Searching for "diy linksu"

DIY – Penaali / Pussukka

Ompelu on lähellä sydäntä, ollut aina lapsuudesta asti. Tässä postauksessa ohjeistan helpon penaalin tekoon. Materiaalina voi käyttää esimerkiksi vanhoja farkkuja ja vuoriksi tyynyliinaa. Sulkemisvaihtojakin on vaikka ja kuinka monta.

Tässä ohjeessa penaalin tekoon tarvitaan:

– kangassakset

– ompelukone + lankaa / neula + lankaa

– nuppineuloja / klipsejä

– mittanauha / viivoitin

– vetoketju ja ompelukoneeseen tarkoitettu vetoketjupoljin

– kangasta

-halutessasi koristeita

Penaalin pituuden voi määrittää pisimmän kynän mukaan, lisäten molempiin päihin muutaman sentin tilaa sekä saumavarat. Tämä mitta määrittää vetoketjun pituuden. Penaalin voi tehdä vuorikankaalla tai ilman ja valita kankaat vaikka omasta vaate- tai liinavaatekaapista kierrättämällä. Vuorin kanssa lopputulos on siistimpi ja saumat eivät näy.

Pyrin pitämään ohjeet yksinkertaisena ja vähällä termistöllä, jotta kaikki pysyisivät mukana ilman ompelukokemusta. Kaavan voi piirtää paperille tai leivinpaperille, jos haluaa hahmottaa penaalin kokoa ennen varsinaisen kankaan leikkaamista. Mittasin kankaasta taitteella 28×21 cm (eli ilman taitetta pala on 28x42cm) sisältäen saumavarat (1cm/reuna) ja vetoketjuni on 25cm. Taitteelle, kun kangas on kaksin kerroin, ei tule saumavaroja ja säästät yhden sivun ompelun. Kaava on helpompi piirtää saumavaroilla niin saa vain leikata reunoja pitkin. Saumavara on yleensä 1cm, eli kankaan reunasta 1cm päähän ommellaan tikkaus. Jos teet vuoritetun penaalin, tarvitset kaksi samankokoista kangaspalaa.

Vetoketju ommellaan ensin päälikankaaseen. Aseta vetoketjun oikea puoli vasten kankaan oikeaa puolta. Minulla tässä 28cm sivulle. Ompele läheltä vetoketjua vetoketjupolkimella, muttei liian läheltä, että vetoketju mahtuu aukeamaan. Toistetaan vastakkaiselle sivulle. Tärkeää muistaa ommella ompeleen alussa ja lopussa edestakaisin pieni pätkä, jotta ommel ei aukea ja sauma pitää.

Kun vetoketju on ommeltu, kiinnitetään vuori. Tämän voi jättää pois mikäli teet vuorittoman. Laita vuorin oikea puoli vetoketjun yläreunaan ja ompele. Laita vuorikangas samoin vastakkaiselle puolelle ja ompele. Kuvista saa paremman vinkin.

Ompelin itse ehkä turhankin läheltä vetoketjua, koska en tahdo sen liikaa näkyvän. Käännän työn oikein päin ja avaan vetoketjun. Laitan kankaat samaan suuntaan ja vetoketjun toiseen ommellen tukitikkauksen läheltä ettei kangas mene käytössä vetoketjun väliin. Huomaa, ompelen vain vetoketjun mitan, en reunasta reunaan, koska sivusaumaa ei saa silloin nätisti kiinni. Kuvassa.

Käännetään työ takaisin väärinpäin jättäen vetoketju auki kunnolla. Nuppineulataan päälikankaan reunat vastakkain ja vuori vastakkain aloittaen kohdistamalla vetoketjun reunat yhteen.

Tykkään taittaa saumavarat aina vuoriin päin. Ommellaan toisesta sivusta koko kylki kiinni ja toiselta sivulta jätetään vuorikankaan puolelle kääntöaukko. Muista peruuttaa ommel joka työvaiheessa, jotta saumat kestää. Vetoketjun kohdan ajan varovasti tai ompelen käsipyörää käsin kääntäen, ettei neula katkea. Halutessasi voit päälikankaan saumaan ommella kantolenkin saumavaroihin, jolloin lenkki jää oikeiden puolten väliin.

Jos haluat litteän pussukan, voit kääntää penaalin oikein päin ja sulkea kääntöaukon sauman ja penaali on valmis. Jos haluat penaalin niin sanotusti seisovan, jatka seuraavasti…

Litistä pohjista kulmat kuvan mukaan kolmioksi, jokainen neljästä kulmasta. Voit tarkistaa viivoittimella, että keskelle jäävän sauman molemmille puolille jää saman verran kangasta, näin kulmasta tulee suora. Mitä syvemmälle ompelet, sitä leveämpi pohja. Paksummissa, esimerkiksi farkkukankaissa, kulmat voi kääntää ylöspäin ja ommella käsin muutamalla pistolla kiinni saumavaraa, niin eivät törrötä kääntäessä. Oikein paksut kulmat uskaltaa leikata, jos sauman ommel on tehty hyvin.

