Searching for "bullet journal 101"


marras
2023

Digiplanneroinnin ABC

categories: DoubleTuesday

Tänään sukelletaan digitaalisen planneroinnin maailmaan ja vastataan digiplanneroinnin usein kysyttyihin kysymyksiin!

1. Yleistä digiplanneroinnista

K: Mikä on digitaalinen planneri?

V: Yksinkertaisesti selitettynä digitaalinen planner on pdf-tiedosto, jossa on linkkejä tiedoston eri osiin. Digiplannerit eivät siis ole omia sovelluksiaan.

K: Eihän pdf- tiedostoa voi noin muokkailla! Miten homma siis oikein toimii?

V: Muokkaukset, kuten kirjoitus, valokuvien tai koristelujen lisääminen tai esimerkiksi tekstin yliviivaus, tehdään pdf-tiedoston päälle. Ne ovat siis pdf-tiedostosta irrallisia elementtejä, joita voi siirtää, suurentaa ja muokata. Pdf-tiedostossa olevia asioita ei voi pyyhkiä pois, mutta ne voi peittää piirtämällä tai lisäämällä niiden päälle jotain. Alla olevissa kuvissa näet tyhjän plannersivun (eli pelkän pdf-tiedoston yhden sivun). Myöhemmin näet saman sivun eri tavoin koristeltuna ja niin, että pdf:n osioita ja otsikoita on peitetty.

Passion Plannerin kokeiluversion tyhjä viikkosivu.


2. Laitteet ja sovellukset

K: Millaisilla laitteilla planneria voi käyttää?

V: Pääosin digiplannereita käytetään tabletilla, mutta käyttö puhelimella tai tietokoneella on mahdollista. Suurin osa vinkeistä, neuvoista, kuvista ja ohjeista, joita digiplanneroinnista löydät, on kuitenkin suunnattu tableteille, ja sillä plannerin käyttö on monin tavoin helpointa ja luontevinta.

K: Tabletissani/ puhelimessani/ tietokoneessani on valmistajan kalenteri. Onko tämä siis sama asia?

V: Ei. Laitteesi kalenteri on sovellus, joka synkronoi tietoja eri laitteiden välillä, voi päivittyä nopeasti hyvinkin eri näköiseksi, muistuttaa sinua tapaamisestasi, mikäli olet niin toivonut ja niin edelleen. Digitaalinen planner on pdf-tiedosto ja muistuttaa toiminnallisuuksiltaan enemmän paperikalenteria: Ei paperikalenterisikaan soittele perään. Osassa ohjelmia voit kuitenkin tehdä merkintöjä digitaaliseen kalenteriisi (Applen ja Googlen kalenterit) poistumatta digiplanneristasi.

K: Millaisia ohjelmia tai sovelluksia tarvitsen?

V: Digiplanneria käyttääksesi tarvitset ainoastaan sovelluksen, jolla voi annotoida (eli tässä tapauksessa tehdä merkintöjä) pdf-tiedostoja. Pdf-tiedosto, eli käyttämäsi kalenteripohja, on periaatteessa sama kaikissa sovelluksissa. Sovellus on kuitenkin se, joka määrää, mitä kaikkea voit tiedostollesi tehdä, joten ei ole ollenkaan sama, millä sovelluksella digiplanneroit. Vinkkejä yleisesti käytetyistä sovelluksista löydät tämän postauksen lopusta. Sovelluksista osa on ilmaisia, osa kertamaksullisia ja osa kuukausimaksullisia tilauksia.

K: Toimiiko tämä minun tabletissani/ puhelimessani/käyttöjärjestelmässäni?

V: Tähän kysymykseen on melkein mahdotonta vastata tyhjentävästi ja pomminvarmasti. Yleisin ja käytetyin käyttöjärjestelmä digiplanneroijien keskuudessa on iOs Applen iPadilla, mutta myös Android-pohjaisilla tableteilla planneroijia on. Eri laitteita, malleja, käyttöjärjestelmäversioita ja muuttujia on kuitenkin niin valtavasti, että kysymykseen voi olla vaikea vastata.

