Searching for "Muji"

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Janita R.

Tässä postaussarjassa ylläpito pohtii sitä, mitkä asiat ns. vaaditaan siihen, että tämä harrastus on ylipäätään mahdollinen. Aihe on tärkeä, koska helposti – etenkin aluksi – sitä hullaantuu kaikesta mitä meidän ihanat kauppiaat tarjoaa; haluaa kokeilla aivan kaikkea. Ja niin tavallaan kävi myös mulle. On siellä kaappien perällä jos jotakin hutiostoiksi laskettavaa. Nyt on kuitenkin mun vuoro kertoa teille, mitkä asiat on harrastukselle ne, joista en luovu.

Jaan kulmakivet omalla kohdallani kahteen kategoriaan: fyysiset asiat kuten tuunaustarvikkeet ja asiat jotka mahdollistavat inspiraation ylläpitämisen. Ensimmäiseen kategoriaan kuuluvat ehdottomasti (lempi)kynät ja hyvälaatuinen paperi. Periaatteessahan kirjoittamiseen riittää mikä tahansa vihko ja kynä, josta irtoaa vähän väriä, mutta käytännössä laadukas paperi ja omia mieltymyksiä vastaava kynä tuottaa mulle niin paljon iloa, etten ala tästä tinkimään – ellei ole pakko. 

Paperien suhteen en ole turhan nirso, mutta koska pidän ensisijaisesti kirjoittamisesta, minulle paperin karheus ei ole ominaisuus, jota paperilta haen. Sen lisäksi että paperille on helppo kirjoittaa, suosin myös paperia, joka ei liiemmin vuoda tai ghostaa. Toisaalta voin ihan hyvin käyttää perus Leuchtturmin paperia, joten se, jos hiukan kuultaa läpi, ei maailmaa kaada.  Olen viime vuosina tykästynyt erityisesti Hobonichien myötä tutuksi tulleeseen Tomoe River -paperiin. Kyseinen paperi kestää hyvin musteita ja on melko sileää, ja siten siihen on uskomattoman sujuvaa kirjoittaa. Tästä päästäänkin toiseen kulmakiveen eli kyniin. Aivan uuden potenssin kyseinen paperi sai siitä, kun hoks

asin testata fountain peniä eli täytekynää. Omani on Kawecon Skyline Sport fine kärjellä ja sehän suorastaan liukuu kyseisellä paperilla. Samaa tekee toinen, jo pitkään suosikkikynän titteliä kantanut Mujin 0.38. Molemmissa arvostan juurikin kapeaa kirjoitusjälkeä ja tapaa, jolla muste tuntuu virtaavan ilman sen kummempia testejä joka kerta, kun kynän ottaa käyttöön. 

Kolmas ja neljäs kulmakivi ovat konkreettisia asioita, jotka ovat muistin tukena arjessa ja kalenteroinnissa. Unohtaisin vaikka oman pääni, kalenteriin merkitsemisestä puhumattakaan, joten teen usein nopeita merkintöjä puhelimen kalenteriin. Koitan myös pitää siellä kaikki sellaiset asiat, jotka voivat olennaisesti vaikuttaa suunnitelmien tekoon tulevaisuudessa. Rakastan analogista kalenteria, mutta digitaalisen muokattavuus ja helppous pelastaa monta kertaa viikossa. Tämän lisäksi käytän fyysisten posti-it notejen lisäksi myös niitä digitaalisia puhelimessa. Niihin saa helposti kerättyä niin hajanaiset ajatukset kuin kauppalistat silloin, kun paperia ja kynää ei ole saatavilla. En ole koskaan ajatellut, että digitaalinen ja analoginen sulkisivat toisiaan pois, ne vain täydentävät ja paikkaavat elämässäni toinen toisiaan.

Tuunaustarvikkeet eivät sinällään ole minulle mikään pakko harrastuksessa. Inspiraatio sen sijaan on, koska olen niitä ihmisiä, joilla harrastukset tulevat ja menevät, enkä tee juuri mitään, jos siihen ei ole fiilistä. Se taas millä ylläpidän sitä kuuluisaa fiilistä: yhtenä tärkeimmistä asioista on rauhallinen paikka, jossa saan keskittyä, joka onkin viides kulmakivi kohdallani. Tässä tapauksessa rauhallisuus ei välttämättä tarkoita sitä, että minun pitäisi olla kotona juuri omassa työtilassa, vaan sitä, että olen jossain missä minulla on kotoisa olo. Usein planneri on mukana vaikkapa kirjastossa tai kahvilassa.

