Kuukauden sitä jaksoin

Kuukauden sitä jaksoin, bullet journalia nimittäin. Jälleen on todettava, ettei bujoilua ole keksitty minua varten. Ei auttanut innostuksen ylläpitoon uusi muistikirja tai tuntikaupalla Pinterestin selaaminen. Uskottava on, ettei minusta ole tekijää sellaisiin aukeamiin, joita bujossani haluaisin katsella. Olen tyytyväinen lopputulokseen sen hetken, kun saan sivun tai aukeaman valmiiksi. Myöhemmin sivuja selatessani löydän kaikesta jotain parannettavaa, mikä syö inspiraatiota entisestään.

Bujonani toimii kaunis tummansinikantinen Archer & Oliven pistemuistikirja, jonka ostin keväällä Teippitarhalta. Rakastan itse muistikirjaa yli kaiken. Se on ulkonäöllisesti juuri sellainen kuin kuvittelin bujoni olevan. Oikeastaan siihen se sitten jääkin. Sisällöstä en saa koskaan riittävästi omaa silmää miellyttävää, jotta jaksaisin käyttää bujon ylläpitoon aikaa.

Yllä on ensimmäinen täytetty aukeama uudessa bujossani, ja edelleen tämä on yksi lempiaukeamistani. Siitä saa kiittää ainoastaan ihanan ryhmäläisemme Katrin minulle piirtämää kuvaa. Syntymäpäivälahjaksi saadusta Hufflepuff-mukista kelpaa nauttia kahvia aukeamaa katselessa eikä voi tulla kuin hyvä mieli.

Summer bucket list saa edelleen kulkea matkassa mukana, vaikka bujoa en muuten enää kesäkuun jälkeen käyttäisikään. Syksyllä on sitten mukava katsoa tuliko kesällä tehtyä niitä asioita mitä on suunnitellut.

Tein heti alkuun bujooni viikkoaukeamapohjat yhdelle kuukaudelle. Nyt kesäkuun ajan olen täyttänyt niitä lomareissumuistoilla, postikorteilla ja epämääräisillä papereilla. Itse aukeamien koristeluun olen käyttänyt viikkokiteistä yli jääneitä tarroja ja washia. Olen myös pyrkinyt käyttämään niitä tarroja, joita en kalenterissani ikinä käyttäisi.

Loppusanoiksi todettakoon, että bujoiluni saakoon jäädä tähän Pride-viikkoon. Nyt on aika keksiä jokin muu kuukauden kestävä villitys. Katsellaan tätä taas joskus.

xoxo Nanna