 K: Onko ohjelmistossa X ominaisuus Y, kun näin jonkin videon, jossa…

V: Saman sovelluksen toiminnallisuus voi olla eri iOs- ja Android-käyttäjillä, joten sovelluksista puhuttaessa on tärkeää huomioida, millä käyttöjärjestelmällä suosittelija sovellustaan käyttää. Sovellukset ja ohjelmistot myös päivittyvät taajaan, joten YouTube-video parin vuoden takaa saattaa olla täysin vanhentunut tai edelleen hyvinkin ajantasainen.

K: Minulla on tabletti, mutta ei kynää sille. Onko kynä pakollinen?

V: Ei! Kynässä on valtavasti hyviä puolia, mutta kyllä kynättömänkin kannattaa digiplannerointia testata! Silloin plannerissa tulee olemaan enemmän fontteja, kun taas kynän käyttäjä voi hyödyntää fonttien lisäksi käsin kirjoitettua tekstiä. Itse en enää kynästäni luopuisi.

K: En tiedä, olisiko tämä juttu minua varten. Miten voisin kokeilla?

V: Aloita ilmaisista sampleplannereista ja ilmaisista sovelluksista! Digiplanneroinnissa montaa asiaa voi jollain tavalla kokeilla ennen ostoa, joten rahaa ei tarvitse käyttää eikä ostaa sikaa säkissä. Osa sovelluksista on ilmaisia tietyin rajoituksin, jolloin esimerkiksi osa ominaisuuksista ei ole käytössä tai vaikkapa uusien muistikirjojen määrää on rajoitettu ilmaiskäyttäjille. Kannattaa hyödyntää ilmaisia sovelluksia tai kokeiluja varsinkin alussa, kun vasta testailet, olisiko digiplannerointi sinua kiinnostava juttu. Vinkkejä ilmaisista  sampleplannereista postauksen lopussa.

Passion plannerin kokeiluplanner, jota on koristeltu muun muassa  Noteshelf 3-sovelluksen kautta saaduilla ilmaisilla kuvapankkikuvilla. 

3. Digiplannereiden, -tarrojen ja fonttien hankinta

K: Mistä voin ostaa plannerin/ tarrat/ muuta?

V: Tuotteet ladataan verkosta, digitaalisia tuotteita kun ovat. Monilla tekijöillä on oma kauppa, mutta moni suunnittelija toimii myös Etsyssä. Osan tuotteista voi ladata rajattoman määrän kertoja, osassa on esim. kolmen kerran rajoitus latauksille (myyjän palvelimelta laitteelle).

K: Onko plannereita erilaisia, vai onko kaikissa digiplannereissa samat osiot?

V: Erilaisia on aivan rajattomasti! Kuten fyysisissäkin kalentereissa, erilaisia variaatioita on yhtä monta kuin suunnittelijoitakin. Erona fyysiseen planneriin on, että poistaa ja lisätä sivuja nopeasti, helposti ja melkein määrättömästi. Digiformaatissa voin myös yhdistää samaan tiedostoon monia asioita ja linkkejä.

K: Voinko tehdä mieleiseni plannerin itse?

V: Voit! Yksinkertaisimmillaan voit alkaa käyttää tyhjää muistikirjaa bujon tapaan, ja tehdä suosikkiaukeamapohjista kuvat tai tarrat, joita sitten kopioit sivulta toiselle. Joissain sovelluksissa tiedoston sisäinen linkityskin onnistuu! Voit myös tehdä itse varsinaisen pdf:n, jota sitten käytät plannerpohjana. Tällöin teet pdf-tiedoston jossain ohjelmassa, ja lopuksi linkität osiot keskenään. Voi olla, että linkitys pitää tehdä eri ohjelmassa. Pienen tiedoston tekeminen ei ole vaikeaakaan! Kokeilin tätä itsekin nettiohjeen avulla, Canvan ilmaisilla elementeillä. Sain aikaiseksi tiedoston ja linkit toimivat, mutta laajemman kokonaisuuden tekeminen vaatii huolellista etukäteissuunnittelua ja voi olla hyvin työlästä ja aikaa vievää. Plannerpohja tehdään siis eri ohjelmassa, kuin missä lopulta käytät planneria.

