Perjantaipäiväkirja – Suvi

Kukkuluuruu! Viimeksi kerroin että viime perjantaipäiväkirjasta oli yli vuosi aikaa, niin nytpä sain kuin sainkin kirjoittaa teille vähän nopeammalla aikataululla uudelleen! Ja vaikka viime kerrasta on niin pieni hetki aikaa, oli pakko palata kertaamaan mitä kirjoittelin neljä viikkoa sitten. No, ylläri, paljon mitään ihmeellistä ei ole neljässä viikossa tapahtunut; etenkään, kun meillä jylläsi ensin vatsatauti ja sitten infernaalinen nuhakuume. Kuopuksen synttärit ja suunnitellut koko perheen aktiviteetit siirtyivät ja siirtyivät. Vielä tätä postausta kirjoittaessa hypistelen toisessa kädessä nenäliinaa. Energiat tuntuu olevan edelleen tosi matalalla, odotan vaan että joku päivä hoksaan tämän menneen ohi (sighs).

Olen vaihtanut kalenteria. Kyllä – niin paljon kuin rakastankin Note Miniä, on tässä uudessa kalenterissa vähän väljempi olla. Otin käyttööni ilmaiskalenterin, jonka olen tuunannut omannäköiseksi. Niin vaan tilaisuuden tullen otin ja loikkasin. Arjenhallinnan kannalta parempi vaihtoehto, koska nyt saan enemmän muistiinpanoja viikkokohtaisesti esille. Vaikka päivittäisellä tasolla muistettavaa ei juuri olisi, huomaan helposti, että olisipa ollut kiva jos vaikka jokin knoppitieto vaikka työviikkoon liittyen olisi vilkaisun päässä. No, nyt on!

Neljässä viikossa myös kevät ehti jo ottaa aimo harppauksen tännepäin ja niin vain huomaan haaveilevani lämpimästä kelistä, vähemmästä vaatemäärästä ja loputtomista ulkoleikkien täyttämistä päivistä. Mieli harhailee myös retkisuunnitelmien ja -haaveiden parissa varsinkin kun nyt lopputalven/alkukevään suunnitelmat lensi romukoppaan tautikuorman mukana. Olen myös toivonut kesäloman ajankohtaa! Se jos joku kutkuttaa sisintä, vaikka tällä hetkellä tuntuu, että kolmipäiväinen työviikkoni jää aina kesken. Itseasiassa täältä sairastuvalta töihin päästessä ihan tavallinen arki tuntui jo ihan juhlalta – vaikka kaikki spesiaali ohjelma jäi vetämättä. Aikuisuus on kummallinen taiteenlaji, koska vähemmän tuntuu totisesti olevan enemmän. I <3 Arki, vai miten se meni?

Olenko sittenkin aikuinen?

Suvi

Sanahaaste – Aliisa

Nyt onkin minun vuoroni tarttua ylläpidon uusimpaan torstaihaasteeseen ja tällä kertaahan vuorossa on jo muutaman postauksen verran tutuksi tullut sanahaaste. Kuten Tia haasteen ensimmäisessä toteutuksessa kertoi, Laura S. keräsi sanat ryhmän jäseniltä. Sanoiksi valikoituivat siis yrtti, hymy, aalto ja piilossa. Toteutustapa ja -tyyli ovat täysin vapaat ja haasteen saa tehdä yhdeksi tai useammaksi kokonaisuudeksi.

Hetken pohdiskelun jälkeen päätin toteuttaa sanahaasteen kalenterini toukokuun aloitussivuksi. Pidän siitä, että kalenterin välissä voi olla ylimääräisiä sivuja, jotka tavallaan katkaisevat edellisen kuukauden seuraavasta. Tällaisia aukeamia/sivuja olen tehnytkin kalentereihini jo muutaman vuoden ajan. Sanahaasteen tekemisen aloitin (kuten lukemattoman monen muunkin tuunausprojektin) läpikäymällä materiaalivarastojani ja poimimalla sieltä talteen lehtileikkeitä, jotka puhuttelivat minulle sanoja yrtti, hymy ja aalto. Piilossa-sanaa kuvaamaan löysin pienen pahvisen ikkunaruudun, jonka kuvittelin piilottamaan kuukausinäkymän.

Minulle on muodostunut hyvin tuttu ja turvallinen tapa selättää tyhjän paperin kammo tekemällä muutamalla washiteipillä sivulle/aukeamalle teemaan sopivat ”kehykset,” jonka jälkeen alan sommittelemaan valitsemiani materiaaleja paremmin paikoilleen. Tämän sanahaasteen toteutukseen teippailin sivun alareunaa aaltoa kuvaavilla teipeillä ja sivun vasenta reunaa yrttiä kuvaavilla washeilla.

Teippailujen jälkeen leikkasin ja revin valitsemieni lehtileikkeiden reunoja eläväisemmiksi ja asettelin niitä mahdollisimman mukavasti paperille sopiviksi. Mielestäni sopivan sommitelman löydettyäni liimasin kuvat paperille puikkoliimalla.

Lopuksi kiinnitin paikoilleen kaksipuoleisella teipillä piilossa-sanaa kuvaavan pahvi-ikkunan ja piilotin sen taakse pienen toukokuun kuukausinäkymän. Kehystin vielä pieniä viivoja piirtämällä lehtileikkeiden ja ikkunan reunat.

Mielestäni haastesanojen inspiroimasta toukokuun aloitussivusta tuli kiva ja hieman aiemmista kuukausisivuistani poikkeava. Parasta oli, että kaikki käyttämäni materiaalit löytyivät jo olemassa olevista varastoista ja sain käytettyä niitä taas muutaman lehtileikkeen ja washiteipin verran.

Terveisin Aliisa