Käännä kääntöaukosta penaali oikein päin ja sulje sauma kääntämällä saumavarat tasaisesti sisälle. Ompele niin läheltä reunaa kuin uskallat. Siisti langan pätkät, laita vuori sisälle ja penaali on valmis.

Mikäli haluat päälikankaaseen jotain koristeita (niitit, pitsi, kangasmerkit), pitää ne ommella ennen kuin aloittaa penaalin ompelemisen. Toivottavasti postaus innosti tekemään omanlaisenne penaalit.

Kivaa kässäilyä kaikille – Linksu

DIY – Flipbook

Flipbook on kuin kerroskortti. Se on täynnä taskuja, lokeroita ja vaikka pieniä kirjekuoria. Taskut on tarkoitus täyttää koristeilla, kuten esimerkiksi tarroilla tai washisampleilla Happy mailin ja Pocket letterin tapaan. Olen kauan ajatellut tekeväni flipbookin ja kehittää sitä taitojen karttuessa. Korttiaskartelu on ollut aina lähellä sydäntäni ja tässä se yhdistyisi hyvin kalenteriharrastukseen.

Valitsin tähän vapaasti korttipohjan koon sen mukaan mitä oli käden ulottuvilla. Päätin, että kortista tulee 4 osainen. Ohuella koristepaperilla päällystin korteista kolme kummaltakin puolelta. Paperi oli todella ohutta, joten käytin liiman sijasta 6 mm levyistä kaksipuolista teippiä. Voi käyttää valmiiksi paksumpaa koristepaperia ilman päällystämistä tai värikkäitä kartonkeja maun mukaan.

Asettelin korttipohjat niin, että kortin sisus on ylös ja ulkopuoli pöytää päin. Tällöin keskimmäiset 2 korttia ja niiden ulkopuolet (pöytää päin) ovat varsinaiset flipbookin kannet.

Koska minulla oli todella ohutta kaksipuolista teippiä, laitoin jokaisen kortin tulevaan taitteen reunaan kaksipuolista teippiä varmistamaan, että washiteippi pysyy hyvin kiinni. Ennen washiteipin laittoa, asetellaan kortit pöydälle niin, että väliin jätetään muutama milli tyhjää. Näin korttien osat taittuvat litteäksi kasatessa. Neljässä kortissa on siis kolme taitosta ja ne käsitellään samalla tavalla kummaltakin puolelta. Voit halutessasi laittaa vaikka vähän liimaa kortin reunaan ennen washiteippiä. Washiteipinkin kannattaa olla taipuisaa, jotta se ei jäykistä taitoskohtaa. Washiteippi on taitoksen sarana ja pitää kortit yhdessä. Uloimmat kortit ( 1 ja 4 ) taittuvat sisään ja niiden ulkoreunasta kannattaa leikata 2 mm – 5 mm pois, jotta kortti mahtuu sulkeutumaan eikä pullistu.

Tämän jälkeen koristelin korttipohjat. Tein muutaman minikokoisen kirjekuoren koristeille, kuten irtotarroille ja die cutseille. Paksummasta koristepaperista saa taskuja mihin vaan ja minkä kokoisia vain. Laitoin kortin levyisen taskun yhden kortin alareunaan, jossa jatkuu sama kirkon kuva. Toiseen korttiin pystyyn sivulle josta tarrat ja post it -laput kurkistavat kuin ”puun takaa”. Kolmanteen laitoin itse värjäämästäni kartongista pilvenmuotoiset taskut vastakulmiin ja muihin kortteihin muutaman muun pikkutaskun yhdistettynä isompaan taskuun ja kirjekuoriin. Mielikuvitus rajana ja näihin voisi tehdä vaikka mitä piilotaskuja korttipohjien väliin ja kirjekuorien alle. Kivaa leikkisää puuhaa.

Tein myös muutaman washisamplepohjan pakettikortti tyylisesti ja laitoin ne kirkon taskuun. Takakanteen laitoin tarran, joka lukitsee koristenauhan millä flibookin saan solmittua kiinni ja koriteet pysyvät tallessa. Kiinnitystapoja on vaikka kuinka monta, mutta tämä oli mielestäni helpoin näin alkajaiseksi. Voisi kiinnittää toiseen kanteen langan joka kieritetään toisen kannen paperinappeihin, tain tarrakangasta, kuminauhaa tai vaikka silkkinauhat.

Kortin voi tehdä mihin malliin haluaa. Voi tehdä sidotun, jossa sivut voisi olisi kuin travler’s notebookin tai rengasplannerien välilehdet ja taskut. Sen voisi taitella kuten nopan tai rasian kartonkipohjat, mutta litteäksi. Tämä on kivaa vaihtelua happy mail-vaihtoihin , jos tykkäät askarrella ylimääräistä. Kalenterimanian ryhmässä voit etsiä itsellesi vaihtoparia vastaaviin vaihtoihin.

Tästä tuli ensimmäiseksi Flipbookiksi mielestäni tosi kiva ja varmasti jatkoa seuraa.

– Linksu