K: Miten saan tarroja, washeja ja muita koristeita?

V: Ostamalla, käyttämällä ilmaiseksi ladattavissa olevia koristeita tai tekemällä itse. Useat koristeet ovat pohjimmiltaan läpinäkyvällä taustalla olevia kuvia, jotka ovat png-muodossa. Itse tekeminen on nykyisellä tekniikalla helppoa. Tekijänoikeudet on kuitenkin syytä muistaa, kun alkaa itse tekemään tarroja! Esimerkiksi Canvalla on selkeät ohjeet, missä ja miten heidän elementtejään saa käyttää.

K: Mistä saan fontteja, joita käyttää plannerissa?

V: Voit käyttää digiplannerissasi kaikkia laitteellesi asennettuja fontteja. Ilmaisia fontteja voi ladata netistä luvallisesti lukuisilta sivustoilta, ja monet digituotteiden myyjät myös myyvät tekemiään fontteja muutaman euron hintaan. Kannattaa huomioida ladatessa tai ostoa harkitessa, että kaikissa fonteissa ei välttämättä ole ääkkösiä mukana.

Zinnia-nimisessä sovelluksessa on valmiita fontteja, tarroja ja tekstejä valittavaksi.

4. Mahdollisuus muokata, tulostaa ja synkronoida

K: Tykkään käyttää indexiä/ pistesivuja/ mood trackereita/ mitä ikinä. Onko niitä digiplannereissa?

V: Voi olla! Osassa plannerpohjia nämä ovat valmiina, ja osaan voit lisätä mieluisat itse joko kuvina tai uusina sivuina. Pistesivuja, tyhjiä pohjia ja viivallisia sivuja on tarjolla suoraan lähes kaikissa sovelluksissa.

K: Löysin plannerin, josta pidän, mutta haluaisin pari sivua eri järjestykseen. Onnistuuko tämä?

V: Luultavasti. Tämä riippuu käyttämästäsi sovelluksesta. Monet sovellukset mahdollistavat sivujen uudelleenjärjestelyn, mutta eivät kaikki.

K: Löysin plannerin, josta pidän, mutta haluaisin tulostaa sen. Onnistuuko se?

V: Juu ja ei. Mikään ei estä sinua tulostamasta planneriasi, mutta digiplanneria ei ole suunniteltu tulostettavaksi. Se eroaa siis merkittävästi tiedostoista, jotka myydään printattavaksi, vaikka nekin ovat usein pdf-muodossa. Printattavaksi suunnitelluissa tiedostoissa sivujärjestys on toimiva kaksipuolista tulostusta ajatellen, ja tiedostossa on esimerkiksi merkittyjä leikkuumerkkejä. Digikäyttöön suunnitellussa tiedostossa näin ei ole, ja tulostaminen kaksipuoleisena saattaa olla hankalaa tai lähes mahdotonta.

K: Voinko tulostaa yksittäisen tekemäni aukeaman/vision boardin/ muistiinpanon/minkä ikinä?

V: Voit! Tallenna (export) haluamasi osa tiedostoa ja tulosta pois!

K: Käytän Applen / Googlen kalenteria. Voinko synkronoida tuon kalenterin digiplannerini kanssa?

V: Vastaus on vahva ehkä! Tämä riippuu todella paljon käyttämästäsi sovelluksesta ja plannerista. Automaattisesti ja aina synkronointi ei kuitenkaan ole mahdollista. Useimmiten integraatio vaikuttaisi olevan digiplannerista sähköiseen kalenteriin, muttei välttämättä toisinpäin. Joissain sovelluksissa ja plannereissa ei ole ennalta tehtyä integraatiota, mutta se on mahdollista tehdä käyttämällä esim. Applen Shortcutia, jolloin voit digiplannerista poistumatta lisätä merkinnän Applen tai Googlen kalenteriin. Tämä on kuitenkin asia, joka vaihtelee paljon sovelluksittain ja voi muuttua nopeastikin. Todella moniin digiplannereihin vaikuttaisi tulevan integraatiomahdollisuuksia vuoden 2024 plannereihin ensimmäistä kertaa!

