kmkesämiitti20). Nämä naiset ovat uskomattomia ja tekevät suurella sydämellä asioita ryhmän eteen. Mahtavaa olla menossa mukana, vaikkakin muiden vauhti on 200 ja minä olen vielä mummotunnelissa, heh.

Jokaisella ylläpitäjällä on tietenkin oma tonttinsa ja minulle vetovastuuksi annettiin teemahaasteet. Yritän parhaani mukaan kehittää teille ryhmäläisille tekemistä kalenteriharrastuksen parissa. Tarvitsen teiltä kuitenkin rohkeaa mukaan heittäytymistä. Ryhmän teemahaaste 2020-albumista löytyvät kaikki haasteet ja niitä saa tehdä jälkeenpäin omaan tahtiin, jos joku on mennyt uutisvirrassa ohitse. Kaikkia haasteita voit seurata someissa aihetunnisteella #kmhaaste.

Mikä minua sitten inspiroi Kalenterimaniassa? Ehkä se, että tätä voi tehdä juuri niin, kuin itselleen parhaaksi näkee ja juuri niin pienellä tai suurella budjetilla kuin haluaa. Toisten tekemistä jutuista inspiroituneena omat ideat voi lähteä laukalle ja joskus on ihan ok pitää etäisyyttä, kunnes taas inspiraatio palaa. Toisten tukeminen, uusien kavereiden löytyminen, ei ole tyhmiä kysymyksiä ja ei, en todellakaan tiedä kalentereista saati askartelusta kaikkea, mutta se ei haittaa. Opetellaan yhdessä.

Matkani ylläpitäjänä on vasta alussa ja odotan innolla mitä kaikkea se tuo tullessaan. Ryhmäläisiltä toivon inspiroivaa ja kannustavaa tekemistä ja pidetään Kalenterimanista hyvää huolta.

Maniaperhe <3 Linksu