Art journal with Inka osa 2

Helou helou helou! Reilu kuukausi sitten kirjoitin tänne ensimmäisen art journal with me-postaukseni, ja tämän päiväinen postaus on siihen jatkoa. Samalla teemalla nimittäin mennään, art journaliin sivun tekemisellä. Viimeksi värimaailma syntyneelle sivulle oli sinertävä ripauksella violettia, tänään mennään pirteällä pinkillä.

Tällä kertaa unohdin iloisesti sivun pohjustamisen, mutta ihan kivasti kesti paperi suoraankin suditut akryylimaalit. Lorotin tummempaa pinkkiä purkista suoraan art journaliin, ja levitin sen vaakavedoin kauttaaltaan sivulle. En odotellut kuivumista, vaan tiputtelin vaaleanpunaista maalia suoraan märän pinkin maalin päälle. Sitten äkkiä sudin dippaus vesimukissa, ja vaalean värin levitys niin ikään vaakavedoin. Sudin fiilispohjalta niin kauan, kunnes alkoi näyttää omaan silmään siltä että värit olivat sopivasi sulautuneet toisiinsa.


Maalin kuivuessa pengoin leimasintarvikekätköäni, ja noukin sieltä kuvassa näkyvän leiman ja mustetyynyn. Leimasin kukkaiskuviota Versafinen mustalla musteella sinne tänne sivua. Hauskaa muuten miten sitä kehittääkin itselleen nopeasti kaavoja ja tapoja toimia – olin jo aloittamassa leimaamaan kuviota vain sivun alareunaan, kunnes muistin että edellisessä postauksessa tein juuri niin. Josko kokeilisi hieman vaihtelua kuitenkin, ja niimpä luovuin tästä ajatuksesta.

Leimaamisen jälkeen seuraavana työvaiheena nappasin käteen kaksi akryylimaalitussia, ja aloin roiskia. Itselleni on suhteellisen tuore ahaa-elämys, että maalitusseillakin pystyy tosiaan roiskeita tekemään. Ja täytyy myöntää että olen ehkä naurettavankin innoissani tästä! Vaatii suhteellisen napakkaa heilautusliikettä, että maalin saa kynästä roiskahtamaan. Kannattaa huomioda, kuten muutenkin roiskeita tehdessä, että ympäristö kannattaa suojata hyvin. Itse pidän työalustana usein sanomalehteä, mutta tällä kertaa roiskin iloisesti senkin reunojen yli – onneksi oli kosteuspyyhkeet käden ulottuvilla. Ne ovat muuten tarvike, joka kannattaa pitää lähettyvillä esimerksiksi maalaillessa tai leimatessa, niillä on todella kätevä puhdistaa sekä leimoista ylijäämämusteet että maaliroiskeet sieltä minne niiden ei pitänyt päätyä!

Halusin sivulle jonkin lauseen, ja pistin Pinterestin laulamaan kevät-aiheisten lainausten löytämiseksi. Siinä ei kauaa mennytkään, kun sopiva lause osui kohdalle, se sopi kevätfiilistely mielentilaani sekä sivulle. Kirjoitin sen mustalla Marvyn tussilla, Tombown Dual Brushit ovat hyvinkin vastaavia. Samalla kynällä vedin vielä hieman niin isompaa kun lyhyempääkin katkoviivaa kehystämään sivua.

Voi pojat että muuten osaakin ärsyttää, kun on tusannut yhden sivun parissa jo hyvän tovin, saanut sen valmiiksi, ottanut ja muokannut kuvat postausta varten.. ja vasta kun kirjoittaa tekstiosuutta, huomaa että sivun tekstissä on painovirheen paholainen! Ihan omin pikku kätösin kirjoitettu kirjoitusvirhe. Muuutta, tämä on oiva tilaisuus harjoitella armollisuutta itseään kohtaan, otetaan tämä siltä kantilta.

Vihoviimeisenä loppusilauksena korostin leimakuvan kukkasten varsia samalla maalitussilla, kuin roiskeetkin. Nousivat heti enemmän esiin taustastaan.

Semmoista tällä kertaa, hieman vähempi vaiheinen ja yksinkertaisempi sivu kuin ensimmäisellä kertaa. Mutta joskushan vähemmän on enemmän! Kumpi sivu miellytti enemmän sinun silmääsi?

Yours truly, Inka ♥

Taidelukkoa avaamassa

Liityin Kalenterimania n Facebook-ryhmään tammikuussa, mutta olen ollut tietämättäni kalenterimaanikko jo vuosia. Olen aina ennen vuoden vaihtumista käyttänyt varmasti tunteja erilaisia kalentereita tutkien ja miettien, mikä olisi sellainen kalenteri, jonka kanssa jaksaisi ja haluaisi elää koko vuoden ajan. Joskus päätös oli onnistunut, joskus ei.

Olin ehkä vuosi sitten huomannut Instagram-feediini ilmestyvän kuvia bujoista, ja se näytti kiinnostavalta, mutta vaikealta maailmalta, joka on tarkoitettu vain minua paremmille piirtäjille. Olen aina rakastanut piirtämistä, mutta samalla se on ollut minulle todella vaikeaa, koska pelkään epäonnistumista ja sitä, että kuvasta ei tule niin täydellistä kuin haluaisin. Sen vuoksi piirtäminen ja maalaaminen jäivät pois elämästäni vuosien ajaksi, kunnes viime vuonna aloin varovaisesti lähestyä taidetta uudelleen.

Loppujen lopuksi taidelukko on poistunut nyt jo siinä määrin, että aloitin tammikuussa ensimmäisen bullet journalini! Elämäntilanteeni on tällä hetkellä sellainen, että minulla on todella paljon aikaa käsissäni, eikä paljoakaan ajan täytteeksi. Uuden harrastuksen löytyminen oli todella yllättävä ja ihana asia, ja lisäksi sain hankittua osan tarvikkeista Kalenterimanian kirppikseltä edullisesti. Bujoksi hankin Akateemisesta kirjakaupasta Nuunan L-koossa. Tässä vaiheessa en tosin tiennyt mitään erilaisista pistekirjoista, ja Nuunani valitsin täysin ulkonäön perusteella. Olen kuitenkin ollut tyytyväinen valintaani! Sopivien kynien löytäminen oli aluksi hankalaa, mutta onneksi sain kaveriltani Saralta hyvät neuvot täydellisten kynien hankintaan. (Pigma Micron, Tombow Dual Brush, Muji
0.38)

Instagramista olen saanut todella paljon inspiraatiota bujooni, ja ilman sitä tuskin olisin jaksanut jatkaa näin pitkään (onko 2 kk nyt niin kovin pitkä aika, heh) vaan ideat olisivat loppuneet pian kesken. Aloitin pari päivää sitten myös oman bujo-Instagramini, vaikka omien piirrosten julkaiseminen olisi aiemmin ollut täysi kauhistus.

En varsinaisesti tiedä kutsuttaisiinko journaliani edes bujoksi, koska en ole ainakaan vielä ottanut käyttöön bullet journal -metodille tyypillisiä listoja ja avainsymboleja. Itselleni tärkeintä bullet journalissa on vapaus, luovuus sekä virheiden ja epätäydellisyyksien sietämisen opettelu. Ylläribonuksena harrastuksen mukana on vielä tullut yhteisö.

-bujonoora