Zinnian tarroilla ja fonteilla koristeltu aukeama.

5. Vinkit, plussat ja miinukset

K: Ovatko tämän postauksen vinkit vedenpitäviä, satavarmoja ja muuttumattomia tästä iäisyyteen?

V: Eivät missään nimessä. Tutki asioita itse, googlaa ja kysy netin kalenterikavereilta! Sopivuuksiin ja toimivuuksiin vaikuttaa niin moni asia, että ainakin minun tietoni ovat lopulta vain sivistyneitä arvauksia. 

K: Mitkä ovat digiplanneroinnin plussat ja miinukset sinun mielestäsi?

V: Parasta on valokuvien helppo käyttö, muokkausmahdollisuudet ja se, että omaa lempparifonttia tai -tarraa voi monistaa ja käyttää loputtomiin. Ikävintä se, että tekniikka ei aina ole yhtä luotettava kuin perinteinen paperi eikä digikynä vastaa oikeaa mustekynää tai lempparitussia mitenkään. Hyvää on myös se, että voi olla luova vaikka junamatkalla, ilman askartelutavaroita ja sotkua.

K: Mitä planneria sinä käytät?

V: Tähän asti? En mitään valmista säännöllisesti. Olen käyttänyt tähän asti Goodnotesia muistikirjan tapaan, sekä monenlaisille muistiinpanoille että esimerkiksi neuleohjeille. Just nyt?  Ensi vuodelle hankin julkaisualesta Rylee Autumn bujotyyppisen plannerin, jossa teemaa voi vaihtaa vaikka kuukausittain!  Sen mukana tuli tiedostot myös marras- ja joulukuulle, joten pääsen käyttämään sitä heti. Sovelluksista kokeilin Zinniaa kokeilujakson verran. Se oli todella hieno, mutta en nyt päätynyt maksamaan siitä, vaan käytän planneriani Noteshelf 3:lla.


K: Tulipa paljon asiaa! Miten siis pääsen alkuun?

V: Lataa joku sovellus ja jonkin plannerin kokeiluversio. Siitä se lähtee. Kokeile, ihmettele, testaa, piirrä, pyyhi ja lataile.


6. Linkit

Ilmaisia sampleja tai kokeiluplannereita

Passion planner (postauksen esimerkkikuvissa)
Kdigital Studio, sampleplanner sekä paljon ilmaista ladattavaa

Flourish planner, kokeiluplanner

Rylee Autumn, ilmainen 2024 kuukausiplanner

Ohjelmia

Osa ohjelmista on vain iOs:lle, osa vain Androidille ja osa molemmille. Samankin ohjelman hinta ja ominaisuudet vaihtelevat käyttöjärjestelmästä riippuen. Tässä muutama yleisesti käytetty.

Goodnotes, iOs ja Android

Noteshelf 3, iOs ja Android

Penly, Androidille

Zinnia, iOs:lle. Zinniassa on paljon tarroja, washeja ja fontteja valmiina, ja ne päivittyvät jatkuvasti! 

Digiplanneroinnin iloa!

Tiia


loka
2023

Kalenterimatkani – Carita

categories: Throwback

Tämänkertainen ylläpidon torstaipostaussarja onkin varsinainen throwback, sillä jokainen vuorollaan pohtii omaa kalenterimatkaansa ja oman plannerointityylin kehittymistä. Havaitsin jo heti alkuun, että olen vuosien varrella omistanut jopa enemmän erilaisia kalentereita ja muistikirjoja, kuin muistinkaan. Niiden kaikkien läpikäyminen vaatisi varmaan useammankin postauksen, joten päätin poimia parhaita paloja matkan varrelta. Toim. huom. alla olevassa kuvassa on vain murto-osa kaikista omistamistani kalentereista!