Toinen tärkeä tunnelmaan ja keskittymiseen liittyvä asia ja kulmakivi numero kuusi omalla kohdallani on musiikki ja podcastit tai äänikirjat. Saan niistä paljon inspiraatiota tekemiseeni ja hyvät kuulokkeet mahdollistavat hetken rauhaa missä tahansa. Viimeisenä kohtana on se tärkein: yhteisö. Löysin Kalenterimanian ja sen ihmiset vahingossa, mutta te kaikki olette olleet mulle jatkuva inspiraation lähde. Jokainen upea postaus missä tahansa kanavassa ylläpitää sitä halua kokeilla ja oppia. On myös upeaa nähdä millainen tuki ja turva tämä yhteisö voi olla. 

Siinä olivat minun harrastukseni mahdollistavat asiat. Mikä on sellainen konkreettinen tai aineeton asia jota ilman et tulisi toimeen?

-Janita R.

Kalenteriharrastuksen kulmakivet – Inka

MAINOS, kuvissa näkyvä Project365-kalenteri saatu Ajastolta.

Helou helou! Carita, Suvi sekä Laura S. ovatkin jo ehtineet kirjoittaa omista harrastuksen peruspilareistaan, ja itse paneudun tänään samaan aiheeseen.

Ensimmäiseksi on mainittava se mistä kaikki alkoi – Instagram! Itselleni ensikosketus kalentereiden koristeluun täytenä harrastuksena tapahtui Instagramin ihmeellisessä maailmassa. Kyseinen sovellus on itselleni edelleen kovasti sydäntä lähellä, ja usean vuoden ajan olenkin saanut vastata myös Kalenterimanian tilistä. Nykyään Kalenterimanian kuvien ja etenkin reelsien sekä tarinoiden takaa löytyy häärimässä myös ihana Laura S., jonka kanssa yhdessä pyrimme luomaan inspiroivaa ja ilahduttavaa sisältöä teille!

Tästä pääsenkin luontevasti nimeämään seuraavaksi kulmakivekseni yhteisön, the #maniaperheen. Ajatellin asiaa sitten niin ylläpidon – jonka kanssa kaikkea tätä tehdään yhdessä ja yhteistyöllä – tai ryhmän koko jäsenistön kannalta, niin kyllä se yhteisöllisyys on tässä hommassa parasta. Kauniita tarroja olisi toki ihan kivaa liimailla yksinäänkin, mutta jos ei niitä hauskimpia kommelluksia, harmittavimpia mokia tai ilahduttavimpia oivalluksia voisi jakaa kenenkään kanssa, olisi tunnepuoli harrastuksessa aika autiota.

Konkreettisista, materiaalisista asioista on helppoa luetella läjä tärkeitä juttuja: kalenteri, art journalit, kynät, washit, tarrat, kaksipuoliteippi, lehtileikkeet ja maalit esimerkiksi. Koko kalenteriharrastamiseni ajan on käytössäni aina pysynyt vähintään yksi kalenteri. Joskus on käytössä ollut kaksi tai kolmekin kalenteria samanaikaisesti, mutta yhtään kokonaista vuotta et ole tainnut saada ylläpidettyä useammissa kansissa yhtä aikaa. Mutta hiljaisimpina ja vähiten inspiroivinakin kausina on aina joku kalenteri kuulunut elämään, vaikka sitten hieman harvemmin merkinnöin.

Koristelutarpeissa kulmakivien tyyli on elänyt vuosien saatossa, ja edelleenkin esimerkiksi washien ja tarrojen osalta makuni on melkoisen vaihteleva. Joskus iskee pinkki, glitteri ja yksisarviset, toisinaan kaipaan synkempää. Kynissä sen sijaan on vakiintunut käyttöön selkeämmin tietyt lempparit. Kirjoittamiseen Mujin mustat geelikynät (mieluiten 038-kärjelöä) ovat aivan ykköset, ja värikkäinä koristelukyninä Tombown Dual Brushit osuvat vuosi toisensa jälkeen käteeni kynätelineestä.

Sellaisia ajatuksia tuunailun kulmakivien pohtiminen allekirjoittaneella herätti! Onko tämä postaussarja saanut sinua pohtimaan oman harrastuksen tärkeimpiä elementtejä? Kerro ihmeessä omat ajatuksesi kommenteissa, tai vaikka Facebook-ryhmän puolella!

-Inka