Aloitin aikuisiän kalenteritaipaleeni hyvin perinteisellä bullet journalilla. Taisin jopa ihan ostaa tuolloin myynnissä olleen uutuuskirjan ”Bujoilun voima”, jonka mukana myös tuli aloittelijalle sopiva mustavalkoinen bujo. Tunnollisena ihmisenä myös tein bujoa juuri niin kuin alkuperäisen idean mukaan kuuluu. Hyvin nopeasti tosin jouduin toteamaan, että mielikuvat kauniista ja käytännöllisestä bujosta eivät mitenkään kohdanneet todellisuuden kanssa, joten taisin jo aika varhaisessa vaiheessa jättää bujoilusta pois joitain elementtejä ja aloin tehdä sitä enemmän oman näköisesti.

Bujoilun myötä löysin Kalenterimanian. Elettiin vuotta 2017, jolloin Happy Plannerit olivat tosi kova juttu ja niitä sai useasta eri kaupasta. Tuolloin löysin ehkä kaikkein pitkäikäisimmän rakkauteni eli Happy Planner Minin. Siitä se innostus oikeastaan kunnolla lähti, ja valmiskalenterien lisäksi löysin myös tarrat, washiteipit ja muut koristeet. Mambin tarrakirjat olivat selkeästi minulle se ”the juttu” ja omistan niitä edelleen ison pinon.

En tarkalleen muista, missä järjestyksessä kokeilin mitäkin kalentereita, mutta Minit ja bullet journal (aina jossain muodossa) roikkuivat hyvin pitkään mukana vuodesta toiseen. Alkuun olin tosiaan kova valmistarrojen suurkuluttaja, ja innostus laajeni Mambin tarrakirjoista myös muihin tarravalmistajiin. Koristelutyylini on ollut aina melko runsas, vaikka ei ehkä ihan no white space -tasolle ollakaan menty.

Tässä vanhoja kalentereita ja bujoja selaillessani huomasin myös, että olen aina selkeästi kallistunut enemmän vaaka- kuin pystypäiviin. Bujoissa olen tehnyt aina vaakasuuntaiset viikkoaukeamat ja Happy Planner Ministä ei pitkään ollutkaan saatavilla edes muita kuin vaakasuuntaisia kalentereita. Kuten moni meistä, myös minä kyllästyin kuitenkin jossain kohtaa (järkyttävää, sillä en uskonut, että HP Miniin voi koskaan kyllästyä!) ja päädyin kokeilemaan Traveler’s Notebookia. Luulen, että tuo ajanjakso on myös ollut ensimmäinen selkeä siirtymä pois pelkistä tarroista ja washeista. Aloin laajentaa die cutseihin, leimailuun ja journaling-kortteihin, joskin aika pikkuhiljaa. Aloin kuitenkin selkeästi olla rohkeampi kokeiluissani.

En ole koskaan ollut mikään super DIY-ihminen, enkä ole vieläkään, mutta luulen, että jossain kohtaa tajusin luovuuden ilmenevän paljon monella muullakin tavalla kuin sillä, teenkö kaiken alusta asti itse tai osaanko esimerkiksi tehdä upeita ATC-kortteja. Sen tajuaminen oli jotenkin vapauttavaa.

Suurin käänne omassa tyylissäni tapahtui kohta melkein kolme vuotta sitten, kun löysin maalaamisen ilon. Tuolloin olin jo aika lailla luopunut perinteisestä bullet journalista, koska en vain jaksanut luoda viikkonäkymiä ja kaikkea muuta siihen päälle alusta asti itse. Valmiskalenterit olivat helppoudellaan vieneet siitä voiton. Maalaamisen myötä kuitenkin innostuin perinteisestä bujoilusta uudestaan, ja suurin ylpeydenaiheeni onkin vuoden 2021 bullet journal, jonka toteutin lähes pelkästään kynällä ja siveltimellä. Yksinkertaisimmillaan se tarkoitti sitä, että toisella sivulla oli simppeli viikkonäkymä ja toisella viereen maalattu kuvituskuva. Se ei ollut mitään erikoista, mutta se oli täysin minua.

Viime vuonna taas maalailut jäivät selkeästi vähemmälle, kun elämässä tuntui tapahtuvan niin paljon kaikkea. Pelastukseni oli upea Tinne+ Mian TN-tyyppinen kalenteri, jonka sain Chic Companylta (nykyinen Paperinoita). Se oli samaan aikaan paluu vanhaan (koska TN oli jättänyt jäljen sydämeeni) ja samalla mahdollisuus jälleen kokeilla jotain uutta. En usko, että olen koskaan hyödyntänyt kalenteria niin luovasti kuin tuolloin. Pyrin myös selkeästi yhä enemmän ja enemmän siihen, että mahdollisimman vähän tyhjää tilaa jäisi näkyviin. Käytin hyödykseni kakkupapereita, kirjan sivuja, leimoja, sinettivahoja ja mitä ikinä. Ainut, mitä en juurikaan päässyt tekemään, oli se maalaaminen, sillä tämän kalenterin sivut eivät kestäneet vettä juuri lainkaan.

Vuosi 2022 loppui ja oli aika miettiä uutta kalenteria. Olisin varmasti tilannut uuden Tinne+Mian ulkomailta, ellei minulle olisi tarjoutunut helppoa mahdollisuutta kokeilla Wonderland222-kalenteria, jonka Emmi myi minulle. Olin jo varautunut siihen, etten tule toimeen sen kanssa, mutta toisin kävi. Vuosi on kohta lopuillaan ja käytän sitä edelleen. Parasta oli, että sen sivut kestävät vesivärejä erinomaisesti ja olen taas päässyt kiinni lempiharrastukseni eli maalaamisen pariin. Olen toisaalta samalla myös palannut jonkin verran taaksepäin tarrojen pariin, sillä on ollut pakko myöntää, että ne ovat helppo ja nopea tapa koristella viikkoaukeamia. Sitä paitsi, Mambin tarrat ovat mielestäni vieläkin vaan ihan tosi nättejä.

Jos tästä sekametelisopasta pitäisi tehdä jonkinlainen yhteenveto, niin voisin ainakin todeta, että pienet kalenterit ovat aina olleet minun juttuni. Olen kokeillut välissä isoja Happy Plannereita, mutta todennut aika nopeasti, että ne ovat liian isoja. Tällä hetkellä A6-koko tuntuu juuri oikealta. Olen myös huomaamattani siirtynyt vaakapäivistä pystypäiviin, mitä en olisi kyllä vielä pari vuotta sitten uskonut tapahtuvan. Tyylini on selkeästi kehittynyt enemmän siihen suuntaan, että suosin maanläheisiä värejä enkä halua kalenteriini mitään kirkasta, mikä taas oli kova juttu silloin, kun aloitin. Bullet Journal on nyt vähän niin kuin lopullisesti jäänyt, mutta Wonderland222:n monipuolisuuden ansiosta hyödynnän nykyäänkin paljon elementtejä siitä, esimerkiksi erilaisia listoja ja trackereita. Jos joskus vielä siedin valkoista tilaa kalenterissani, niin nykyään mennään jo aika lähellä no white space -osastoa.

Se, mikä minua harmittaa erityisesti, on se, että TN-aikoina ja viime vuonna Tinne+Mian kanssa hyödynsin todella paljon enemmän erilaisia materiaaleja, mitä en nykyään enää tee. Toisaalta vanhoja kalentereita selailemalla sain taas jonkinlaisen uuden inspiraation kaivella varastojani ja palauttaa mieleen muutkin mahdollisuudet, kuin ne, mitä tällä hetkellä käytän. Se, mistä taas olen hyvin iloinen, on maalaamisen paluu kalenteriarkeeni. Välillä tuntuu, että aiheet kiertävät kehää, mutta pääasia on, että edelleen maalaan säännöllisesti.

Olen nyt ehkä löytänyt oman tyylini ja sen, mihin suuntaan sitä haluan viedä. Kenties ensi vuoden kalenterissa nähdään joitain tuttuja ja hyväksi havaittuja asioita, mutta tehdään myös paluuta vuosien taakse ja ehkäpä kokeillaan jopa jotain ihan uutta!